Lamaa ei saa maksattaa eläkkeensaajilla
Jacob Söderman 10.01.2011
Lamaa ei saa maksattaa eläkkeensaajilla
Eläkkeiden tuloverotuksen tulee seurata samoja periaatteita kuin palkkojen verotus, sanoi kansanedustaja Jacob Söderman puhuessaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä maanantaina. Hän torjui Hetemäen työryhmän esitykset, joiden mukaan palkan verotukselle tulisi eräitä helpotuksia, joita ei esitetä eläkkeille. Nykyinen eduskunta aloitti korjaamalla palkkojen ja eläkkeiden välisen verotuksen. Eläkkeensaajia koskevaa vääryyttä ei tule palauttaa toiseen kertaan.
Vielä vakavampaa olisi, jos laman laskut pantaisiin taas kerran kovimman mukaan eläkkeensaajien maksettavaksi. Viime lamalta on vielä epäoikeudenmukainen taitettu indeksi jäänyt korjaamatta vaikka työeläkerahastot pursuavat varoja.
Nykyinen indeksi vie hiljalleen pientuloisia eläkkeensaajia köyhyyteen, koska se on liian heikko. Ennen 90-luvun lamaa voimassa ollut 50/50 indeksi olisi oikeudenmukaisempi, vaikka sekin jää palkkakehityksestä jälkeen.
On muistettava, että eläke on tehdyn elämäntyön tulos. Sitä tulisi kohdella samoilla periaatteilla kuin työstä maksetut palkat. Se, että eläkkeen tasoksi määrätään ainoastaan osa vastaavan työn palkasta, ei oikeuta sen heikentämistä vuosi vuodelta heikolla indeksillä.
Olisi tärkeää sopia seuraavan hallituksen ohjelmassa siitä että asetetaan korkeatasoinen kolmikantainen asiantuntijaryhmä selvittämään miten työeläkeindeksiä voitaisiin tarkistaa. Tärkeää olisi, että eläkkeensaajajärjestöt voisivat osallistua selvityksen tekemiseen.
Kansan valitseman presidentin kuuluu johtaa ulkopolitiikkaa valtioneuvoston kanssa
Hallituksen esitys perustuslain tarkistamiseksi ei nykymuodossaan sanottavasti lisää parlamentarismia eli eduskunnan valtaa, sanoi Jacob Söderman. Hän totesi, että se sen sijaan vähentäisi kansan valitseman presidentin valtaa valtioneuvoston hyväksi.
SDP:n eduskuntaryhmä on jättänyt lakialoitteen esityksen tarkistamiseksi niin, että kansan valitsemalle presidentille jää valtaa ulkopolitiikan johtamassa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hänelle jäisi myös valtaa päättää siitä lähetetäänkö suomalaisia sotilaita sotilaalliseen kriisihallintaan sekä mahdollisuus osallistua, valtioneuvoston niin harkitessa, Euroopan Unionin kokouksiin kolmansien maiden esim. Aasian maiden kanssa tai tärkeisiin Euroopan Unionin tapaamisiin. Sen sijaan pääministeri on pysyvä edustaja itse Euroopan Neuvoston kokouksissa.
Tiettävästi hallituksen ja opposition välille on syntymässä jonkinlainen kompromissi hallituksen esityksen tarkistamiseksi niin, että SDP voisi sen omalta puoleltaan hyväksyä. Hallituksen puolella näyttää valitettavasti välillä siltä, ettei periaatteellisesta suhtautumisesta aina ole kysymys. Päinvastoin välillä saa sellaisen tunteen, että kansan vaalilla valittavan presidentin virka halutaan tehdä niin mitättömäksi, ettei Sauli Niinistö olisi siitä kiinnostunut eikä asettautuisi ehdokkaaksi.
SDP lähtee siitä, että tasavallan presidentit ovat toisen maailman sodan jälkeen, erityisesti Mannerheimista lähtien, harjoittaneet viisasta ulkopolitiikkaa. Siitä huolimatta, että parlamentaarista valtiomuotoa on edelleen kehitettävä, kansan valitsemalle presidentille tulisi jättää riittävästi valtaa vaikuttaa ulkopolitiikan linjan määrittelemiseen.
Pienen maan ei tule seikkailla ulkopolitiikassaan, eikä liioin luovuttaa sitä kokonaan EU:n päätettäväksi. On myös muistettava, että presidentin vaalit ovat suomalaisten mielestä kaikkien mieluisimmat vaalit ja tasavallan presidentti on se kansan valitsema valtioelin, joka nauttii suurinta luottamusta, sanoi Söderman.
|