Suomen Wanhat Toverit
| Etusivu |
| Keskustelut |
| Tapahtumat |
| Uutiset |
| 2009 |
| 2008 |
| 2007 |
| Toiminta |
| Kerhot |
| Muistelot |
| Linkit |
| Ohjeet |
| Yhteystiedot |
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||
| 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
| 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 |
| 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 |
| 27 | 28 | 29 |
| Kirjaudu sisään |
Valta on niin kuin se otetaan. Jacob Södermanin haastattelu Uutis-Jousi lehdess
Valta on niin kuin se otetaan
Uutis-Jousi, Anna Kaasinen 13.01.2011
Kansanedustaja Jacob Söderman arvio presidenttien valtaoikeusien käyttöä ja eduskunnassa olevaa esitystä perustuslain muuttamiseksi Uutis-Jousessa 13. tammikuuta 2011.
”Ståhlbergilla oli kaikki se valta kuin Kekkosellakin, mutta hänellä oli se vakaumus, ettei hän käytä kaikkea sitä valtaa. Paasikivi ajatteli, ettei Suomi pääse siirtymään länteen, ellei hän käytä valtaoikeuksiaan. Kekkonen vei vallankäytön maksimiinsa, hän käytti kaikkia vipuja.”Näin luonnehti kansanedustaja Jacob Söderman (sd.) Suomen presidenttien tapaa käyttää ulkopoliittista valtaa itsenäisyyden aikana. Söderman piti maanantaina Siilinjärvellä yleisöluennon Wanhat Toverit -kerhon perustamiskokouksen jälkeen.Södermanin mielestä hallituksen esitys peruslain tarkistamiseksi ei nykymuodossaan juuri lisäisi parlamentarismia eli eduskunnan valtaa, vaan vähentäisi kansan valitseman presidentin valtaa hallituksen hyväksi.”Valtiorakennelman heikoin puoli on eduskunta.
Se ei ole koskaan noussut rooliinsa. Tällä hallituskaudella sen toiminta on ollut vain hallitusohjelman toteuttamista. Eduskunta ei ole ryhdistäytynyt. Kansanedustajien pitää puolustaa kansalaisia”, vaati Söderman.SDP:n eduskuntaryhmä on jättänyt lakialoitteen perustuslakiesityksen tarkistamiseksi niin, että presidentille jää valtaa ulkopolitiikan johtamisessa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Söderman otaksuu, että hallitus ja oppositio päätynevät asiassa kompromissiin.
”SDP:n esityksen ydin on se, että jos presidentti valitaan kansanvaalilla, hänellä täytyy olla tietty valta ulkopolitiikassa, eikä häntä pidä voida nöyryyttää. Sisäpolitiikassa hän tekisi keskeiset nimitykset oikeuslaitoksessa, puolustusvoimissa, Suomen Pankissa ja nimittäisi suurlähettiläät. Tämä suojaisi sitä, että valituiksi tulisivat pätevimmät.””Jos perustuslakiesityksessä päädytään sopuun, uskon että se menee läpi suhteellisen sopuisasti. Esitystä eivät vastusta kuin Perussuomalaiset ja todennäköisesti Vasemmistoliitto”, arvioi Söderman.Kaikille naapureille oltava ystävällinen
Södermanin mukaan presidentistä tuli suuri tekijä ulkopolitiikassa jatkosodan aikana, kun C. G. E. Mannerheim antoi päiväkäskynsä, jonka mukaan Suomella pitää olla ystävälliset suhteet kaikkiin naapureihin. Mannerheimin seuraaja J. K. Paasikivi otti käyttöönsä koko sen ulkopoliittisen vallan, jota oli aiemmin käytetty vain kriisin hetkellä.
”Kun Kekkosen aikana meno oli hurjimmillaan, olimme kaikki hänen vallassaan ja parlamentarismi oli siirretty sivuun. Kun hän vanheni, voimistui tarve muuttaa perustuslakia”, sanoi Söderman.Hänen ministerinuransa kilpistyi juuri presidentin valtaoikeuksiin. Vuonna 1971 oikeusministerinä Söderman otti osaa perustuslain uudistamiskeskusteluun.”Sanoin, että presidentin oikeus hajottaa eduskunta on liikaa. Onnettomuudekseni sanoin myös, etten ole Kekkosta vastaan. Yksi toimittaja hoksasi, mitä olin sanonut: Helsingin Sanomissa ilmestyi kolmella palstalla juttu, jossa luki, että uuden oikeusministerin mielestä presidenttiä ei tarvita. Sen jälkeen Kekkonen ei koskaan nimittänyt minua hallitukseen.”Södermanin mielestä Mauno Koivisto tähtäsi kaudellaan siistiin etääntymiseen
Neuvostoliitosta. Ystävälliset suhteet naapurimaihin ovat olleet presidenttien tavoitteena nykyhetkeen asti.
| ||