Suomen Wanhat Toverit
| Etusivu |
| Keskustelut |
| Tapahtumat |
| Uutiset |
| 2009 |
| 2008 |
| 2007 |
| Toiminta |
| Kerhot |
| Muistelot |
| Linkit |
| Ohjeet |
| Yhteystiedot |
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||
| 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
| 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 |
| 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 |
| 27 | 28 | 29 |
| Kirjaudu sisään |
Perustuslaki muuttuu
Perustuslaki muuttuu
Hallituksen esitys HE 60/2010 vp laiksi perustuslain muuttamiseksi käsiteltiin eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä keskiviikkona 9. helmikuuta. Kansanedustaja Jacob Södermanin
aloitteen pohjalta hiottu laki tulee voimaan 1.4.2012.
Jacob Södermanin puheenvuoro 9. helmikuuta 2011 eduskunnassa perustuslain muuttamisen ensimmäisessä käsittelyssä.
---
2) Hallituksen esitys laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta
Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 60/2010 vp
Lakialoite LA 44/2010 vp
Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 9/2010 vp
---
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietintö perustuslain muuttamiseksi on nyt ensimmäisessä käsittelyssä. Valiokunta ehdottaa esityksen hyväksymistä muutamilla presidentin asemaa koskevilla muutoksilla. Näistä sovittiin 22.12.2010 hallituspuolueiden puheenjohtajien sekä SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kanssa. Tämä kompromissi merkitsi sitä, että lakialoitteen 44/2010 sisältämät muutokset hyväksyttiin tietyin tarkennuksin.
Hallituksen esitykseen tulee muutos, joka tarkoittaa sitä, että selontekomenettely on ainoa tapa purkaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston lukkiutunut erimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niin sanottu valuvika siirtyy historiaan. Mahdollisen erimielisyyden ratkaiseminen tapahtuu näin julkisesti eduskunnassa täysistunnossa, siis parlamentaarisin keinoin. Menettely olisi käytännössä työläs. Sen aiheuttama julkisuus merkinnee sitä, että osapuolet etsisivät vakavasti sopua. Niin sanottu yhteistoimintavelvoite ei poistu, se vahvistuu.
Toinen muutos merkitsee sitä, että voimassa olevassa laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta oleva päätöksentekomenettely jää voimaan perustuslain muuttamisesta huolimatta. Näin sotilaallisesta kriisinhallinnasta päättäisi kukin vuorollaan: valtioneuvosto, eduskunta ja tasavallan presidentti. Suomalaisten sotilaitten lähettäminen kaukaisille taistelukentille on päätös, joka vaatii laajan yksimielisyyden.
Kolmas muutos koskee maamme edustamista Euroopan unionissa. Ehdotuksen mukaan pääministeri edustaa maatamme erityisesti Euroopan neuvoston kokouksissa. Poikkeuksellisesti valtioneuvosto voisi päättää siitä, (Ed. Kanerva: Ei, vaan Eurooppa-neuvosto!) että tasavallan... (Ed. Kanerva: Eurooppa-neuvosto!) - Kiitoksia avusta. Minä olen liikuttunut tästä tuesta. Sanotko sen vielä kerran? (Ed. Kanerva: Jos tarvitaan!) - Hyvä. - Poikkeuksellisesti valtioneuvosto voisi päättää siitä, että tasavallan presidentti on paikalla, jos Suomen kantoja voitaisiin kokouksen luonne huomioon ottaen näin edistää, kuten ulkoasiainvaliokunta sanoo.
Esityksen tarkoitus on vähentää presidentin muodollista valtaa. Hallituksen esitykset ja kertomukset eduskunnalle antaisi valtioneuvosto. Kansliapäälliköiden nimitys siirtyisi valtioneuvostolle. Sen sijaan tasavallan presidentti päättäisi edelleen lakien vahvistamisesta ja voisi jättää lain vahvistamatta esimerkiksi, kun hän katsoo sen loukkaavan perustuslaissa tai kansainvälisissä sopimuksissa turvattuja perusoikeuksia.
Presidentti voi päättää ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämisestä, tosin vain pääministerin perustellusta aloitteesta. Presidentti nimittää edelleen tuomarit, valtioneuvoston oikeuskanslerin, valtakunnansyyttäjän, upseerit, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan sekä määrää tehtäviinsä edustustojen päälliköt ja upseerit eli ne, joilta edellytetään puolueettomuutta ja korkeaa asiantuntemusta. Tulisi vakavasti harkita korkeimman poliisijohdon liittämistä tähän luetteloon.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jota presidentti edelleen johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, olisi tärkeää se, että sen valmistelu ja pohdiskelu tapahtuisi säännöllisesti turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, jossa myös käsiteltäisiin merkittävät Euroopan unionissa esillä olevat ulkopoliittiset asiat. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta esitti vaatimuksia valiokunnan työn kehittämiseksi, joita perustuslakivaliokunta on mietinnössään kannattanut. Perustuslaki siis rajaa kansan valitseman presidentin valtaoikeuksia mutta jättää hänelle riittävästi valtaa ja erityisesti vaikutusvaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen.
Muutamat lehdet ja jokunen poliitikko ovat kiittäneet esillä olevaa lakiehdotusta askeleena oikeaan suuntaan. Ilmeisesti halutaan edelleen siirtää presidentiltä valtaa valtioneuvostolle, (Ed. Ukkola: Kyllä!) koska näin on monissa länsimaissa, erityisesti Pohjoismaissa. Näin heikolla itsetunnolla varustettu Suomi haluaa matkia muita.
Kansanvaalilla valitulla presidentillä tulee säilyttää kohtuullinen, tarkoin rajattu valta. Esillä olevan perustuslakiuudistuksen piirtämät rajat ovat melko ihanteelliset. Tehtäväänsä hyvin valmistautuneella presidentillä, joka valppaasti seuraa aikaansa, on riittävästi vaikutusvaltaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, valtaa erityisesti silloin, kun linjaa ja sen perusteita suunnitellaan tarkistettavaksi. Kokemuksemme osoittaa, että pienellä maalla ei ole varaa ulkopoliittiseen poukkoiluun, vaan askeleet tulee ottaa varovaisesti asioita yhdessä pohdiskellen.
Valtioneuvosto, erityisesti pääministeri ja ulkoministerit, on käytännössä ulkopolitiikan toteuttaja. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalla tulee olla elävä ja toimiva yhteys valtioneuvostoon erityisesti, kun eduskunnan rooli edelleen vahvistuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Jos joku sen sijaan haluaa vielä vähentää presidentin valtaa, hänellä tulee olla rohkeutta esittää, että presidentin kansanvaalista luovutaan. Tämä tuskin saavuttaa suosiota, koska presidentinvaalit ovat maassamme suosituimmat poliittiset vaalit. "Kun ken kansaa väheksyy, kaatuvi kuin juureton puu, silloin on Suomessa huomen", sanoo runoilija.
Ehdotus merkitsee myös sitä, että kansalaiset saavat oikeuden tehdä kansalaisaloitteen, jos sen taakse saa 50 000 kansalaista. Perustuslakivaliokunta tarkensi perusteluissaan hallituksen esityksen linjaa niin, että se hyväksyy kansalaisaloitteiden allekirjoitusten keräämisen netissä luotettavalla ja henkilötietojen suojaa turvaavalla tavalla. Kansalaisaloitteella voi edistää tärkeiden lakialoitteiden vireilletuloa eduskunnassa. Kansalaisaloitteen mahdollisuuden hyväksyminen perustuslakiin on askel kansalaisvaltaisempaan suuntaan. Muutamissa maissa sillä on saavutettu käytännön tuloksia.
Arvoisa puhemies! Lopuksi varoittaisin merkillisestä harrastuksesta koko ajan muuttaa perustuslakia. Tälläkin hetkellä valiokunnassa on kaksi muuta esitystä perustuslain muuttamiseksi, toinen täysin tarpeeton. Perustuslain muuttamiselle tulee kynnyksen olla korkea, muuten se ei ole mikään perustuslaki. Mitä sellaista vikaa on perustuslaissamme näiden muutosten jälkeen, jota vielä pitäisi korjata? Meillä on parlamentarismi täysin voimassa sisäpoliittisissa asioissa. Erityisesti Euroopan unionissa ja yleensäkin kansainvälisissä suhteissa toimivat pääsääntöisesti parlamentaarisessa vastuussa oleva valtioneuvosto ja sen jäsenet. Maamme parlamentaarista järjestelmää täydentää kansan valitsema valtionpäämies, siis toinen kansan valitsema valtiollinen elin. Hän toimii
kansainvälisissä suhteissa valtioneuvoston kanssa yhteistoiminnassa määritellyn linjan mukaisesti, ja hänen tulee säännöllisesti informoida siitä valtioneuvostoa.
Järjestelmä perustuu historialliseen kokemukseemme. Toisen maailmansodan jälkeen tasavallan presidentit ovat kiistatta menestyneet ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa. (Ed. Tennilä: No, miksi pitää valtaa kaventaa?) - No, sitä nyt kavennetaan hyvin vähän. (Ed. Tennilä: Ratkaisevasti!) Sitä paitsi se koskee nyt, hyvät pojat, minä luulen, että te ette nyt ole huomanneet tätä asiaa, se koskee seuraavaa presidenttiä. (Ed. Tennilä: En ainakaan tytöttele ketään, siitä tulee vaikeuksia!) - Minä edustan kansaa enkä kansliaa.
Entä mikä on muiden Pohjoismaiden tilanne? Ovatko niiden perustuslait kansalaisten kannalta paremmat? Heillä on valtionpäämiehenä henkilöitä, jotka valitaan suvusta, joka on joskus kaukaisessa historiassa valittu hallitsijasuvuksi. Kansanvaltaisia nämä järjestelmät eivät ole. Kansalaisaloitetta muissa Pohjoismaissa ei ole.
Arvoisa puhemies! Ehdotan siis, että me kerrankin unohdamme heikon itsetuntomme ja toteamme, että muutosten tultua voimaan maamme perustuslaki on Pohjoismaiden modernein ja kansanvaltaisin. Voi olla, että se on myös Euroopan uudenaikaisin.
| ||