Antti Lindtman haastattelu 2022

-Aluevaltuutettujen pitäisi huolehtia, että rakennetaan aidosti uutta, muistuttaa Antti Lindtman.

 

Kansan tuki hallituksen toimille on harvinaisen laajaa

 -Suomalaiset ovat fiksua väkeä ja ymmärtävät, että nykyinen hallitus on joutunut kokemaan täysin poikkeukselliset ulkoiset kriisit. Aineksia pahempaan olisi ollut, mutta sittenkin enemmistö ihmisistä ajattelee, että Suomi on kohtuullisen hyvin selvinnyt hallituksen johdolla. Ja näinhän asia on.

TEKSTI Esko Nurmi

Siinä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin tiivistetty selitys sille, että sekä hallituksen toimien hyväksyntä että hallituspuolueiden kannatus ovat korkealla. - Se ei ole ihan tavallista näin vaalikauden loppusuoralla. Ihmiset osaavat nähdä pintakuohujen läpi.

Sdp:n lähtötilanne ensi kevään eduskuntavaaleihin ei siis ole ainakaan heikko. Aikaa vielä on, työtä tarvitaan ja ulkoa tulevissa kriiseissä riittää taatusti käänteitä.

-Meidän kannatuksemme kova pohja on palkan- ja eläkkeensaajissa. Jonkin verran viime vuosina naisten osuus on kannattajakunnassa lisääntynyt, Lindtman sanoo.

Nuoria kykyjä noussut

-Toiveena on, että tavoittaisimme entistä enemmän nuoria ikäpolvia. Se on puolueelle kohtalon kysymys. Sekä viime kunta- että aluevaaleissa on paljon nuoria kykyjä noussut valtuustoihin. Ja Arkadianmäellä on ollut käynnistymässä uusien polvien esiinmarssi.

Vantaalainen Lindtman itse on 40-vuotias, mutta hän on kansanedustajana jo kolmatta kauttaan.

-Puolueen, kuten koko Suomenkin, pitää tavallaan elää kahdessa ajassa. Kutsutaan ihmisiä muuttamaan maailmaa, ajamaan uudistukisia meidän arvojemme pohjalta.

Puolueen perinteistä pohjaa parhaiten määrittävä sana on työ. Sen rinnalla nuorelle polvelle ovat tärkeitä esimerkiksi ympäristö- ja yhdenvertaisuuskysymykset. Tämän monipuolistumisen tulee näkyä puolueen työssä ja tavoitteissa, mutta - Puoluelaivaa ei voi ohjata kuin moottorivenettä, muuten voidaan käännöksessä kipata.

-Puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä on isänmaan asioita viety eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. On yhteiset juuret, joilla on tänä päivänäkin merkitystä. Silti ammatti-identiteetti ja -asema eivät enää yhtä paljon korreloi puoluekannan kanssa. Ihmiset hahmottavat maailmaa monipuolisemmin. On tärkeää, että tämä osataan ottaa huomioon sekä puolueessa että ay-liikkeessä.

Vanha polvi kaikessa huomioon

Politiikassaan Sdp:n katseen ja huolenpidon on ulotuttava laajalle. - Jos puhutaan esimerkiksi nykyisestä hintakriisistä, niin köyhän yksinhuoltajan asema voi olla siinä yhtä kurja kuin joidenkin eläkkeensaajien. Ei voi tehdä sitä valintaa, että hoidetaan vain tietyn väestöryhmän tai tietyn väestöryhmän pienituloisten asiaa.

Eläkeläisten auttamiseksi on päätetty muun muassa kansaneläkkeiden indeksikorotusten aikaistamisesta ja lääkekorvausten hintakaton pitämisestä paikallaan. Lindtman linjaa, että verotuksessa eläkeläisiä pitää kohdella tasapuolisesti palkansaajien kanssa. - Viime hallituskaudella työtulovähennyksen rukkaus oli vähällä jättää eläkkeensaajat heikommalle, mutta saimme sen korjattua, hän mainitsee esimerkkinä.

Inflaatio, jonka kärjessä kulkee sähkön hinnan räjähdysmäinen nousu, vaatii paljon täsmätoimia, joilla kansalaisten ostovoimaa tuetaan. 

Sdp:n ajama päivähoitomaksujen alentaminen auttaa lapsiperheitä akuutissa rahapulassa, mutta sillä on syvempiäkin tavoitteita. Lapsiperheiden tukeminen tällä tavoin parantaa ajan oloon työllisyyttä. Tuki maksaa siten itse itseään takaisin - Meidän pitkän tähtäyksen tavoitteemme on maksuton varhaiskasvatus.

Työvoimapulaa vastaan tapeltava

Aikamme erikoinen piirre on työvoimapula, joka piinaa monia aloja sekä yksityisellä että julkisella puolella. Siihen ei välttämättä tuo muutosta edes talouden taantuma. - Jos energiakriisi vie meidät taantumaan, voi olla, että emme silti näe yhtä kovaa työttömyyden nousua kuin aiemmin.

-Ei ole sellaista kultanuolta, joka työvoimapulan kerralla korjaisi. Se korostuu, että meillä ei ole yhdestäkään ikäluokasta varaa menettää yhtäkään nuorta. Siksi oppivelvollisuuden jatkaminen oli tosi tärkeää. Sitä ei olisi ollut varaa lykätä yhtään.

-Toiseksi pitää ottaa kaikki potentiaali käyttöön työmarkkinoilla, ja siinä tarvitaan myös työnantajien vastuuta. On edelleen ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä nykyistä enemmän. Ja tarvitsemme kyllä myös työperäistä maahanmuuttoa.

-Sitten on vielä väestöryhmä, jonka työllisyysaste on noussut kaikkein eniten 2000-luvulla. Se on eläkeiän saavuttaneet.

Eläkeikäistenkin työpanos arvokas

-Nyt on tulossa erillinen verovähennys niille, jotka haluavat jatkaa töissä tai palata töihin eläkeiän ohitettuaan. Jokainen on eläkkeensä ansainnut, mutta on myös paljon heitä, joilla on voimaa, kykyä ja halua jatkaa työelämässä. Meidän pitää toivottaa jokainen tervetulleeksi.

Lindtman muistelee, miten hän taannoin tapasi Wanhojen Toverien tilaisuudessa HUS:lta eläköityneen hoitajan, joka ihmetteli sitä, miten työpaikalla eläkeiän siintäessä suorastaan hoputettiin lähtemään. -Ennen ajateltiin, että, jos joku ei lähde eläkkeelle, hän vie työpaikan nuorelta. Nyt ei ole niin. Pitää arvostaa heitä, jotka haluavat jatkaa vielä eläkeiän jälkeenkin.

Terveydenhuoltoa ja vanhustenhoitoa työvoimapula koettelee kipeästi, ja sekin ongelma koskee laajalti koko Eurooppaa. Suomessa siitä on seurannut poliittista kiistelyä vanhushoidon hoitajamitoituksesta. Lindtmanin mukaan koulutusta on lisätty, mutta tekijöiden puute on ollut ennakoimattoman suuri. 

-Demarit pitävät kiinni tavoitteesta 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti, mutta aikataulusta on mahdollista keskustella, hän sanoo.

Järjestötyön arvo pysyy

Sote-uudistuksen toimeenpanijoille Antti Lindtman toivottaa sitkeyttä ja ennakkoluulottomuutta. - Isoon muutokseen liittyy riskejä, mutta myös isoja mahdollisuuksia.

 -Aluevaltuutettujen pitäisi huolehtia, että rakennetaan aidosti uutta. Jos katsotaan niitä alueita, joilla uudistusta on jo tehty eli tuotu toimintoja saman sateenvarjon alle, nähdään hyviä esimerkkejä. On saatu paljon aikaan hoitojen turvaamisessa, lääkärille pääsyssä, kotihoidossa.

Hyvinvointialueille valituille päättäjille Lindtmanilla on pyyntö. - Säilyttäkää kosketus puolueen perusjärjestöihin. Sama koskee tietysti myös kuntien päättäjiä. Politiikantekoa ja järjestötoimintaa ei pidä erottaa. Niiden pitää ruokkia toinen toisiaan.

Lindtman myöntää, että erityisesti koronan jälkeen on ollut paljon tilaisuuksia, joihin on ollut vaikea saada väkeä. Harva puolueen perusjärjestö kukoistaa.

Huolia liittyy myös siihen, että järjestötyö on paljolti vaalivetoista. - Vaalityössä voi tietenkin saada haaviin ihmisiä, jotka ovat valmiit perusjärjestötyöhön, joka kuitenkin voi olla monesti parempi tapa muuttaa maailmaa kuin nettitykkäämiset ja -adressit, hän muistuttaa.

Nykyaikaisia teknisiä menetelmiä joka tapauksessa tarvitaan ihmisten yhteen saattamiseen. Tässäkin on toveri Antti Lindtmanin mukaan elettävä ikään kuin kahdessa ajassa: tarvitaan kokouksia ja muita tilaisuuksia ja tarvitaan sähköisiä yhteyksiä ja tietokanavia. Näiden yhteispelistä pitäisi kehittää lisäarvoa.