Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalien 2014 teema: Usko hyvän tekemiseen

Minulla on ollut tänä vuonna useita tapaamisia nuoren viehättävän naispastorin kanssa. Hänen nimensä on Mari Leppänen. Olen tavannut häntä Helsingissä Kirkkohallituksen toimitalossa, jonne oli kutsuttu eri puolueiden kirkollisista asioista vastaavia henkilöitä. Meille esiteltiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalien 2014 teema: Usko hyvän tekemiseen, aikataulu ja vaalien tiedotussuunnitelma.

Kirkkohallituksen edustajat kävivät SDP:n toimistossa helmikuussa kertomassa seurakuntavaaleissa. Sinne Mari oli lähettänyt toisen edustajan, mutta SDP:n puoluekokouksessa jälleen tapasimme. Mari oli ystävineen ja tovereineen markkinoimassa seurakuntavaaleja. Kesäkuussa tapasimme Vaasassa Suomen lähetysseuran vuosikokouksessa samoissa merkeissä.

Mari on Seurakuntavaalit 2014 projektipäällikkö. Kirkkohallitus on ennen näkemättömällä innolla paneutunut seurakuntavaalien markkinointiin ja ehdokkaiden värväämiseen. Kesän kaikissa puoluekokouksissa Seurakuntavaalit 2014 oli mukana omalla osastollaan.

Kansankirkko kuuluu koko kansalle

Vaaliliittojen on ollut mahdollista käyttää vaaleissa poliittisia tunnustuksia, mutta seurakuntien työntekijöissä ja sisäpiirien ihmisissä on ollut poliittisten tunnustusten vastustusta. Edellisten vaalien alla yksi merkittävässä asemassa oleva kirkonmies kirjoitti paikallislehden kolumnissaan suunnilleen, että pitäkööt puolueet näppinsä irti kirkosta. Nyt tästä linjasta todella pyritään irti. Kansankirkko kuuluu koko kansalle. Myös puolueet kuuluvat pohjoismaiseen demokratiaan.

Sosialidemokraatit ovat olleet aliedustettuina seurakuntien ja kirkon hallintoelimissä. Historia on varmasti vaikuttanut taustalla. Olisiko meillä demareillakin aihetta tarkistaa ja tarkentaa omia mielipiteitämme kirkosta.

Kirkko rakentaa uskonrauhaa

Tämän päivän kirkko Suomessa kaikista lööppitiedoista huolimatta rakentaa uskontorauhaa. Suomessa eri uskontokuntien johtajat pitävät yhteyttä keskenään. Siinä luterilainen kirkko on avain asemassa. Rauha eri uskontokuntien välillä ei edes länsimaissa ole itsestään selvä asia.

Kirkon tärkein arvo on armo. Armo on sukulaisuutta solidaarisuudelle, mutta on vielä sitä ”armollisempi”. Tätä armon sanomaa toivomme sosialidemokraatteina kirkon edelleen jakavan.

15 vuotiaiden ikäluokasta lähes 90 % käy rippikoulun. Tässä tärkeässa iässä myös eettisten asioiden pohdinta on tärkeää. Itse näen yhteyden kirkon kasvatustyön ja yhteiskuntarauhan välillä. Maailmassa ei ole itsestään selvää, että rikkaat ja köyhät voivat kulkea kaikkien kaupunkiemme kaduilla päivällä ja yölläkin kutakuinkin rauhassa.

Seurakuntien päättäjät ovat mukana monessa toiminnassa

Päiväkerhot, perhekerhot ja iltapäiväkerhot tekevät myös tärkeää kasvatustyötä ja tukevat nuorten perheiden selviytymistä arjesta.

Kirkon diakoniatyö täydentää sosiaalityötä, tekee etsivää työtä ja tarjoaa viimeisen turvaverkon.

Kirkko pitää yllä rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia. Hautausmaat ovat myös seurakuntien hyvin hoitamia, puistoja, joissa mieli lepää. Seurakuntien kuorot ovat parhaimmillaan paikkakuntansa valiokuoroja. Kirkot toimivat myös konserttisaleina, joissa voidaan esittää musiikin historian merkkiteoksia. Tällaisessa toiminnassa seurakuntien päättäjät ovat mukana

 

Paavo Salakka

Kristillisten sosialidemokraattien liiton puheenjohtaja

***

SDP:n seurakuntavaaliohjelma 2014

Tule mahdollistamaan itsellesi ja muille täysi kristityn elämä yksilöinä ja yhdessä! Usko hyvän tekemiseen iskulauseen alla evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet ja kirkkovaltuuston jäsenet valitaan jäsenvaalilla neljäksi vuodeksi syksyllä 2014. Kirkon jäsen on 16-vuotiaana äänioikeutettu ja 18- vuotiaana vaalikelpoinen ehdokkaaksi siinä seurakunnassa, jossa hän asuu.

Sosialidemokraatit haluavat kutsua kirkkoon kuuluvia jäseniään mukaan kirkon toimintaan ja vaikuttamaan sekä paikallisesti että laajemmin kirkon piirissä. Nyt valittavat luottamushenkilöt ovat maallikkoäänioikeutettuja seuraavissa hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousedustajavaalissa, joten paikallisilla valinnoilla vaikutetaan välillisesti myös koko kirkon linjaan ja uudistumiseen.

*****

Sosialidemokraattiset ehdokkaat toimivat kirkossa sen puolesta, että – kukaan ei jää yksin – heikoimmista huolehditaan – kaikki ovat kutsuttuja yhdenvertaisina seurakuntalaisina

Me sosialidemokraatit ajattelemme kirkon arvotehtävästä

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kansankirkko, jonka keskeinen tehtävä on hengellinen tehtävä. Siinä työssä jumalanpalvelusten, julistus- ja kasvatustyön rinnalla merkittävä asema on myös kirkollisilla toimituksilla: kasteella ja konfirmaatiolla. Kirkko auttaa ja tukee kaikkia ihmisiä niissä elämänpiireissä, joissa he luonnostaan ovat. Kirkon oma keskeinen arvo, jonka se tuo yhä kovenevan kilpailun maailmaan, on armo. Sen vastaanottamisesta nousee sekä toisten että myös itsensä armahtaminen. Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaista pelastusta sen kansalaisille tarjotaan ja millaista he etsivät. Me torjumme uskonnon käyttämisen ihmisten alistami- seen, hallitsemiseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön. Meille kirkko on armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuuden, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä.

kirkon tehtävästä hyvinvointivaltiossa

Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa heikoista huolehtiminen on ensi sijassa julkisen vallan velvollisuus. Kirkon diakonialle on taattava mahdollisuudet huolehtia niistä, joita yhteiskunnan turvaverkot eivät kulloisessakin tilanteessa tavoita. Seurakuntien käytännön apu auttaa monia kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

kirkon kansainvälisestä tehtävästä

jokaisen seurakunnan tulee toteuttaa kansainvälistä tehtäväänsä evankeliumia levittämällä, tasavertaisia mahdollisuuksia edistämällä ja rauhaa rakentamalla.

kirkon kulttuuritehtävästä

Seurakunnat ovat tärkeitä kulttuurivaikuttajia alueellaan. Ilman niiden panosta suomalainen kulttuurielämä on paljon köyhempi. Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että seurakunnilla on riittävän resurssit lainsäädännön niiltä edellyttämien kulttuuritehtävien hoitamiseen: mm. kulttuurihistorialliset rakennukset, hautaus- ja hautausmaakulttuuri.

seurakuntien viestinnästä

Viestinnän on helpotettava seurakuntalaisten mukaan tuloa, houkuteltava ylittämään seurakunnan matala kynnys. Avoin hallinto edellyttää, että seurakuntalaiset saavat tietoa valmistelussa olevista päätöksistä niin aikaisin, että he voivat niihin vaikuttaa.

seurakunnan ja kunnan yhteistyöstä

Seurakuntien ja kuntien tulee olla ennakkoluulottomasti avoimia yhteistyölle. Olennaista on yhteistyö koulujen kanssa sekä sosiaalitoimessa. maahanmuutosta Maahanmuutto on nähtävä rikkautena. Se lisää yhteiskuntamme monimuotoisuutta ja uskonnon merkitystä yhteiskunnassa. Seurakuntien tulee olla avoimia maahanmuuttajille. Seurakuntalaisten ystävystymistä heidän kanssaan on tuettava. Maahanmuuttajille on oltava oikeus tutustua suomalaiseen perinteeseen ja myös suomalaiseen uskonnollisuuteen. Seurakunnilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää paikallistasolla uskontojen välistä keskustelua.

vastuusta luomakunnasta

Jokaisen seurakunnan tulisi hakea kirkon ympäristödiplomia ja pitää sen velvoitteista kiinni. Energian kulutusta on vähennettävä sekä korjauksin että kiinteistökantaa vähentä- mällä. Uusiutuvan energian käyttö on asetettava ensisijalle.

työelämästä

Seurakuntien tulee pyrkiä työllistämään vaikeasti työllistyviä. Mahdollisuuksia sosiaalisten yritysten käyttöön on hyödynnettävä. Seurakuntien tulee kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta. Työnsä vuoksi yrittäjien ei ole aina helppoa olla mukana seurakunnan normaalissa toiminnassa. Heitä ei saa unohtaa. Heille on annettava turvaa. Heitä voidaan myös kutsua erityisesti heitä varten luotuihin aktiviteetteihin. Seurakunnat ovat monialaisia työpaikkoja ja niissä työn kehittämiseen ja työilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota. Kirkon julkisoikeudellinen asema on seurakunnan työntekijöiden kannalta turvaava tekijä. Motivoituneet ja työssä jaksavat työntekijät välittävät kirkon sanomaa ympäröivään yhteiskuntaan.

EU:sta

EU:n rahoittamana on mahdollista toteuttaa seurakunnallisia projekteja. Sellaisia on etsittävä. Ne antavat myös hyvän lähtökohdan yhteistyölle toisten organisaatioiden kanssa.

kirkon hallinnosta

Nopean muutoksena maailmassa nuorten näkökannat ovat arvokkaita päätöksenteossa. Niille on annettava tilaa. Seurakuntien hallinnon tulee olla seurakuntalaisten toiminnan mahdollistaja. Seurakunnan omistajuus kuuluu seurakuntalaisille. Niinpä maallikkojen merkitystä on edelleen edistettävä: maallikko kirkko/seurakuntaneuvoston puheenjohtajana ja kirkkoherran valitseminen kansanäänestyksellä on oltava ensisijainen käytäntö. Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksiä on helpotettava. Käynnissä oleva seurakuntien rakenneuudistus toteutuessaan lisää kirkon riippumattomuutta kuntarakenteesta. Se myös antaa seurakunnille kirkossakäyntialueina hyvät mahdollisuudet vahvistaa paikallisidentiteettiä ja lähidemokratiaa.
SDP – hyvän tekijöiden kansankirkollinen ääni.