SWT ry Vuosikokous 2018

Suomen Wanhat Toverit ry:n vuosikokous pidettiin perjantaina 16.3.2018 Espoon kaupungin Valtuustotalossa. Kokous oli ensimmäinen SWT ry:n rekisteröitymisen jälkeen.

Vuosikokoukseen saattoivat osallistua kaikki yhdistykseen liittyneet jäsenet.

Vuosikokous  käsitteli ja hyväksyi vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 30.6.2016-31.12.2017 sekä toimintasuunnitelman, jäsenmaksun ja talousarvion vv 2018-19.

Matti Louekoski halusi jättää SWT:n puheenjohtajan paikan ja niinpä vaaleissa valittiin uusi puheenjohtaja ja johtokunta.

Suomen Wanhat Toverit ry uusi puheenjohtaja on Kari Salmi

Kari Salmi (s. 13. syyskuuta 1947 Lahti) oli Lahden kaupunginsihteeri, josta tuli Lahden kahdeksas kaupunginjohtaja Seppo Välisalon jälkeen. Hän edisti Lahden tunnettavuutta kulttuurikaupunkina tukemalla merkittävänä puuarkkitehtuurihankkeena EU-projektina Sibeliustalon rakentamista.

Määräaikaisen kaupunginjohtajuutensa jälkeen hänestä tuli sisäasiainministeri Kari Rajamäen määräaikainen valtiosihteeri Matti Vanhasen hallituksen ajaksi.

Eduskuntavaaleissa 2003 Kari Salmi sai 3 510 ääntä. Salmi oli myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007, mutta ei tullut valituksi.

Sisäasiainministeriön määräaikaisen viran jälkeen Kari Salmi toimi konsulttina Kari Salmi Consulting -nimisessä yrityksessä sekä Askon säätiön asiamiehenä. Hän osallistui kunnallivaaleihin 2008 Lahden kaupungissa ja sai eniten ääniä lahtelaisista kaupunginvaltuustoehdokkaista – 1 872 ääntä.

Kari Salmi toimi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn projektipäällikkönä vuosina 2008–2011 valtakunnallisessa  Lähiöohjelmassa. 27.9.2011 hänet valittiin ARAn määräaikaiseksi johtajaksi Jarmo Lindénin sijaiseksi, Lindénin siirryttyä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen valtiosihteeriksi. 

Kari Salmelle myönnettiin vuonna 2015 kaupunkineuvoksen arvonimi.

KANNANOTTO

Suomen Wanhat Toverit Vuosikokouksessa Espoossa 16.3.2018

Pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteisiin kuuluu talouden rakennemuutos, jonka tuloksena kansantalouden velkaantuminen pysäytetään. Se edellyttää menotalouden leikkauksia, joihin on talouden elpymisen myötä syntynyt sopiva tilaisuus.

Poliittisen arvomaailmansa mukaan hallitus on kohdistanut menoleikkaukset johdonmukaisesti koulutusleikkausten lisäksi myös perhekustannusten tasausmenoihin, työllistämispalveluihin, työttömyysavustuksiin ja erityisesti ikääntyneiden kansalaisten toimeentulon tukeen. Muiden asiantuntijoiden ohella Suomen sosiaali- ja terveys r.y:n (SOSTE) tuore selvitys vahvistaa tämän kehityksen.

Talousasiantuntijoiden mukaan nykyiset runsaskätiset yritystuet eivät palvele elinkeinoelämän tarpeita. Niillä ei saavutettu tukitoimille alun perin asetettuja tavoitteita. Rahat ovat menneet yritysten taseiden vahvistamiseen, eivät uuden toiminnan kehittämiseen ja tutkimiseen. Mm. tuulivoimalle jaettavat sadat miljoonat ovat tehneet tästä energia-alasta suoranaisen rahastusautomaatin.

Korkeasuhdanne on oikea ajankohta julkisen talouden tervehdyttämiseen. Tervehdyttämistoimet on kuitenkin toteutettava oikeudenmukaisesti hyvinvoinnin kehittämiseksi tasapuolisesti huonoimmassa asemassa olevien toimeentuloa auttamalla. Tämä järjestely voidaan rahoittaa säästöillä mm. turhista tukimenoista.