Pääkaupungin Wanhat Toverit ry
PWT on perustettu Helsingissä 21.4.2010. PWT:n tarkoituksena on tarjota pääkaupunkiseudulla asuville sosialidemokraattisille 60 vuotta täyttäneille ja eläkkeellä oleville miehille ja naisille mahdollisuus yhteistoimintaan. Kerho edistää toiminnallaan sosialidemokraattien aatteellista työtä ja tavoitteita järjestämällä muun muassa yhteistapaamisia, luentotilaisuuksia ja muuta yhteistoimintaa.
PWT kokoontuu syyskuun ja toukokuun välissä joka kuun ensimmäisenä maanantaina normaalisti klo 17:00. Kokouspaikka on Helsingin työväentalo Paasivuorenkatu 5.
Jäsenmaksun on 20 euroa/vuosi. Sen voi maksaa yhdistyksen tilille FI07 5723 8120 2695 25 viitteellä 1122. Muistathan käyttää viitettä.
Syksyn 2026 kokoukset:
7.9. professori Terttu Utriainen: ”Päivi Räsänen - Raamatun ja rikosoikeuden risteyksessä”
5.10. Sitra EU-asioiden päällikkö Ilkka Räsänen: SOME ja demokratia
2.11. Lasse Lehtinen: Väinö Tannerin maailma ja elämän näkökulma
7.12. joululounas, "puuropuhuja" Marja Lähteenmäki
Yhteystiedot:
Pirkko Lahti puheenjohtaja pirlahti@gmail.com puh 0400 469804
Annakati Mattila varapuheenjohtaja annakati.mattila@pp.inet.fi puh 0400 435 242
Eila Rossi-Raittinen sihteeri eila.rossiraittinen@gmail.com puh 040 716 1769
Mikko Stylman rahastonhoitaja mikko.e.stylman@gmail.com puh 040 757 4772
Vesa Holappa jäsen vesa57.holappa@gmail.com puh 050 3790 093
Veli-Matti Hynninen jäsen veli-matti@hynninen.info puh 0400 214 971
Raila Kangasperko jäsen kangasperko.raila@gmail.com puh 045 859 0810
Marja-Liisa Kiljunen jäsen marjaliisakiljunen@gmail.com puh 0453170057
Hannu Ohvo jäsen hannu.ohvo@gmail.com puh 0405214476
PWT:n perustaja ja 1. puheenjohtaja Heikki Kehälinna on poissa.
PWT:n syyskauden aloitti lähialueretki
Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden syystoiminta käynnistyi torstaina 27.8. puolipäiväretkellä Håkansbölen kartanomuseoon Vantaalla. Hakunilassa sijaitsevassa Håkansbölessä on tutustuttiin oppaan johdolla jugend-tyylisen päärakennukseen ja siellä asuneen Sanmarkin aatelisperheen ja heidän palkollistensa elämään 1900-luvun alussa.
Vuonna 1905 valmistunut puurakenteinen kartano on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema. Myös rakennuksen sisustus on pitkälti Lindgrenin käsialaa. Erityisesti huomiota kiinnittävät komeat kaakeliuunit ja upeat lamput. Poikkeuksellista on myös se, että liki pitäen kaikki päärakennuksen huonekalut ovat kuuluneet kartanon alkuperäiseen kalustukseen.
Kartanoretkelle osallistui runsas parikymmentä PWT:n jäsentä, joiden lisäksi ryhmässä oli mukana muutama Vantaan wanha toveri.
Kartanokierroksen jälkeen nautitun lounaan yhteydessä Jukka Hako kertoi Vantaan kartanoista ja niiden historiasta.
Teksti ja kuva Annakati Mattila
Suomen ja Viron paikallishallintojen eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä vertailtiin 11.9. Helsingin alueen wanhojen tovereiden ja Tallinn Harjumaa Vanemad Sotsiaaldemokraadid -yhdistyksen seminaarissa Tallinnassa. Tilaisuuden pääteeman lisäksi esillä olivat iäkkäiden hoivaan liittyvät kysymykset sekä kummankin maan poliittinen tilanne.
Some nuorten tärkein poliittisen tiedon lähde
Sosiaalinen media on nykypäivänä yksi keskeisimmistä vaikuttamisen areenoista. Siitä on tullut nuorten eurooppalaisten aikuisten tärkein poliittisen ja yhteiskunnallisen tiedon lähde. Etenkin nuoret käyttävät paljon aikaa somessa. Suomessa he viettävät eri nettialustoilla keskimäärin yli viisi tuntia päivässä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetti viime keväänä kansainvälisen sosiaalista mediaa ja demokratiaa koskevan selvityksen, jonka tavoitteena oli tutkia, miten sosiaalisen median algoritmit ohjaavat 18-24 -vuotiaiden nuorten aikuisten maailmankuvaa. Kysely toteutettiin Suomen lisäksi Ranskassa ja Romaniassa.
Sitran vanhempi neuvonantaja Ilkka Räsänen kertoi, että tavoitteena oli saada selville, missä määrin nettialustojen sisältö on ideologisesti epätasapainoista ja kuinka paljon niillä esiintyy ongelmallista sisältöä, kuten misinformaatiota, vihapuhetta tai salaliittoteorioita.
- Lisäksi haluttiin vastauksia siihen, miten nuoret eurooppalaiset itse kokevat verkossa kohtaamansa poliittisen sisällön sekä millaisia tunteita se herättää ja miten se vaikuttaa heidän halukkuuteensa osallistua julkiseen keskusteluun, Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden lokakuun kuukausitapaamisessa 5.10. selvitystä esitellyt Räsänen kertoi.
Selvitys tehtiin kahdessa eri ryhmässä. Toinen muodostettiin varta vasten luoduista avatarista, joiden avulla selvitettiin, millaista sisältöä algoritmit suosittelivat niille Suomessa, Ranskassa ja Romaniassa. Samoissa maissa tehtiin myös kyselytutkimus 18-24 -vuotiaille nuorille. Sitra yhdisti näiden kyselyjen vastaukset ja kirjoitti seitsemän johtopäätöstä sekä suosituksia vastausten pohjalta.
Selvityksen mukaan kaikissa kolmessa maassa oikeistolaista sisältöä oli 58 prosenttia kaikista poliittiseksi luokitelluista sisällöistä. Suomessa oikeistolaisen sisällön määrä oli vielä suurempi eli 67 prosenttia. Räsäsen mukaan tämä havainto on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa.
- Oikeistolaisen sisällön hallitsevuus jatkui usein myös tilanteissa, joissa avatarit osoittivat kiinnostusta vasemmistolaiseen politiikkaan, hän huomautti.
Kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista 19-24 -vuotiaista, itsensä vahvasti vasemmistolaisiksi määrittelevistä nuorista aikuisista koki, että sosiaalisen median sisällöt vastaavat erittäin huonosti heidän näkemyksiään. Vastaava luku vahvasti oikeistolaisten keskuudessa oli vain 5 prosenttia.
Yleensä sisällöt eivät rikkoneet nettialustojen sääntöjä. Sisältövirtaa hallitsi mielipiteellinen ja viihteellinen sisältö. Ne olivat usein vitsejä ja meemejä, jotka olivat monesti loukkaavia ja sisälsivät äärimielipiteitä. Sen sijaan misinformaatio, vihapuhe ja salaliittoteoriat olivat harvinaisia.
Tekoälyä käytetään yhä useammin nettisisältöjä luotaessa. Tämän selvityksen mukaan tekoälysisältö jakautui kolmeen kategoriaan. Ne ovat syväväärennökset (deep fakes), poliittiset meemivideot ja tekoälyn avulla luodut ihmiset ja eläimet, jotka esittävät poliittisia mielipiteitä.
Selvityksen mukaan näiden kolmen Euroopan maan nuorten kokemukset sosiaalisessa mediassa käydystä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta ovat varsin negatiivisia, sillä yli puolet heistä ilmoitti tuntevansa niiden johdosta pettymystä, pelkoa, vihaa tai surua.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo