Pääkaupungin Wanhat Toverit ry
PWT on perustettu Helsingissä 21.4.2010. PWT:n tarkoituksena on tarjota pääkaupunkiseudulla asuville sosialidemokraattisille 60 vuotta täyttäneille ja eläkkeellä oleville miehille ja naisille mahdollisuus yhteistoimintaan. Kerho edistää toiminnallaan sosialidemokraattien aatteellista työtä ja tavoitteita järjestämällä muun muassa yhteistapaamisia, luentotilaisuuksia ja muuta yhteistoimintaa.
PWT kokoontuu syyskuun ja toukokuun välissä joka kuun ensimmäisenä maanantaina normaalisti klo 17:00. Kokouspaikka on Helsingin työväentalo Paasivuorenkatu 5.
Jäsenmaksun on 20 euroa/vuosi. Sen voi maksaa yhdistyksen tilille FI07 5723 8120 2695 25 viitteellä 1122. Muistathan käyttää viitettä.
Syksyn 2026 kokoukset:
7.9. professori Terttu Utriainen: ”Päivi Räsänen - Raamatun ja rikosoikeuden risteyksessä”
5.10. Sitra EU-asioiden päällikkö Ilkka Räsänen: SOME ja demokratia
2.11. Lasse Lehtinen: Väinö Tannerin maailma ja elämän näkökulma
7.12. joululounas, "puuropuhuja" Marja Lähteenmäki
Yhteystiedot:
Pirkko Lahti puheenjohtaja pirlahti@gmail.com puh 0400 469804
Annakati Mattila varapuheenjohtaja annakati.mattila@pp.inet.fi puh 0400 435 242
Eila Rossi-Raittinen sihteeri eila.rossiraittinen@gmail.com puh 040 716 1769
Mikko Stylman rahastonhoitaja mikko.e.stylman@gmail.com puh 040 757 4772
Vesa Holappa jäsen vesa57.holappa@gmail.com puh 050 3790 093
Veli-Matti Hynninen jäsen veli-matti@hynninen.info puh 0400 214 971
Raila Kangasperko jäsen kangasperko.raila@gmail.com puh 045 859 0810
Marja-Liisa Kiljunen jäsen marjaliisakiljunen@gmail.com puh 0453170057
Hannu Ohvo jäsen hannu.ohvo@gmail.com puh 0405214476
PWT:n syyskauden aloitti lähialueretki
Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden syystoiminta käynnistyi torstaina 27.8. puolipäiväretkellä Håkansbölen kartanomuseoon Vantaalla. Hakunilassa sijaitsevassa Håkansbölessä on tutustuttiin oppaan johdolla jugend-tyylisen päärakennukseen ja siellä asuneen Sanmarkin aatelisperheen ja heidän palkollistensa elämään 1900-luvun alussa.
Vuonna 1905 valmistunut puurakenteinen kartano on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema. Myös rakennuksen sisustus on pitkälti Lindgrenin käsialaa. Erityisesti huomiota kiinnittävät komeat kaakeliuunit ja upeat lamput. Poikkeuksellista on myös se, että liki pitäen kaikki päärakennuksen huonekalut ovat kuuluneet kartanon alkuperäiseen kalustukseen.
Kartanoretkelle osallistui runsas parikymmentä PWT:n jäsentä, joiden lisäksi ryhmässä oli mukana muutama Vantaan wanha toveri.
Kartanokierroksen jälkeen nautitun lounaan yhteydessä Jukka Hako kertoi Vantaan kartanoista ja niiden historiasta.
Teksti ja kuva Annakati Mattila
Raamatun ja rikosoikeuden risteyksessä
Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden syyskauden ensimmäisessä kuukausitapaamisessa maanantaina 7.9. puhunut professori Terttu Utriainen palautti mieleen kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeusjutun, joka oli nostettiin Räsäsen homoseksuaaleja koskevien lausumien ja kirjoituksen takia. Niistä hän sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta käräjäoikeus ja hovioikeus jättivät hänet rankaisematta. Jutun oikeuskäsittely päättyi maaliskuussa 2026 korkeimman oikeuden tuomioon, jossa katsottiin Räsäsen syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Tuomio tuli internet-julkaisusta, jossa Räsänen nimitti homoseksuaalisuutta psykososiaalisen kehityksen häiriöksi sekä luonnehti homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi poikkeavuudeksi. Korkein oikeus katsoi, että Räsäsen ja Luther-säätiön asiamiehen menettely täytti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan tunnusmerkistön eikä menettelyn katsominen rangaistavaksi ollut ristiriidassa perustuslain eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatun sanan- ja uskonvapauden kanssa.
Räsänen on valittanut päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Terttu Utriainen kävi puheenvuorossaan läpi Raamatun vaikutusta normijärjestelmäämme ja lainsäädäntöömme.
Hän muistutti, että uskonnonvapaus on meillä melko uusi asia, sillä uskonnonvapauslaki säädettiin vasta vuonna 1923. Ennen sitä jokaisen suomalaisen oli ollut pakko kuulua kirkon jäsenyyteen. Kirkko säätelikin ihmisten elämää ja oikeuksia vuosisatojen ajan. Suomessa vallitsi 1200-luvulta 1500-luvulle asti kanoninen oikeus, joka muokkasi merkittävästi keskiajan perhe-, perintö- ja prosessioikeutta.
Uskonpuhdistuksen jälkeen Ruotsi-Suomessa ryhdyttiin noudattamaan vuonna 1571 hyväksyttyä kirkkojärjestystä, joka toimi yli sata vuotta kirkollisen elämän ohjenuorana aina vuonna 1686 säädettyyn kirkkolakiin asti.
Kirkollisen lainsäädännön rinnalla Ruotsissa kehitettiin myös maallista lainsäädäntöä. Jo 1200- ja 1300-luvulla merkittiin muistiin maakuntalait. Maunu Eerikinpojan aikana säädettiin maan ja kaupunkilait ja Kristoffer Kuninkaan aikana maanlaki 1400 -luvun puolivälissä. Erik XIV:n aikana vuonna 1563 Ruotsin rikoslainsäädäntöä ankaroitettiin tuomalla Mooseksen laki osaksi maallista oikeudenkäyttöä.
Terttu Utriainen huomautti, että homoseksuaaliset teot kriminalisoitiin Suomen lainsäädännössä autonomian aikana ja niiden rangaistavuus poistettiin rikoslaista vasta vuonna 1971. Lakiin jäi kuitenkin ns. kehotuspykälä, joka päätettiin poistaa vasta vuonna 1998. Samaan aikaan, kun lainsäädäntöä vuonna 1971 muutettiin, homoseksuaalisuus lisättiin tautiluokitukseen eli se määriteltiin sairaudeksi. Virallisesta tautiluokituksesta se poistettiin vasta 10 vuotta myöhemmin.
Professori Utriaisen esityksestä kävi ilmi, että ripeintä sukupuolineutraalin lainsäädännön kehitys on ollut 2000-luvulla. Vuonna 2002 tehtiin mahdolliseksi parisuhteen rekisteröinti, vuonna 2004 kriminalisoitiin syrjintä sukupuoli identiteetin perusteella, vuonna 2009 mahdollistettiin adoptio samaa sukupuolta oleville vanhemmille, vuonna 2017 säädettiin sukupuolineutraali avioliittolaki ja vuonna 2022 rikoslain 20. luku seksuaalirikoksista uudistettiin.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo