Presidentti Tarja Halonen HVT:ssa 11.11.2019

Presidentti Tarja Halonen kannusti Helsingin Vanhojen Toverien marraskuun tapaamisessa kaikkia mukaan työhön kestävän kehityksen edistämiseksi. Halosen kanssa kuvassa Suomen ja Helsingin Vanhojen Toverien puheenjohtaja Kari Salmi.

Presidentti Tarja Halonen:

Kestävä kehitys on elämäntapa

 

-Kestävä kehitys ei ole projekti. Se on elämäntapa, korostaa presidentti Tarja Halonen.

 

Presidentti Tarja Halonen puhui aiheesta ”Kestävä kehitys muuttavassa maailmassa” Helsingin Vanhojen Toverien marraskuun kokoontumisessa.

Halonen aloitti muistelemalla kestävän kehityksen historiallisia vaiheita. Työ käynnistyi Brudlandtin komissiossa ja sen raportista vuonna 1987.

-Silloin nostettiin ensimmäisen kerran esiin käsite kestävä kehitys. Tavoitteeksi asetettiin maailmanlaajuinen, valtioiden välinen, monen keskeinen yhteistyö ympäristön ja kehityksen hyväksi. Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta samaa mahdollisuutta. Kehityksen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.  

Komission raportti loi polun kohti vuosituhattavoitteita. –Talouden kasvun tulee hyödyttää kaikkia, ei vain muutamaa harvaa, korosti Halonen.

Vuosituhattavoitteet

Vuoden 2000 yleiskokouksessa YK:n 189 jäsenmaata hyväksyi kahdeksan tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden puolittamiseen ja parempaan terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja ympäristöön vuoteen 2015 mennessä. 

Nämä tavoitteet olivat äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistaminen, peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, taistelu AIDS:sia, malariaa ja muita tauteja vastaan, ympäristön kestävän kehityksen takaaminen sekä globaalin kumppanuuden luominen kehitykseen. 

-Useissa vuosituhattavoitteissa onnistuttiin, joissain jopa yli odotusten. Muun muassa maailman lapset saatiin koulutielle. Koulutuksen laatu tosin jätti tavoiteltavaa, arvioi presidentti Tarja Halonen.

Kansainvälinen Työjärjestö ILO nosti esiin kysymyksen, miksi työ ei kuulunut vuosituhattavoitteisiin? 

-Globalisaatiomyrskyn laineet löivät tuolloin korkealle. Globalisaation haaste onkin taloudellisen ja sosiaalisen hyvän jakautuminen kaikille ihmisille. Globalisaation tulee vastata ihmisten tarpeisiin, edistää työllisyyttä, kehtiystä ja vastaavasti vähentää köyhyyttä ja työttömyyttä. Säällinen työ eli decent work lisättiinkin vuosituhattavoitteisiin vuonna 2004, sanoi Tarja Halonen.

Neljä hälyttävää ilmiötä

YK on sittemmin lanseerannut Agenda 2030 -asiakirjan. Jäsenmaat esittivät siihen kaikkiaan 200 tavoitetta, jotka puristettiin 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen. 

Presidentti Halonen vertasi näitä tavoitteita taloon, jossa on 17 ovea. Niistä kaikista pääsee yhteen ja samaan huoneeseen. –Tavoitteet on kytketty toisiinsa. Työ kestää vuosikymmeniä ja siinä ovat mukana YK, eri valtiot, kansalaisjärjestöt ja kolmas sektori.

Kestävän kehityksen väliraportti valmistui tänä vuonna. Halonen arvioi, että raportissa on neljä keskeistä hälyttävää ongelmaa, jotka estävät Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumisen. 

-Eriarvoisuus lisääntyy, ilmastonmuutos etenee, jäteongelma kasvaa ja biodiversiteettikato jatkuu, luetteli Halonen.

Hän listasi kuusi ratkaisevaa osa-aluetta, joihin panostamalla suuntaa voidaan kääntää.

-On edistettävä kansalaisten hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia. On rakennettava kestävää ja oikeudenmukaista taloutta. On synnytettävä kestäviä ruokajärjestelmiä ja tuettava terveellisiä ruokatottumuksia. On varmistettava kestävän energian saanti kaikille. On kehitettävä kaupunkien ja kaupunkiseutujen kestävyyttä ja kuudenneksi on turvattava globaalit luonnonjärjestelmät.

Yhteisymmärrys muutoksen välttämättömyydestä

Agenda 2030:n toimeenpanon edistymistä seurataan sekä kansainvälisesti YK:n kestävän kehityksen seurantafoorumissa että kansallisesti. Suomi raportoi ensimmäisten maiden joukossa vuonna 2016 ja seuraavan kerran ensi vuonna. 

Suomessa visio on määritelty vuonna 2016 päivitetyssä kansallisessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Sen mukaan Suomi, jonka haluamme vuonna 2050 on ”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”.

-Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteisymmärrys muutoksen välttämättömyydestä on sitoumuksen perusta, korosti presidentti Tarja Halonen.

Kestävä kehitys on yhteinen nimittäjä

Hän alleviivasi, että kestävyyden tulee olla kaiken EU-toiminnan yhteinen nimittäjä, ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpano on varmistettava niin unionissa kuin laajemminkin. –EU:n tulee nostaa profiiliaan globaalina ilmastojohtajana luomalla pitkän tähtäimen ilmastostrategia, jolla EU on hiilineutraali vuonna 2050.

Halonen muistutti, että eurooppalainen menestystarina pohjautuu demokraattisiin instituutioihin, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteiseen. 

-Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista on vahvistettava, jotta kansalaiset voivat nauttia rauhasta ja yhtäläisistä oikeuksista ja jotta EU voi uskottavasti puolustaa monen keskeistä sääntöperustaista järjestelmää ja kansainvälisiä ihmisoikeusinstituutioita.

-EU:n oikeutus lunastetaan luomalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia. EU:n hyväksyttävyyden kannalta keskeistä on kyetä tehokkaaseen päätöksentekoon ja saada sovitut asiat pantua toimeen. Vain vahva ja toimintakykyinen Eurooppa kykenee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti, korosti presidentti Tarja Halonen.

Kaikille riittää työtä

Halonen arvioi, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on parannettava vauhtia. Hän muistutti, että kestävä kehitys on toki muutakin kuin luonnon monimuotoisuutta. Siinä on keskeisesti mukana myös presidentin lempiaihe eli työ ja työelämä.

-Ay-liike voisikin mielestäni olla aktiivisemmin mukana kestävän kehityksen edistämisessä.

Halonen kannusti kaikkia mukaan työhön kestävän kehityksen puolesta. –Työtä riittää tavattoman paljon. Selvitysten mukaan kestävän kehityksen tärkeitä edistäjiä ovat nuoret ja yli 70-vuotiaat eli me kaikki tässäkin salissa. Mikäs sen nautinnollisempaa, kun tehdä työtä yhdessä lasten ja lastenlasten kanssa kestävän kehityksen puolesta, kannusti presidentti Tarja Halonen.

 

Teksti: Mikko Karlsson

Kuva: Hannu Ohvo