Suomen ja Viron Wanhat Toverit puhuivat Euroopan Unionista

Kokoussalissa Maarjamäen kartanossa. Virolaiset osanottajat ikkunaseinällä, suomalaiset selin kameraan.
Liisa Jaakonsaari kommentoi Euroopan Union nykytilaa ja tulevaisuusnäkymiä.
Kari Salmen puheenvuoro Antti Rinteen hallituksesta ja sen ohjelmasta kirvoitti vilkkaan keskustelun. Varsinkin terheydenhoitojärjestelmän asiat kiinnostivat virolaisia osanottajia.
Suomen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Kari Salmi ja SDP:n tärkein tavoite.
Ivari Padar, virolainen Euroopan Parlamentin jäsen, sosialidemokraattien entinen puheenjohtaja, virolainen kansanedustaja ja moninkertainen ministeri.
Reino Sarjanen, Liisa Jaakonsaari ja Kari Salmi
Jakko Blomberg, Suomen entinen Viron suurlähettiläs, kysyy Viron sosialidemokraattien varapuheenjohtajalta, Riigikogun jäseneltä Heljo Pikhofilta.
Pääkaupungin Wanhojen Toverien varapuheenjohtaja Annakati Mattila ja Suomen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Kari Salmi kuvassa Jaakko Kalelan kanssa joka oli Suomen Viron suurlähettiläs vuosina 2005 - 2010.
Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa
Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa
Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa
Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa

Brexit on osaltaan saanut monet ymmärtämään kuinka tärkeitä Euroopan Unionin jäsenyyden tuomat edut itse asiassa ovat. Tänään EU:n suosio ihmisten keskuudessa on kaikkialla kasvussa. Kun kansainväliset rakenteet ja säännöt ovat uhattuina on tärkeää säilyttää EU:n yhtenäisyys rauhan ja vapauden voimana.

Euroopan Unioni oli keskeinen aihe kun Suomen Wanhat Toverit ja Viron Vanhemmat Sosialidemokraatit tapasivat eilen (keskiviikkona 11.9.) Tallinnassa.

Suomalaisten puolesta puhui Liisa Jaakonsaari EU-asioista. Hän jäi pois Euroopan Parlamentista tänä keväänä eikä enää asettunut ehdolle toukokuisissa vaaleissa. Virolaisten Eurooppa-puheenvuoron käytti Ivari Padar, Euroopan Parlamentin jäsen, entinen Riigikogun jäsen, ministeri ja Viron sosialidemokraattien puheenjohtaja.

Molemmat alustajat pitivät valitettavana että on EU:n jäsenvaltioita joiden hallitukset haluavat murtaa keskeisiä eurooppalaisia arvoja. Oikeusvaltio, lehdistön vapaus, akateemiset vapaudet ja ihmisoikeudet mainittiin erityisesti, viitaten Puolaan ja Unkariin. Tätä ei voida hyväksyä.

Europarlamentin ja Euroopan komission toivomusten mukaisesti on Suomi nostanut tämän korkealle puheenjohtajakautensa asialistalla, Liisa Jaakonsaari totesi.

Oikeistopopulismin leviäminen Euroopan eri puolilla huolestutti sekä alustajia että muitakin osanottajia. Virolainen kansanedustaja Heljo Pikhof joka on myös sosialidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja kertoi EKRE-puolueen johdon törkeistä hyökkäyksistä maan demokraattisia instituutioita vastaan. Tässä ei ole myöskään Viron Presidenttiä Kirsti Kaljulaidia säästetty, pikemminkin päin vastoin. Kun nämä EKRE:n johtajat ovat keskeisissä asemissa oikeistolaisessa hallituskoaliitiossa korostuu tämä käyttäytyminen vielä vahvemmin. Sosialidemokraatit asettuivat näkyvästi EKRE:ä vastaan tämän vuoden vaalikampanjassaan mutta kärsi kuitenkin vaalitappion.

Monessa puheenvuorossa korostettiin että sosialidemokraattien tulisi esittää omia konkreettisia vaihtoehtojaan myös niihin asioihin joita populistipuolueet nostavat esiin. Keskustelussa nousi myös esiin että tämä voisi olla tärkeä aihe myös Viron ja Suomen sosialidemokraattisten puolueiden yhteistoiminnassa.

Suomen Wanhojen Toverien puheenjohtajan Kari Salmen esitys Antti Rinteen hallituksesta ja sen ohjelmasta kiinnosti selvästi virolaisia osanottajia. Erityisesti terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoittaminen synnytti vilkasta keskustelua. Tämäkin keskustelu osoitti että maiden välillä on paljon yhteistä mutta myös monia asioita joissa ratkaisuja on haettu eri tavoilla.

Kävelimme kokouspaikkaamme Maarjamäen historiallisessa kartanossa kommunismin uhrien muistolle pyhitetyn uuden puiston läpi. Kahden pitkän ja korkean mustan kiviseinämän sisällä voimme lukea kaikkien niiden ihmisten nimet jotka eri tavoin oivat joutuneet kärsimään kommunismista ja neuvostomiehityksestä.

Vuoden 1940-41 aikana karkotettiin 12,256 ihmistä, vuosina 1940-43 vangittiin tai murhattiin poliittisista syistä 11,080 ihmistä, vuosina 1944 – 1953 karkotettiin 35,472 ihmistä johon lukuun sisältyy 32,990 vuonna 1949 karkotettua, ja vuosina 1944 – 1991 vangittiin tai murhattiin 49,347 ihmistä.
Tämän muistomerkin kokeminen teki vahvan vaikutuksen.

Suuri kiitos Pääkaupungin Wanhojen Toverien varapuheenjohtajalle Annakati Mattilalle joka hoiti Suomen Wanhojen Toverien, Helsingin Wanhojen Toverien, Kirjan Wanhojen Toverien ja Pääkaupungin Wanhojen Toverien puolesta kaikki järjestelyt ja myös jakoi meille paljon hyödyllistä taustatietoa, Viron ystävänä ja asiantuntijana.

Jan Furstenborg