Lappeenrannan Wanhat Toverit


Yhteystiedot v. 2017

 

Puheenjohtaja

Raimo Paalanen

Pikisaarenkuja 4 A 30

53900 Lappeenranta

Puhelin 050 338 4233

paalanen.raimo@gmail.com

 

Sihteeri 

Markku Muhonen 

Puhelin 045 255 7107

mt.muhonen@gmail.com

 

Varapuheenjohtaja:

Olavi Tikka,

olavi.tikka@iki.fi

p. 040 548 2371

 

Muut johtokunnan jäsenet:

Gunnel Käkelä,  gunnekakela@hotmail.com

Keijo Martikainen, keijo.martikainen@pp2.inet.fi

Arja Kankkunen, arja.kankkunen@pp.inet.fi

Anneli Myllärinen, Anneli.myllärinen@pp.inet.fi

Erkki Kämäräinen, p. 050 326 6289 , Erkki.kamy@gmail.com

Tuntematon tiedostomuotoWanhojenTovereiden julkilausuma.odt (18 kB)
PDF-tiedostoSWT Kerhokirje Joulukuu 2018.pdf (1.4 MB)
Lue tästä Wanhojen Tovereiden joulukuun 2018 Kerhokirje
Sosialidemokratia on iloinen asia.
Kunta-ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero pitää Postin tilannetta hyvin ongelmallisena. Paatero vieraili maanantaina 2.9 vanhojen tovereiden syyskauden avauksessa Lappeenrannassa.
Musikaali-teatteria tarjolla Wanhoille Tovereille kaupunginteatterissa 1.11. 2019 klo 13.00. Lähde mukaan!

 

Cabaret - musikaalia katsomaan ja kuuntelemaan!

Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden syksyn kulttuuritarjontana on Cabaret -musikaali kotikaupungin teatterissa. Aika on perjantaina 1. marraskuuta 2019 klo 13.00.

Lipun hinta 37 € / henk.  maksetaan Sos.dem. Kunnallisjärjestön tilille FI86 5620 0920 3270 94.

Sitovat ilmoittautumiset 27.9. 2019 mennessä paalanen.raimo@gmail.com  tai p. 050 338 4233

Tervetuloa!

-------------------------

Ministeri Paatero tapasi Wanhoja Tovereita

Kunta -ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) tapasi maanantaina 2.9 Lappeenrannan Wanhoja Tovereita järjestön syyskauden avauksessa Kasinolla. Paatero avasi puheessaan hallituksen ohjelmaa ja sosialidemokrattien roolia siinä. 

-Me olemme pääministeripuolue ja se on aina hallituksessa  keskiö, painotti Paatero

Paateron mukaan viiden puolueen hallituksessa on myös ristivetoja ja eri näkemyksiä. Hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu ettei tämä hallitus tee säästöjä leikkaamalla menoja.  

- Hallituksen ristivetojen osalta odotan keskustapuolueen puoluekokouksen päätöstä heidän puheenjohtajasta ensi lauantaina, jonka jälkeen uskon yhteistyön selkiintyvän nykyisestä, sanoi ministeri Paatero.

Paaterolta tivattiin vastauksia ja näkemyksiä kansalaisia askaruttaviin asioihin, joista yksi päällimmäinen on Posti Oy:n tilanne.

-Edellinen hallitus oli tehnyt omistajaohjaukseen liittyvät linjaukset. Tämän linjauksen mukaiseti Posti Oy:n toimitusjohtajan palkka on noussut neljän vuoden aikana niin, että hänen kuukausitulonsa ovat nyt palkkioineen yli 80 000 euroa kuukaudessa. 

-Postin tilanteeseen liittyy olennaisesti myös henkilöstön töiden sopimusalat. Ongelma on kohtuuton tällä hetkellä. Sopimusalaneuvotteluihin otetaan 700 työntekijän osalta aikalisä. Syyskuun aikana tehdään myös uusi linjaus palkkoihin ja palkkioihin. Yksi asian korjaaja siinä voisi olla myös että osinkoja käytettäisiin henkilöstön palkkoihin. Postin hallitus on vastuullinen päätöstekijä tässä, sanoi Paatero.

Paaterolta tivattiin vastauksia postin ongelmien lisäksi verotukseen, työpaikkojen syntyyn, mahdolliseen tulevaan soteen ja maakunnan väestökatoon.

Paikalla vastauksia oli kuulemassa kolmisenkymmentä Lappeenrannan vanhaa toveria.

Keijo Martikainen

----------------------------------------------------

Pulkkaniemen tontti siistiytyi

Merenlahden Pulkkaniemessä sijaitseva 1918 teloitettujen punaisten, Lappeenrannan Työväenyhdistyksen hallinnoiman hautapaikan tontti siistiytyi syksyn ja talven roskista Wanhojen Tovereiden talkoilla maanantaina 13. toukokuuta. Haravointi -ja risujen korjuutalkoissa oli paikalla ilahduttavasti 15 toveria. He haravoivat puiden lehtiä ja korjailivat pudonneita oksia yhteen kasaan. Myös rantaa siistittiin kuivista ruohoista ja rantaan ajautuneista puista. 

Muistomerkille laskettiin kukat samalla kun täydennettiin ja kohennettiin kukkien kasvualustaa. Haravointitalkoiden päätteeksi nautittiin talkookahvit ja Päivin loihtiman särvinöydän maistuvista antimista. 

Ensi vuonna tontilta on tarkoitus korjata kertyneet risukasat pois maatumaan muualle.

km

 

 

Muistamisten vuodet 2018 ja 2019 

Vuosi 2018 oli suurten muistamisten vuosi. Tuli näet kuluneeksi sata vuotta Suomen sisällissodan tapahtumista. Sota ja sen jälkeiset tapahtumat vaativat noin 37 000 uhria enemmän kuin mitä Suomen talvi-ja jatkosodat. 

Vuosi 2019 tulee olemaan myös muistamisen vuosi sillä silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen valtiosäännön hyväksymisestä. Demokratia ja kansanvalta kirjattiin Suomen perustuslaiksi vuonna 1919.

Demokratia ja sen tulevaisuus on myös teemana ensi kesänä 23.-24.8.2019  pidettävillä Wanhojen Tovereiden Retkeily-ja kulttuuripäivillä Jyväskylässä. Yksi "Demokratia ja Euroopan tulevaisuus" - teeman puhujaksi oin lupautunut Suomen Pankin eläköitynyt pääjohtaja Erkki Liikanen.

 

Kari Salmi , Suomen Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja

-----------------------------------------

 

 

Esivalta Pulkkaniemessä ?

Ilkka Huhtan toimittamassa Sisällissota ja kirkko 1918 - teoksessa Niko Huttunen  kirjoittaa otsikolla Paavalin esivaltaopetuksesta kansalaissodan tulkinnoista otsikolla "Esivalta Pulkkaniemessä". 

"Laillisen esivallan käsite on vastaus vallan ja moraalin väliseen problematiikkaan. Esivallan käsite ei suinkaan aina edustanut oikeaa ja hyvää.  Vuoden 1918 kansalaissodan aikana laillisen esivallan ajatuksista liukeni esivallan moraalinen kritiikki pois. Esivallan miekka edusti heidän mielestään vain hyvää. Punaiset saivat rangaistuksensa siitä, että olivat nousseet laillista esivalta vastaan", sanoo Huttunen.

"Hurma-laiva rantautui 29.4. 1918 Pulkkaniemeen, läheisistä taloista noudettiin lapioita ja puiden keskelle, lähelle vesirajaa kaivettiin hauta. Sen jälkeen teloitusryhmä ampui tuomitut lukuunottamatta yhtä - Forsman nimistä miestä. Teloitettujen kuolema varmistettiin vielä ampumalla kutakin lähietäisyydeltä päähän, niin että päälaki irtosi. Eloon jätetty Forsman niminen mies tuotiin seuraamaan tapahtumaa kun hautaa luotiin umpeen. Hänen mukaansa jotkut olivat vielä tuolloin elossa. Tapahtuneesta nousi ongelma, sillä nimismies, joka kenttäoikeuden johtajana julisti tuomiot, ei uskaltanut siirrättää silpoutuneita vainajia hautausmaalle peläten näiden herättävän epämieluisia puheita. Kaksikymmentä teloitettua makaavat edelleen siellä, minne heidät keväällä 1918 haudattiin.

Tällaisia hautoja Etelä-Suomessa on monia ja monet niistä ovat yhä vailla muistomerkkiä. Pulkkaniemen hauta Taipalsaaren Merenlahdessa sai kiven jo 1920-luvulla. Se on muistomerkki punaisille vainajille, jotka kuolivat Paavalin esivaltaopetus korvissaan. Lappeenrantalainen SDP:n kansanedustaja Jere Juutilainen osti tontin, jonka hän myöhemmin testamenttasi Lappeenrannan Työväenyhdistykselle.

Keijo Martikainen

-----------------------------------------------------------

Pidetään yhteyttä! Viereisestä osiosta löytyvät Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden yhteystiedot.

Terveisin Johtokunta! 

Teloitettuja ja menehtyneitä muistivat monet 

Lappeenrannan Linnoituksen vallien rinteillä teloitettuja ja läheisessä vankileirissä menehtyneitä kansalaissodan uhreja muistettiin Helatorstaina henkisesti kunnioittavasti ja symbolisesti punaisten ruusujen asettamisella Linnoituksen rinteeseen. Paikalla oli noin sataan noussut muistelijoiden ja ruusujen asettajien joukko. Helatorstain hehkeän aurinkoinen kevätsää suosi paikalle tulleita. Mietteliäinä ja kunnioitusta osoittaen ruusut asetettiin rinteeseen.  

"Emme saa unohtaa, mutta meidän pitää oppia. Meidän tulee muistaa, ettei tässä rinteessä ollut vain teloitettuja vaan myös teloittajia. Kummatkin olivat nimellään kastettuja, vapautensa puolesta kuolemassa ja tappamassa. Vapauksien hinta laskettiin ruumiina ja hylsyinä, mutta myös tuhoutuneina unelmina, murtuneina mielinä ja särkyneinä sieluina", totesi tapahtuman muistopuheen väkevissä sanoissa rovasti Matti J. Kuronen kuulijoille. 

Tilaisuuden avausanoissa SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Risto Kakkola totesi sata vuotta sitten olleen ajan olleen inhimillisesti raaka ja aineellisesti puuttellinen. "Teloittamisien lisäksi tällä paikalla kuoli ihmisiä vankileirillä, jossa kuoleman syy oli nälkä ja vallinneet sairaudet", totesi Kakkola rinteellä. 

Lappeenranan Wanhat Toverit olivat tapahtuman järjestelyissä mukana. Tapahtuman toteutuksen idea tuli tuntemattomana haluavan olleen henkilön aloitteesta. 

 ----------------------------------------------------------------

 

 

TEUVO KINNUNEN SIUNATTIIN IÄISEEN LEPOON

 

Kunnioitettu lappeenrantalainen kunnallispoliitikko, laajalle joukolle tunnettu toveri ja ystävä, läheisille rakas aviomies, isä, ukki ja setä Teuvo Kinnunen siunattiin iäiseen lepoon sunnuntaina 22.4.2018 Lepoharjun siunauskappelissa. 

Teuvoa oli saattamassa hänen viimeisellä matkalla laajan sukulais -ja tuttavapiirin sekä oman työväenyhdistyksen ja puolueen edustajien lisäksi useita Lappeenrannan kaupungin edustajia sekä hänen monia neuvottelu -ja yhteistyökumppaneitaan. Myös Lappeenrannan Wanhat Toverit muistivat häntä. 

Siunauksen toimittanut rovasti Matti J. Kuronen käsitteli puheessaan hyvin läheisesti ja koskettavasti Teuvon elämää ihmisenä, poliitikkona, aviomiehenä, isänä ja isovanhempana. 

Siunauksen jälkeinen muistotilaisuus pidettiin Teuvo Kinnusen tuttuna maallisena toimintapaikkana olleessa Lauritsalan Työväentalossa. Keväisessä iltapäivässä puolitangossa talon pihalla ollut Suomen lippu kertoi surun olleen talossa sinä hetkenä läsnä. 

Lähetettyjen ja läheisten lukemien suruadressien runsas määrä kertoi Teuvon muistoa kunnioittavista monista yhteisöistä ja yksityisistä henkilöistä jotka hänet tunsivat. 

Tilaisuudessa esiintyneen kanttori Antti Taipaleen tulkitsema laulu "Mun sydämeni tänne jää, aina asuinpaikalleen..", herkisti monen ajatukset Teuvoon ja siihen ympäristöön missä hän eli ja mistä hänet monet muistavat. 

Teuvo Kinnunen poistui joukostamme 3.4. 2018. 

Keijo Martikainen.  

 

 

--------------------------------------------

 

SUURI SOSIALIDEMOKRAATTI TEUVO KINNUNEN ON  POISSA

Lappeenrantalainen kunnallisneuvos, pitkäaikainen sosialidemokraattien kuntapäättäjä ja valtiollisessakin politiikassa paljon mukana ollut Teuvo Kinnunen kuoli tiistaina 3.4.2018. Teuvon elämän matka päättyi 81 vuotiaana miltei oman kotitalon ovelle hänen palatessaan kotiin terveyskeskuskäynniltä. 

Lauritsalan oma poika ja vuonna 1964 ensimmäisen kerran kauppalanvaltuustoon valittu Teuvo Kinnunen teki 48 vuoden mittaisen kunnallispolitiikan uran kaupunginvaltuustossa ja sen puheenjohtajistossa Lappeenrannassa. Ura on yksi Suomen pisimpiä. Valtakunnallisessa vaikuttamisessa hän kuului 1970-80 luvuilla SDP:n puoluetoimikuntaan ja Valmetin hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Työmarkkinatoiminnassa hän kuului Kunnallisen työmarkkinajärjestön puheenjohtajistoon. 

Teuvo oli Lauritsalan Sos.dem. Työväenyhdistyksen jäsen ja Lauritsalan (Hakalin) työväentalo oli hänen poliittinen kotinsa.

Teuvo seurasi yhteiskunnan tapahtumia ja poliittista elämää elämän taipaleensa loppuun asti. Lappeenrantalaisten urheiluseurojen, SaiPan, Catzin ja NST:n ottelutapahtumissa Teuvo ja Sirpa olivat tuttu näky vielä tälläkin kaudella. Eläkeläisenä Teuvo kuului myös Lappeenrannan Wanhoihin Tovereihin ja osallistui sen tapahtumiin. Käydyissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa Teuvolla oli oma -jämäkkä ja paljon kokemusta omaava mielipide sanottavana, jota myös kuunneltiin ja kunnioitettiin. 

"Suuri lappeenrantalainen sosialidemokraatti on nyt poissa", totesi Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Raimo Paalanen Teuvon pois menosta. Sanat ovat koskettavat ja kunnioitettavat, joihin me muut Wanhat Toverit yhdymme ja hiljennymme kunnioittamaan edesmenneen toverimme muistoa. 

Keijo Martikainen

---------------------------------------------------------------

 

Suomi 100 -vuotta sarjaa:

Itsenäisyysjulistuksen jälkeen ajauduttiin kansalaissotaan

"Suomen senaatti julisti Suomen itsenäiseksi tasavallaksi 6.12. 1917. Asiasta piti kuitenkin sopia vielä emämaan (Venäjän) kanssa. Neuvottelijoina asiasta olivat ainakin Vladimir Lenin ja P.E. Svinhufvud. Vahvistuksen allekirjoitus jäi aivan vuoden 1917 viimeisiin hetkiin, jolloin suomalaiset saivat Leninin, Stalinin ja Trotskin ynnä muiden allekirjoittaman kirjeen jossa tunnustettiin Suomen valtion itsenäisyys. Suomalaiset halusivat kiittää erityisesti Leniniä tapahtuneesta, jonka ystävällisyydellä katsottiin olevan ratkaiseva merkitys tunnustamiselle", aloitti Irja Mether Suomi 100 -sarjaan kuuluvan luennon Työväentalon kokouskahvion täyttämälle yleisölle. 

Irja Mether jatkoi itsenäisyyden julistuksesta kansalaissotaan joka alkoi heti tammikuun viimeisellä viikolla 1918. Hän käsitteli sodan tapahtumia laajasti. Lappeenrannan kohdalla oli kysymyksessä luokkasota, koska kaupungissa ei ollut venäläisiä, eikä aseellisia kahakoita. Sotaa käytiin enemmin Lappeenrannan ympäristökunnissa jossa vastakkain olivat valkoisten suojeluskunnat ja Lappeenrannan työväki. 

"Molemmilla puolilla oltiin kuin ruutitynnyreitä", sanoi Irja Mether. 

Irja Mether toi esille itäisen rintaman punaisten sotapäällikkö, teatterijohtaja Jalmari Torikan muistiinpanoja noilta ajoilta. Merkille pantavaa nuorissa sotaan lähtijöissä oli, että osa heistä lähti sinne palkkauksen takia, osa jännitystä ja kavereita hakemaan . Osalle lähtö oli myös täysin ideologinen. 

Vuoden 1918 tapahtumat käsittivät laajoja ja raakojakin asioita, joita Torikka muistiinpanoissaan kuvaili. Keskustelut ja tulkinnat vuoden 1918 asioiden kulusta jatkuvat ja nousevat varmuudella esille Suomen 100 vuotisjuhlavuonna eli ensi vuonna 2017.

Wanhoille Tovereille uusi johtokunta

Marraskuun kerhokokous valitsi Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden yhteisölle johtokunnan vuodeksi 2018. Valituksi tulivat; Raimo Paalanen, Teuvo Kinnunen, Gunnel Käkelä, Markku Muhonen, Olavi Tikka, Arja Kankkunen, Anneli Myllärinen, Keijo Martikainen ja Erkki Kämäräinen. 

--------------------------------------------------------------------

 

----------------------------------------

WANHAT TOVERIT - MITÄ JA KETÄ NE OVAT ? Kerrataanpa vähän...

 

Wanhojen Tovereiden toiminnan tarkoituksena on koota Suomen Sosialidemokraattisessa puolueessa, ammattiyhdistys-, osuustoiminta-, sivistys- ja urheiluliikkeessä sekä työväenliikkeen liikelaitoksissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä toimineet puolueen eläkkeellä olevat jäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. 

Wanhojen Tovereiden toiminnalla jäsenille tarjotaan mahdollisuus tavata toisiaan luento-, kulttuuri- ja virkistystapahtumien sekä matkailun muodossa. Yhteisö ei ole varsinainen edunvalvontajärjestö, mutta se voi haluttaessa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. 

Liittyminen Wanhojen Tovereiden paikalliseen kerhoon ja toimiminen siinä on vapaaehtoista. Kerho ylläpitää jäsenluetteloita ja näitä verkkosivuja tiedotuksen vuoksi. 

Tällä aukeamalla on oikeassa laidassa linkki yksityiskohtaisiin sääntöihin. Klikkaa ja katso!

---------------------------------------------------------------------------------------------

 

--------------------------------------------------------

SDP:n puoluetoimiston osoite:

SDP:n puoluetoimisto on muuttanut Helsingin Hakaniemen Ympyrätaloon. Puoluetoimiston osoite on Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs. 00530 Helsinki.

--------------------------