Lappeenrannan Wanhat Toverit


Yhteystiedot v. 2017

 

Puheenjohtaja

Raimo Paalanen

Pikisaarenkuja 4 A 30

53900 Lappeenranta

Puhelin 050 338 4233

paalanen.raimo@gmail.com

 

Sihteeri 

Markku Muhonen 

Puhelin 045 255 7107

mt.muhonen@gmail.com

 

Varapuheenjohtaja:

Olavi Tikka,

olavi.tikka@iki.fi

p. 040 548 2371

 

Muut johtokunnan jäsenet:

Gunnel Käkelä,  gunnekakela@hotmail.com

Keijo Martikainen, keijo.martikainen@pp2.inet.fi

Arja Kankkunen, arja.kankkunen@pp.inet.fi

Anneli Myllärinen, Anneli.myllärinen@pp.inet.fi

Erkki Kämäräinen, p. 050 326 6289 , Erkki.kamy@gmail.com

Kari Lapatto 

Vanhoilla tovereilla on arvokas logo.
Sosialidemokratia on iloinen asia.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (edessä) näytti vanhoille tovereille mallia ja puhui asiansa maskin takaa. Kuuntelijat noudattivat esimerkkiä lähes sataprosenttisesti lokakuun kerhokokouksessa.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen esitelmöi wanhoille tovereille maakunnan tilasta marraskuun kerhokokouksessa.

VUODEN 2021 TOIMINTASUUNNITELMA 

Vuoden 2021 toimintasuunnitelmaan kuuluvat Wanhojen Tovereiden yhteiset kerhokokoukset sekä koronarajoitusten varauksella tapahtuva erimuotoinen retkeily -ja virkistystoiminta. 

Vuoden 2021 Kevätkauden Kerhokouksien päivämäärät ja alustajat ovat: 

18. tammikuuta  -  kansanedustaja Anneli Kiljunen  (KOKOUS PERUTTU KORONARAJOITUSTEN TAKIA)

15. helmikuuta   -  kaupunginsihteeri Tuomo Sallinen

15. maaliskuuta  -  kansanedustaja Niina Malm

12. huhtikuuta    -  alustaja avoin - Kunnallisvaalit 18.4. 2021

Koronaviruksen rajoitukset asettavat erityisvaatimuksia ja järjestelyjä kokoontumisille. Kokoontumisista ja koronarajoituksista tai niiden takia kokoontumisien peruuntumisista ilmoitetaan mm. Etelä-Saimaan järjetöilmoituksilla.

Ketä Wanhat Toverit ovat?

Lappeenrannan Wanhat Toverit tarjoaa avointa kerhomuotoista toimintaa SDP:n eläkeläis -ja vapaajäsenille. Wanhat Toverit toimii Lappeenrannan SDP:n Kunnallisjärjestön alaisuudessa.

Vuoden 2021 jäsenmaksu on entinen, 10 euroa. Maksu maksetaan Lappeenrannan Sos.dem. Kunnallisjärjestön tilille FI86 562009 2032 7094.

 

Maakuntajohtaja Satu Sikanen:

Etelä-Karjala menettää rajojen kiinniololla 25 miljoonaa euroa joka kuukausi

 

-Koronapandemian takia suljettuna olevan Venäjän raja merkitsee joka kuukausi noin 25 miljoonan euron menettämistä Etelä-Karjalassa. Ulkomailta tulevasta 64 prosentin matkailutulon osuudesta venäläisten osuus oli 55 prosenttia vuonna 2018, kertoi Etelä-Karjalan uusi maakuntajohtaja Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden marraskuun kerhokokouksessa. 

Sikanen kertoi noin parille kymmenelle LTY:n toimistoon kokoontuneelle toverijoukolle maakunnan tulevaisuuden suunnitelmista ja selviytymisestä. Yksi tulevaisuuden asioista on sote-udistus, joka tulee muuttamaan radikaalisti kuntien asemaa maakunnassa. 

Sikasen mukaan tällä hetkellä Etelä-Karjalassa ei ole mikään kunta kriisiytymässä. Maakunta kuuluu valtakunnallisesti III-tason tukialueeseen. Etelä-Karjalan tulevissa inevstoinneissa yksi merkittävä on Joutseno - Luumäki kaksoisraidehanke. 

Kokouksen päätteeksi Wanhojen Tovereiden johtokunnan uusi jäsen Kari Lapatto lahjoitti Itärakentajat - kirjan maakuntajohtaja Satu Sikaselle. 

Teksti ja kuva: Keijo Martikainen

 

Kirjaesittelyssä 

Itärakentajat työmailla Neuvostoliitossa

 

Suomalaiset rakennustyöntekijät olivat haluttu ammattikunta Neuvostoliiton rakennusprojekteissa 1970-1990 luvuilla. Suomalaisyritykset saivat mittavia rakennusprojekteja clearing-kaupan sopimuksilla eli tavaranvaihdolla. 

Suurimpia projekteja olivat Svetogorsk, Kostamus ja Sovestki. Näiden myötä avautui myös useita pienempiä kohteita. 

Talonrakennusteollisuus ry:n aluepällikkö Raimo Hovi ja Rakennusliiton Kymen alueen aluepäällikkö Kari Lapatto järjestivät yhdessä Suomalaisen Kirjallisuusseuran kanssa muistokeräyksen, joissa itärakentajat kirjoittivat ja kertoivat omia henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja rajan takaisesta työnteosta ja muusta elämästä. Toimittaja Jyrki Koulumies kasasi muistot kirjaksi Itärakentajat - Työmaita Neuvostoliitossa. Kirja ilmestyi syksyllä 2020. 

Kirja kertoo muun muassa "verovangeista", joka merkitsi verojen välttämistä kun viipyi tietyn ajan rajan takana. Rakentajiksi lähdettiin niin, että perhe jäi Suomeen. Toki sinne lähti myös aviopareja. Ja sielläkin syntyi avioliittoja kun leimahti rakkautta yli rajojen.  Elämä rakennustyömailla kävi joillekin alkoholin kanssa ongelmaksi. Houkutus halpaan votkaan kun ei kaikille sopinut. Suomesta vietyä tavaraa vaihdettiin rupliin ja votkaan. Lakkojakin työmailla oli sopimuserimielisyyksistä. 

Mielenkiintoista kirjassa on myös tulkkien kertomukset omasta tytöstään. Kostamus oli suurin projekti ja se oli kuin valtio valtiossa omine palveluineen ja kauppoineen. Suomalaiset saivat kokea neuvostoliittolaisen työkulttuurin, tarvikkeiden laadun ja valvonnan ainutlaatuisuuden.

Suomalaisen rakennustyömiehen ammattitaito ja työn laatu olivat kysyttyä Neuvostoliitossa. Jääköön kirvesmiesten, raudoittajien, maalareiden, rakennusmestareiden, työnjohtajien ja tulkkien kertomaksi omat yksityiskohtaiset kokemukset ja muistot. Siksi en laita tähän yhtään rakentajan nimeäkään. Heistä kokemuksia ovat kirjanneet useat lappeenrantalaiset rakentajat. Nyt he ovat monet jo eläkkeellä ja muistelevat noita aikoja. 

Suuremmat projektit loppuivat vuonna 1990 juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista. 

Kirjaa voi tiedustella Kari Lapatolta ja alueen kirjastoista. 

Keijo Martikainen

 

 

Anneli Kiljunen linjasi sote-uudistusta:

Palvelujen päätuottaja on aina julkinen tuottaja

-Uudessa sote-uudistuksessa palvelujen päätuottajana on lähes poikkeuksetta aina julkinen palvelujen tuottaja. Yksityiset palvelutuottajat ovat selkeästi julkisen tuottajan alla, linjasi kansanedustaja, Eksoten hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen maanantaina 19.10 wanhojen tovereiden kerhokokouksessa hallituksen uutta sote-uudistusta.

Tämä yksi sote-uudistuksen päälinja nojaa  perustuslakivaliokunnan lausuntoon. 

-Mitä ei ole määritelty laissa, voidaan niissä kohdin tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja tehdään myös, mutta yksityisen ja julkisen palvelutuottajan osat ovat uudistuksessa selkeät, jatkoi Kiljunen. Poikkeuksia ovat esim. virkavastuuasiat. 

Hyvinvointialueella (entinen maakunta) voidaan käyttää yksityiseltä palvelutuottajalta hankittua työvoimaa tai vuokratyövoimaa. Laajempi käyttö on sallittua tilapäisesti tai henkilöstön saatavuusongelmissa. 

Sote-maakunta muuttuu Hyvinvointialueeksi 

Uudessa sotessa nykyiset maakunnat muuttuvat hyvinvointialueiksi, joita tulee Suomeen 21 aluetta. Lisänä on Helsingin kaupunki erillisenä. 

Esim. Etelä-Karjalan maakunta muuttuu soteasioissa Etelä-Karjalan hyvinvointialueeksi. Nimi vastaa toimenkuvaa, sillä kyseessä on hyvinvoinnista huolehtiminen ja ennalta ehkäisy, ei pelkästään sairaanhoito. 

- Palveluiden saatavuus paranee henkilöstöä lisäämällä. uudistetaan toimintatapoja, huomioidaan tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalvelut, sanoi Kiljunen 

Eksotessa ei tapahdu uudistuksen myötä isoja rakenteellisia muutoksia. Eksotessa ollaan monissa asioissa jo toteutettu uudistuksen linjoja.

-Eksoten toimintakulttuuria on muutettu. Kehitystä esimerkiksi henkilöstöasioissa on tapahtunut positiiviseen suuntaan. Asioita ei jätetä enää kahvipöytäkeskusteluihin, vaan ne tuodaan yksikön johdon tietoon ja keskusteluun, päätti Anneli Kiljunen alustuksensa. 

Kuulijoina kerhokokouksessa oli yli kaksikymmentä vanhaa toveria, jotka istuivat Lty:n Suonionkadun toimiston salissa turvaetäisyyksillä toisistaan maskit kasvoilla kuunnellen. 

Keijo Martikainen

 

Syyskausi avattiin upeasti Tirilän työväentalolla

Puheenjohtaja Kari Salmi: Pidetään kaikki mukana

Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden syyskauden toiminta avatui upeasti Tirilän työväentalolla maanantaina 22. syyskuuta. Upean avauksesta teki se, että paikalle saapui lähes 30 vanhaa toveria. Avaustapahtuman puhujana ja esittäytyjänä oli Suomen Wanhojen Tovereiden vastavalittu puheenjohtaja Kari Salmi. 

Päivän ohjelma alkoi Tirilän työväentalon naisten keittämän keittolounaan aterioimisella. Jälkiruokana tietysti kahvi ja talon pulla. Airi Puonti sai emännyydestä aiheellisesti isot ablodit. Hyvin palvelevaa tarjoiluapua antoi Päivi Kukkonen.

Puheenjohtaja Kari Salmi kertoi Wanhojen Tovereiden toimintatavoista ja periaatteista. Toimintahan on hyvin vapaamuoptoista ja -ehtoista.

-Monet aikaisemmin aktiivisesti järjestöissä ja politiikassa toimineet ovat löytäneet vapaa-ajalle ajanvietteen wanhoista tovereista. Kun ihminen jää pois työelämästä, hän on tervetullut tulemaan mukaan. Nyt vain pidetään kaikki mukana,  totesi puheenjohtaja Kari Salmi.

Salmen pitämä esittely sai monet paikalla olleet ottamaan kantaa ja tekemään esityksiä siitä, miten me saadaan oma porukkamme pysymään mukana ja mieluimmin lukumääräisesti kasvamaan. Innostusta ja esityksiä erilaisiin vaihtoehtoihin tuli esille useita. 

 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

 

Lappeenranta vuonna 2033 !

Saimaa ja lentoliikenne pelastavat Lappeenrannan matkailun

Lappeenrannalla on hyviä edellytyksiä nostaa matkailijoiden ja Etelä-Karjalan alueella kävijöiden määrää seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Elementteinä siihen ovat Saimaa ympäristöineen ja lentoliikenteen vahva kasvu tulevaisuudessa. Näitä ajatuksia, ideoita ja käytännön tekoja esitelmöi ja visioi strategiajohtaja Markus Lankinen yli kolmellekymmenelle koolla olleelle Wanhalle Toverille helmikuun kerhokokouksessa. 

-Meillä käy nyt venäläisiä päiväkäynneillä runsaasti. Heidät tulisi vain saada jäämään yöksi tai useammaksikin. Hotellimme ovat talvikuukausina alle 50 prosenti käyttöasteella, joten tilaa olisi, totesi Lankinen. 

-Keski-Euroopasta tuleva matkailijaa tulisi myös palvella niin, että hän lentää Lappeenrantaan esimerkiksi Berliinistä. Vuokraa auton muutamaksi päiväksi ja kiertää Etelä-Karjalaa tai sen ulkopuolellakin.  Hän jättää silloin tänne useita satoja euroja. Se aika on Lankisen mukaan ohi kun saksalainen ajaa kotoaan tänne autolla ja viipyy jonkin aikaa ja ajaa takaisin. Matkustaminen ja siirtyminen tulisi tapahtua nopeaan ja siihen lennot tarjoavat mahdollisuuden.

Matkailu ei ole taloudessa enää mikään pieni tekijä, vaan näyttelee Suomen kansantaloudessa yli kolmen prosentin osuutta. 

-Jos meillä on pimeää ja sadetta, niin olisi ajateltava, että joku haluaa juuri sellaisia olosuhteita ja nauttii niistä. Mitään Turkin kaltaista massaturismia ei meidän tarvitse tavoitellakaan, sanoi Lankinen.

Lentoliikenteellä ilmastosuunnitelma 

Lappeenrannan lentokentällä on oma ilmastosuunnitelma ja ympäristöohjelma, joka takaa se, että Lappeenrannasta löytyy ratkaisut ilmastomuutoksen hidastamiseen.Lappeenrannasta tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Luonto, vihreys, puhtaus ja Saimaa ovat osa kaupunkirakennetta.

Lentokentän ympäristöohjelma sisältää muunmuassa kaluston käyttövoiman uusimisen ja aurinkopaneelien käytön sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamisen.

Lentoliikenteen markkinointiin panostetaan. Sitä on kehitetävä. Kehittämistä tulee tapahtumaan myös maakuntaliiton kautta kun Etelä-Karjalan kunnat osallistuvat siihen. On sovittu, että vuosina 2020-2022 panostetaan 2 euroa per asukas lentoliikenteen markkinointiin. Lappeenrannan lentokentää käyttävä Ryanair on ensimmäinen lentoyhtiö, joka raportoi Co2 päästöt kuukausittain. Yhtiö kertoo, että marraskuussa 2019 sen lentojen kokonais CO2-päästöt olivat 932 kilotonnia, mikä teki päästöiksi 67 grammaa per matkustaja. 

-Mitä ovat henkilöautojen päästöt, lentämispäästöjen määrään, suhteessa niiden matkustajamääriin, viittasi Lankinen.  

Koko Lappeenrannan strategiaohjelman läpiviemiseen vuoteen 2033 mennessä on varattu 11 miljoonaa euroa, päätti Lankinen mielenkiintoisen esitelmänsä. 

Yhtenä suurena haasteena siinä on noin 3300 työpaikan saaminen vuoteen 2033 menenssä. Positiivisena seikkana on, että kaupungin nuorisotyöttömyys on pudonnut muutamassa vuodessa noin 700:sta noin 300 työttömään. 

Keijo Martikainen 

 

----------------------------------------------------

Pulkkaniemen tontti siistiytyi

Merenlahden Pulkkaniemessä sijaitseva 1918 teloitettujen punaisten, Lappeenrannan Työväenyhdistyksen hallinnoiman hautapaikan tontti siistiytyi syksyn ja talven roskista Wanhojen Tovereiden talkoilla maanantaina 13. toukokuuta. Haravointi -ja risujen korjuutalkoissa oli paikalla ilahduttavasti 15 toveria. He haravoivat puiden lehtiä ja korjailivat pudonneita oksia yhteen kasaan. Myös rantaa siistittiin kuivista ruohoista ja rantaan ajautuneista puista. 

Muistomerkille laskettiin kukat samalla kun täydennettiin ja kohennettiin kukkien kasvualustaa. Haravointitalkoiden päätteeksi nautittiin talkookahvit ja Päivin loihtiman särvinöydän maistuvista antimista. 

Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden sydämenasiana on pitää huolta Pulkkaniemen hautapaikasta. 

Ensi vuonna tontilta on tarkoitus korjata kertyneet risukasat pois maatumaan muualle.

km

 

 

Muistamisten vuodet 2018 ja 2019 

Vuosi 2018 oli suurten muistamisten vuosi. Tuli näet kuluneeksi sata vuotta Suomen sisällissodan tapahtumista. Sota ja sen jälkeiset tapahtumat vaativat noin 37 000 uhria enemmän kuin mitä Suomen talvi-ja jatkosodat. 

Vuosi 2019 tulee olemaan myös muistamisen vuosi sillä silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen valtiosäännön hyväksymisestä. Demokratia ja kansanvalta kirjattiin Suomen perustuslaiksi vuonna 1919.

Demokratia ja sen tulevaisuus on myös teemana ensi kesänä 23.-24.8.2019  pidettävillä Wanhojen Tovereiden Retkeily-ja kulttuuripäivillä Jyväskylässä. Yksi "Demokratia ja Euroopan tulevaisuus" - teeman puhujaksi oin lupautunut Suomen Pankin eläköitynyt pääjohtaja Erkki Liikanen.

 

Kari Salmi , Suomen Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja

-----------------------------------------

 

 

Esivalta Pulkkaniemessä ?

Ilkka Huhtan toimittamassa Sisällissota ja kirkko 1918 - teoksessa Niko Huttunen  kirjoittaa otsikolla Paavalin esivaltaopetuksesta kansalaissodan tulkinnoista otsikolla "Esivalta Pulkkaniemessä". 

"Laillisen esivallan käsite on vastaus vallan ja moraalin väliseen problematiikkaan. Esivallan käsite ei suinkaan aina edustanut oikeaa ja hyvää.  Vuoden 1918 kansalaissodan aikana laillisen esivallan ajatuksista liukeni esivallan moraalinen kritiikki pois. Esivallan miekka edusti heidän mielestään vain hyvää. Punaiset saivat rangaistuksensa siitä, että olivat nousseet laillista esivalta vastaan", sanoo Huttunen.

"Hurma-laiva rantautui 29.4. 1918 Pulkkaniemeen, läheisistä taloista noudettiin lapioita ja puiden keskelle, lähelle vesirajaa kaivettiin hauta. Sen jälkeen teloitusryhmä ampui tuomitut lukuunottamatta yhtä - Forsman nimistä miestä. Teloitettujen kuolema varmistettiin vielä ampumalla kutakin lähietäisyydeltä päähän, niin että päälaki irtosi. Eloon jätetty Forsman niminen mies tuotiin seuraamaan tapahtumaa kun hautaa luotiin umpeen. Hänen mukaansa jotkut olivat vielä tuolloin elossa. Tapahtuneesta nousi ongelma, sillä nimismies, joka kenttäoikeuden johtajana julisti tuomiot, ei uskaltanut siirrättää silpoutuneita vainajia hautausmaalle peläten näiden herättävän epämieluisia puheita. Kaksikymmentä teloitettua makaavat edelleen siellä, minne heidät keväällä 1918 haudattiin.

Tällaisia hautoja Etelä-Suomessa on monia ja monet niistä ovat yhä vailla muistomerkkiä. Pulkkaniemen hauta Taipalsaaren Merenlahdessa sai kiven jo 1920-luvulla. Se on muistomerkki punaisille vainajille, jotka kuolivat Paavalin esivaltaopetus korvissaan. Lappeenrantalainen SDP:n kansanedustaja Jere Juutilainen osti tontin, jonka hän myöhemmin testamenttasi Lappeenrannan Työväenyhdistykselle.

Keijo Martikainen

-----------------------------------------------------------

Pidetään yhteyttä! Viereisestä osiosta löytyvät Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden yhteystiedot.

Terveisin Johtokunta! 

Teloitettuja ja menehtyneitä muistivat monet 

Lappeenrannan Linnoituksen vallien rinteillä teloitettuja ja läheisessä vankileirissä menehtyneitä kansalaissodan uhreja muistettiin Helatorstaina henkisesti kunnioittavasti ja symbolisesti punaisten ruusujen asettamisella Linnoituksen rinteeseen. Paikalla oli noin sataan noussut muistelijoiden ja ruusujen asettajien joukko. Helatorstain hehkeän aurinkoinen kevätsää suosi paikalle tulleita. Mietteliäinä ja kunnioitusta osoittaen ruusut asetettiin rinteeseen.  

"Emme saa unohtaa, mutta meidän pitää oppia. Meidän tulee muistaa, ettei tässä rinteessä ollut vain teloitettuja vaan myös teloittajia. Kummatkin olivat nimellään kastettuja, vapautensa puolesta kuolemassa ja tappamassa. Vapauksien hinta laskettiin ruumiina ja hylsyinä, mutta myös tuhoutuneina unelmina, murtuneina mielinä ja särkyneinä sieluina", totesi tapahtuman muistopuheen väkevissä sanoissa rovasti Matti J. Kuronen kuulijoille. 

Tilaisuuden avausanoissa SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Risto Kakkola totesi sata vuotta sitten olleen ajan olleen inhimillisesti raaka ja aineellisesti puuttellinen. "Teloittamisien lisäksi tällä paikalla kuoli ihmisiä vankileirillä, jossa kuoleman syy oli nälkä ja vallinneet sairaudet", totesi Kakkola rinteellä. 

Lappeenranan Wanhat Toverit olivat tapahtuman järjestelyissä mukana. Tapahtuman toteutuksen idea tuli tuntemattomana haluavan olleen henkilön aloitteesta. 

 ----------------------------------------------------------------

 

 

TEUVO KINNUNEN SIUNATTIIN IÄISEEN LEPOON

 

Kunnioitettu lappeenrantalainen kunnallispoliitikko, laajalle joukolle tunnettu toveri ja ystävä, läheisille rakas aviomies, isä, ukki ja setä Teuvo Kinnunen siunattiin iäiseen lepoon sunnuntaina 22.4.2018 Lepoharjun siunauskappelissa. 

Teuvoa oli saattamassa hänen viimeisellä matkalla laajan sukulais -ja tuttavapiirin sekä oman työväenyhdistyksen ja puolueen edustajien lisäksi useita Lappeenrannan kaupungin edustajia sekä hänen monia neuvottelu -ja yhteistyökumppaneitaan. Myös Lappeenrannan Wanhat Toverit muistivat häntä. 

Siunauksen toimittanut rovasti Matti J. Kuronen käsitteli puheessaan hyvin läheisesti ja koskettavasti Teuvon elämää ihmisenä, poliitikkona, aviomiehenä, isänä ja isovanhempana. 

Siunauksen jälkeinen muistotilaisuus pidettiin Teuvo Kinnusen tuttuna maallisena toimintapaikkana olleessa Lauritsalan Työväentalossa. Keväisessä iltapäivässä puolitangossa talon pihalla ollut Suomen lippu kertoi surun olleen talossa sinä hetkenä läsnä. 

Lähetettyjen ja läheisten lukemien suruadressien runsas määrä kertoi Teuvon muistoa kunnioittavista monista yhteisöistä ja yksityisistä henkilöistä jotka hänet tunsivat. 

Tilaisuudessa esiintyneen kanttori Antti Taipaleen tulkitsema laulu "Mun sydämeni tänne jää, aina asuinpaikalleen..", herkisti monen ajatukset Teuvoon ja siihen ympäristöön missä hän eli ja mistä hänet monet muistavat. 

Teuvo Kinnunen poistui joukostamme 3.4. 2018. 

Keijo Martikainen.  

 

 

--------------------------------------------

 

SUURI SOSIALIDEMOKRAATTI TEUVO KINNUNEN ON  POISSA

Lappeenrantalainen kunnallisneuvos, pitkäaikainen sosialidemokraattien kuntapäättäjä ja valtiollisessakin politiikassa paljon mukana ollut Teuvo Kinnunen kuoli tiistaina 3.4.2018. Teuvon elämän matka päättyi 81 vuotiaana miltei oman kotitalon ovelle hänen palatessaan kotiin terveyskeskuskäynniltä. 

Lauritsalan oma poika ja vuonna 1964 ensimmäisen kerran kauppalanvaltuustoon valittu Teuvo Kinnunen teki 48 vuoden mittaisen kunnallispolitiikan uran kaupunginvaltuustossa ja sen puheenjohtajistossa Lappeenrannassa. Ura on yksi Suomen pisimpiä. Valtakunnallisessa vaikuttamisessa hän kuului 1970-80 luvuilla SDP:n puoluetoimikuntaan ja Valmetin hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Työmarkkinatoiminnassa hän kuului Kunnallisen työmarkkinajärjestön puheenjohtajistoon. 

Teuvo oli Lauritsalan Sos.dem. Työväenyhdistyksen jäsen ja Lauritsalan (Hakalin) työväentalo oli hänen poliittinen kotinsa.

Teuvo seurasi yhteiskunnan tapahtumia ja poliittista elämää elämän taipaleensa loppuun asti. Lappeenrantalaisten urheiluseurojen, SaiPan, Catzin ja NST:n ottelutapahtumissa Teuvo ja Sirpa olivat tuttu näky vielä tälläkin kaudella. Eläkeläisenä Teuvo kuului myös Lappeenrannan Wanhoihin Tovereihin ja osallistui sen tapahtumiin. Käydyissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa Teuvolla oli oma -jämäkkä ja paljon kokemusta omaava mielipide sanottavana, jota myös kuunneltiin ja kunnioitettiin. 

"Suuri lappeenrantalainen sosialidemokraatti on nyt poissa", totesi Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Raimo Paalanen Teuvon pois menosta. Sanat ovat koskettavat ja kunnioitettavat, joihin me muut Wanhat Toverit yhdymme ja hiljennymme kunnioittamaan edesmenneen toverimme muistoa. 

Keijo Martikainen

---------------------------------------------------------------

 

Suomi 100 -vuotta sarjaa:

Itsenäisyysjulistuksen jälkeen ajauduttiin kansalaissotaan

"Suomen senaatti julisti Suomen itsenäiseksi tasavallaksi 6.12. 1917. Asiasta piti kuitenkin sopia vielä emämaan (Venäjän) kanssa. Neuvottelijoina asiasta olivat ainakin Vladimir Lenin ja P.E. Svinhufvud. Vahvistuksen allekirjoitus jäi aivan vuoden 1917 viimeisiin hetkiin, jolloin suomalaiset saivat Leninin, Stalinin ja Trotskin ynnä muiden allekirjoittaman kirjeen jossa tunnustettiin Suomen valtion itsenäisyys. Suomalaiset halusivat kiittää erityisesti Leniniä tapahtuneesta, jonka ystävällisyydellä katsottiin olevan ratkaiseva merkitys tunnustamiselle", aloitti Irja Mether Suomi 100 -sarjaan kuuluvan luennon Työväentalon kokouskahvion täyttämälle yleisölle. 

Irja Mether jatkoi itsenäisyyden julistuksesta kansalaissotaan joka alkoi heti tammikuun viimeisellä viikolla 1918. Hän käsitteli sodan tapahtumia laajasti. Lappeenrannan kohdalla oli kysymyksessä luokkasota, koska kaupungissa ei ollut venäläisiä, eikä aseellisia kahakoita. Sotaa käytiin enemmin Lappeenrannan ympäristökunnissa jossa vastakkain olivat valkoisten suojeluskunnat ja Lappeenrannan työväki. 

"Molemmilla puolilla oltiin kuin ruutitynnyreitä", sanoi Irja Mether. 

Irja Mether toi esille itäisen rintaman punaisten sotapäällikkö, teatterijohtaja Jalmari Torikan muistiinpanoja noilta ajoilta. Merkille pantavaa nuorissa sotaan lähtijöissä oli, että osa heistä lähti sinne palkkauksen takia, osa jännitystä ja kavereita hakemaan . Osalle lähtö oli myös täysin ideologinen. 

Vuoden 1918 tapahtumat käsittivät laajoja ja raakojakin asioita, joita Torikka muistiinpanoissaan kuvaili. Keskustelut ja tulkinnat vuoden 1918 asioiden kulusta jatkuvat ja nousevat varmuudella esille Suomen 100 vuotisjuhlavuonna eli ensi vuonna 2017.

Wanhoille Tovereille uusi johtokunta

Marraskuun kerhokokous valitsi Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden yhteisölle johtokunnan vuodeksi 2018. Valituksi tulivat; Raimo Paalanen, Teuvo Kinnunen, Gunnel Käkelä, Markku Muhonen, Olavi Tikka, Arja Kankkunen, Anneli Myllärinen, Keijo Martikainen ja Erkki Kämäräinen. 

--------------------------------------------------------------------

 

----------------------------------------

WANHAT TOVERIT - MITÄ JA KETÄ NE OVAT ? Kerrataanpa vähän...

 

Wanhojen Tovereiden toiminnan tarkoituksena on koota Suomen Sosialidemokraattisessa puolueessa, ammattiyhdistys-, osuustoiminta-, sivistys- ja urheiluliikkeessä sekä työväenliikkeen liikelaitoksissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä toimineet puolueen eläkkeellä olevat jäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. 

Wanhojen Tovereiden toiminnalla jäsenille tarjotaan mahdollisuus tavata toisiaan luento-, kulttuuri- ja virkistystapahtumien sekä matkailun muodossa. Yhteisö ei ole varsinainen edunvalvontajärjestö, mutta se voi haluttaessa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. 

Liittyminen Wanhojen Tovereiden paikalliseen kerhoon ja toimiminen siinä on vapaaehtoista. Kerho ylläpitää jäsenluetteloita ja näitä verkkosivuja tiedotuksen vuoksi. 

Tällä aukeamalla on oikeassa laidassa linkki yksityiskohtaisiin sääntöihin. Klikkaa ja katso!

---------------------------------------------------------------------------------------------

 

--------------------------------------------------------

SDP:n puoluetoimiston osoite:

SDP:n puoluetoimisto on muuttanut Helsingin Hakaniemen Ympyrätaloon. Puoluetoimiston osoite on Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs. 00530 Helsinki.

--------------------------

 

 

 

 

 

 

Lappeenranta vuonna 2033 !

Saimaa ja lentoliikenne pelastavat Lappeenrannan matkailun

Lappeenrannalla on hyviä edellytyksiä nostaa matkailijoiden ja Etelä-Karjalan alueella kävijöiden määrää seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Elementteinä siihen ovat Saimaa ympäristöineen ja lentoliikenteen vahva kasvu tulevaisuudessa. Näitä ajatuksia, ideoita ja käytännön tekoja esitelmöi ja visioi strategiajohtaja Markus Lankinen yli kolmellekymmenelle koolla olleelle Wanhalle Toverille helmikuun kerhokokouksessa. 

-Meillä käy nyt venäläisiä päiväkäynneillä runsaasti. Heidät tulisi vain saada jäämään yöksi tai useammaksikin. Hotellimme ovat talvikuukausina alle 50 prosenti käyttöasteella, joten tilaa olisi, totesi Lankinen. 

-Keski-Euroopasta tuleva matkailijaa tulisi myös palvella niin, että hän lentää Lappeenrantaan esimerkiksi Berliinistä. Vuokraa auton muutamaksi päiväksi ja kiertää Etelä-Karjalaa tai sen ulkopuolellakin.  Hän jättää silloin tänne useita satoja euroja. Se aika on Lankisen mukaan ohi kun saksalainen ajaa kotoaan tänne autolla ja viipyy jonkin aikaa ja ajaa takaisin. Matkustaminen ja siirtyminen tulisi tapahtua nopeaan ja siihen lennot tarjoavat mahdollisuuden.

Matkailu ei ole taloudessa enää mikään pieni tekijä, vaan näyttelee Suomen kansantaloudessa yli kolmen prosentin osuutta. 

-Jos meillä on pimeää ja sadetta, niin olisi ajateltava, että joku haluaa juuri sellaisia olosuhteita ja nauttii niistä. Mitään Turkin kaltaista massaturismia ei meidän tarvitse tavoitellakaan, sanoi Lankinen.

Lentoliikenteellä ilmastosuunnitelma 

Lappeenrannan lentokentällä on oma ilmastosuunnitelma ja ympäristöohjelma, joka takaa se, että Lappeenrannasta löytyy ratkaisut ilmastomuutoksen hidastamiseen.Lappeenrannasta tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Luonto, vihreys, puhtaus ja Saimaa ovat osa kaupunkirakennetta.

Lentokentän ympäristöohjelma sisältää muunmuassa kaluston käyttövoiman uusimisen ja aurinkopaneelien käytön sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamisen.

Lentoliikenteen markkinointiin panostetaan. Sitä on kehitetävä. Kehittämistä tulee tapahtumaan myös maakuntaliiton kautta kun Etelä-Karjalan kunnat osallistuvat siihen. On sovittu, että vuosina 2020-2022 panostetaan 2 euroa per asukas lentoliikenteen markkinointiin. Lappeenrannan lentokentää käyttävä Ryanair on ensimmäinen lentoyhtiö, joka raportoi Co2 päästöt kuukausittain. Yhtiö kertoo, että marraskuussa 2019 sen lentojen kokonais CO2-päästöt olivat 932 kilotonnia, mikä teki päästöiksi 67 grammaa per matkustaja. 

-Mitä ovat henkilöautojen päästöt, lentämispäästöjen määrään, suhteessa niiden matkustajamääriin, viittasi Lankinen.  

Koko Lappeenrannan strategiaohjelman läpiviemiseen vuoteen 2033 mennessä on varattu 11 miljoonaa euroa, päätti Lankinen mielenkiintoisen esitelmänsä. 

Yhtenä suurena haasteena siinä on noin 3300 työpaikan saaminen vuoteen 2033 menenssä. Positiivisena seikkana on, että kaupungin nuorisotyöttömyys on pudonnut muutamassa vuodessa noin 700:sta noin 300 työttömään. 

Keijo Martikainen 

 

----------------------------------------------------

Pulkkaniemen tontti siistiytyi

Merenlahden Pulkkaniemessä sijaitseva 1918 teloitettujen punaisten, Lappeenrannan Työväenyhdistyksen hallinnoiman hautapaikan tontti siistiytyi syksyn ja talven roskista Wanhojen Tovereiden talkoilla maanantaina 13. toukokuuta. Haravointi -ja risujen korjuutalkoissa oli paikalla ilahduttavasti 15 toveria. He haravoivat puiden lehtiä ja korjailivat pudonneita oksia yhteen kasaan. Myös rantaa siistittiin kuivista ruohoista ja rantaan ajautuneista puista. 

Muistomerkille laskettiin kukat samalla kun täydennettiin ja kohennettiin kukkien kasvualustaa. Haravointitalkoiden päätteeksi nautittiin talkookahvit ja Päivin loihtiman särvinöydän maistuvista antimista. 

Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden sydämenasiana on pitää huolta Pulkkaniemen hautapaikasta. 

Ensi vuonna tontilta on tarkoitus korjata kertyneet risukasat pois maatumaan muualle.

km

 

Esivalta Pulkkaniemessä ?

Ilkka Huhtan toimittamassa Sisällissota ja kirkko 1918 - teoksessa Niko Huttunen  kirjoittaa otsikolla Paavalin esivaltaopetuksesta kansalaissodan tulkinnoista otsikolla "Esivalta Pulkkaniemessä". 

"Laillisen esivallan käsite on vastaus vallan ja moraalin väliseen problematiikkaan. Esivallan käsite ei suinkaan aina edustanut oikeaa ja hyvää.  Vuoden 1918 kansalaissodan aikana laillisen esivallan ajatuksista liukeni esivallan moraalinen kritiikki pois. Esivallan miekka edusti heidän mielestään vain hyvää. Punaiset saivat rangaistuksensa siitä, että olivat nousseet laillista esivalta vastaan", sanoo Huttunen.

"Hurma-laiva rantautui 29.4. 1918 Pulkkaniemeen, läheisistä taloista noudettiin lapioita ja puiden keskelle, lähelle vesirajaa kaivettiin hauta. Sen jälkeen teloitusryhmä ampui tuomitut lukuunottamatta yhtä - Forsman nimistä miestä. Teloitettujen kuolema varmistettiin vielä ampumalla kutakin lähietäisyydeltä päähän, niin että päälaki irtosi. Eloon jätetty Forsman niminen mies tuotiin seuraamaan tapahtumaa kun hautaa luotiin umpeen. Hänen mukaansa jotkut olivat vielä tuolloin elossa. Tapahtuneesta nousi ongelma, sillä nimismies, joka kenttäoikeuden johtajana julisti tuomiot, ei uskaltanut siirrättää silpoutuneita vainajia hautausmaalle peläten näiden herättävän epämieluisia puheita. Kaksikymmentä teloitettua makaavat edelleen siellä, minne heidät keväällä 1918 haudattiin.

Tällaisia hautoja Etelä-Suomessa on monia ja monet niistä ovat yhä vailla muistomerkkiä. Pulkkaniemen hauta Taipalsaaren Merenlahdessa sai kiven jo 1920-luvulla. Se on muistomerkki punaisille vainajille, jotka kuolivat Paavalin esivaltaopetus korvissaan. Lappeenrantalainen SDP:n kansanedustaja Jere Juutilainen osti tontin, jonka hän myöhemmin testamenttasi Lappeenrannan Työväenyhdistykselle.

Keijo Martikainen

-----------------------------------------------------------

Pidetään yhteyttä! Viereisestä osiosta löytyvät Lappeenrannan Wanhojen Tovereiden yhteystiedot.

Terveisin Johtokunta!