Erkki Liikanen

Erkki Liikanen

Erkki Liikanen tuli Eduskuntaan v 1972 vain 21 vuotiaana ja oli kansanedustaja aina vuoteen 1990. Liikanen oli SDP:n puoluesihteeri 1981 – 1987 ja SDP:n puoluetoimikunnan jäsen 1978 – 1990. Hän toimi valtionvarainministerinä 1987 – 1990. Liikanen oli Suomen EU-suurlähettiläs 1990 – 1994 ja Suomen ensimmäinen Euroopan komission jäsen 1995 – 2004. Hän oli Suomen Pankin pääjohtaja 2004 – 2018. Liikanen on ollut myös mm Teiniliiton puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen, presidentin valitsijamies kolmesti, Outokumpu Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja sekä Suomen sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtaja. 

Elokuu 2020

SDP:n historiatyö uuteen vauhtiin. Hannu Soikkasen aloittama työ kohti nykypäivää.
 

Jyväskylän puoluekokous vuonna 1975 jäi monilla sosialidemokraattisessa liikkeessä vahvasti mieleen. Rafael Paasion arvokas puheenjohtajakausi päättyi ja Kalevi Sorsa valittiin hänen seuraajakseen. Puoluesihteeriksi tuli Ulf Sundqvist. Puoluekokouksen sisäpoliittinen julkilausuma puhutti pitkään. Kalevi Sorsan 1. hallitus oli jättämässä tehtävänsä ja presidentti Kekkonen määräsi uudet vaalit syyskuulle.

Mutta oli muutakin. Hannu Soikkasen SDP:n historiaa kuvaava Kohti kansanvaltaa 1. osa (1899 - 1937) oli juuri ilmestynyt.  Ensikertalaisena puoluetoimikunnan varajäsenenä hankin Jyväskylässä kirjan ja sain siihen Hannu Soikkasen omistuskirjoituksen. Hän oli myös opettajani yliopistolla. Soikkanen jatkoi merkittävää työtään. Kohti kansavaltaa 2. osa (1937-1944) ilmestyi vuonna 1987 ja 3.osa (1944-1952) vuonna 1991. 

Sulkavan Työväenyhdistys täytti 100 vuotta vuonna 2005. Olin luvannut mennä Sulkavalle vappuna järjestettyyn juhlaan pitämään juhlapuheen. Edellisellä viikolla Hannu Soikkanen oli soittanut ja kysynyt, pääsisikö mukaan. Olin iloinen, mutta kysyin ujosti syytä. Hän kertoi kirjoittaneena Paavo Seppäsen kanssa myös Sulkavan historian 2. osan muutama vuosi aikaisemmin. Ajoimmekin Hannun ja hänen puolisonsa kanssa Sulkavalle viisi tuntia ja illalla saman takaisin. Se oli unohtumaton sd-liikkeen historiaseminaari.

Hannu Soikkanen poistui joukostamme viime toukokuussa. Hänen työnsä arvostus elää. Kesäkuussa SDP:n puoluehallitus käsitteli historiatyön jatkoa ja hyväksyi historiatoimikunnan esityksen. Mikko Majander laatii 4. osan, joka käsittelee vuosia 1952 - 1957. Se ilmestyy vuonna 2021. 

Ensi vuoden alusta dosentti Matti Hannikainen ryhtyy laatimaan historialle jatkoa.  5. osa tulee käsittelemään ajanjaksoa vuodesta 1957 lähtien aina Jyväskylän puoluekokoukseen saakka ja ylikin. Se julkaistaan Suomen työväenpuolueen 125-vuotisjuhlavuonna 2024. 

Lukijaa kiinnostavat suuret kysymykset ovat: Miten yhteiskunta muuttui ja miten yhteiskuntaa muutettiin? Mikko Majanderin me tunnemme hyvin. Matti Hannikainen on arvostettu yhteiskunta- ja taloushistorian tutkija, joka on viime vuosinä keskittynyt työeläkejärjestelmän historiaan.

Nyt käynnistetty historiatyö kattaa poikkeuksellisen tärkeän ajanjakson. Sen alussa Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta. Rakennemuutos käynnistyi Suomessa myöhään. Teollisuuden työpaikat kasvoivat 1970-luvulle saakka. Maatalous- ja palkansaajaväestön ristiriidat olivat usein politiikan suuria kysymyksiä. 

Sitten maa- ja metsätaloudessa tuottavuus kasvoi. Moottorisaha korvasi pokasahan ja traktori hevosen. Työpaikkoja vapautui eikä uusia syntynyt samassa tahdissa. Maaseutualueet tyhjenivät väestöstä. Ruotsiin muutto kasvoi jyrkästi. Ensimmäinen populismin aalto.

Noihin vuosiin ajoittuivat monien hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareiden luominen. Poliittiset olosuhteet eivät olleet liikkeelle aina helpot. Puoluehajaannus ja pitkä oppositiokausi vuodesta 1958 vuoteen 1966.  Myös 1960-luvulle tehtiin kuitenkin tärkeitä uudistuksia. Luotiin sairausvakuutus ja työeläkejärjestelmän perusta. Mikä ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen rooli?

Sitten tuli vuoden 1966 vaalivoitto. Vasemmiston enemmistö eduskuntaan ja vasemmiston yhteistyö. Rafael Paasion 1. hallitus vasemmiston ja keskustan varaan. Mauno Koivisto pääministeriksi vuonna 1968.  Suurten uudistusten kausi alkoi. Silloin kiistelty peruskoulu-uudistus. Kansanterveyslaki vanhan kunnanlääkärijärjestelmän tilalle. Päivähoitolaki helpotti naisten tuloa työelämään.

Nämä kaikki ovat valtavia kysymyksiä, jotka ovat tapahtuneet vanhojen toverien elinaikana. Siksi historiatyö tulee kiinnostamaan suuresti. Yhtä tärkeää on, että liikkeen historia saadaan valmiiksi, jotta nuorella polvella on käytettävissään sekä sosialidemokraattisen liikkeen ja että hyvinvointiyhteiskunnan historian kattava suuri kertomus.

Historian tutkijoiden tukena on SDP:n historiatoimikunta, johon kuuluvat arvostetut tutkijat Tapio Bergholm, Seppo Hentilä, Pauli Kettunen, Maria Lähteenmäki ja Jukka Pekkarinen. Olen toimikunnan puheenjohtaja.

Nyt käynnistyvän työn lisäksi on tehty optio historiatyön jatkosta. 6. osa tulisi vievään 1970-luvulta aina vuosituhannen vaihteeseen. Historiatyön tukemiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi on käynnistetty myös Kansan Sivistysrahaston kulttuurilahjakampanja.  Toivon, että monet osallistuisivat siihen, kukin omien mahdollisuuksiensa mukaan.

https://kulttuurilahja.fi/