Matti Tukiainen

Matti Tukiainen on pitkän linjan järjestömies, joka on ollut monissa sosialidemokraattisen, työväenliikkeen ja myös koko yhteiskunnan riennoissa mukana. SDP:n jäseneksi Matti liittyi vuonna 1971. Lohjalla hän on toiminut mm. Lohjan sos.dem.kunnallisjärjestön ja sen suurimman yhdistyksen Lohjan työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Piiritasolla Matti toimi Uudenmaan sd.-piirin piirisihteerinä vuosina 1988-91. Sen lisäksi hän oli piirihallituksen jäsen ja puoluekokousedustaja lähes kaikissa kokouksissa vuodesta 1984. Lahden puoluekokouksessa vuonna 2017 Matti toimi vaalivaliokunnan puheenjohtajana. Matti edusti piiriään Uuttamaata SDP:n puoluevaltuustossa.  Matti toimi kyllä kampanjan vetäjänä Suomen EU-jäsenyydestä v. 1994. Vuodesta 2001 lähtien Matti teki merkittävän uran SAK:ssa. Hän toimi SAK:n johtoryhmän jäsenenä vastaten erilaisista toiminnoista mm. järjestötoiminnasta, viestinnästä, yhteiskuntavaikuttamisesta, työ- ja elinkeinopolitiikasta ja työehdoista. Lisäksi Matti toimi SAK:n koulutussäätiön eli Kiljavan opiston hallituksen puheenjohtajana. Matti Tukiainen jäi eläkkeelle vuonna 2018.

Helmikuu 2019

Eläkeläisen kiireitä
 

Läheisen kuolema, vakava sairastuminen, työpaikan menetys, eläkkeelle jäänti, muutto toiselle paikkakunnalle, avioero - mitä ne ovat? Ne ovat elämässä eteen tulevia tilanteita, kriisejä joilla on merkittävä - usein kielteinen vaikutus ihmisen elämään. Minut kohtasi noista kuudesta vajaa vuosi sitten kaksi: eläkkeelle jäänti ja vakava sairastuminen..

Seitsemäntoista vuotta kestänyt rupeama erilaisissa ja kiinnostavissa tehtävissä SAK:ssa loppui 1.9.2018 alkaen. Noista vuosista 16 sain olla SAK:n johtoryhmän jäsen, mikä avasi aivan ainutlaatuiset mahdollisuudet yhteiskunnallisen kehityksen seuraamiseen ja vaikuttamiseen.

Yhtäkkiä se kaikki loppui. Havaitsin viimeistään silloin, miten merkittävä toimija SAK on suomalaisessa yhteiskunnassa. Olin ollut etuoikeuteussa asemassa oikeastaan tajuamatta sitä.

Samaan aikaan työterveyslääkärin lähetteen pohjalta käynnistetyt tutkimukset päätyivät diagnoosiin: Minulla on Parkinsonin tauti. Vaikka siihen ei kuole eikä se tartu, tauti voi tehdä elämän sangen hankalaksi: raajojen vapina, tasapainotaidon katoaminen, lihasten jäykistyminen, nielemisvaikeudet. Vaikka vielä en edes tunne kaikkia oireita, sen tiedän, että Parkinsonin tauti ei myöskään parane. Lääkkeillä ja elintavoilla sen etenemistä voi hidastaa. 

Tässähän on olemassa kunnon kriisin ainekset. Mutta Linnan Tuntemattoman kapteeni Kaarnaa lainaten: Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Päätin liittyä Uudenmaan Parkinson-yhdistykseen ja sen Lohjan kerhoon. Lohjalaisten ehdotuksesta minut valittiin yhdistyksen hallitukseen.

Näin toimien uskon, että SAK:ssa saatu kokemus saadaan hyötykäyttöön ja minulle mukavaa puuhaa eläkepäiviksi.

Aloitin myös toisen harrastuksen: Liityin mieskuoro Lohjan Miehiin. Se on ollut haaveenani jo kymmeniä vuosia. Erinomainen harrastus myös kamppailussa sairautta vastaan. Suosittelen muillekin, mutta kannustan nöyryyteen: Stemmojen laulaminen on vaikeampaa kuin peruskaraoken vetäminen Ruotsin laivalla.

Kun näihin lisätään toiminta Vanhoissa Tovereissa, alan varmasti muistuttaa tyypillistä kiireistä eläkeläistä. Mutta on siinä ero. Tämä on vapaaehtoista.

Syyskuu 2019

Kuka on SDP:n puoluesihteeri?
 

Luin jostain, että Antton Rönnholm on valittu EU-ministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajaksi. Varmasti hyvä valinta, koska tunnettua on, että Rönnholm on ollut eri tehtävissä EU:ssa ja muissa kansainvälisissä ympyröissä.

Mutta muistan myös, että Antton Rönnholm valittiin Lahden puoluekokouksessa SDP:n puoluesihteeriksi. Olin itse häntä valitsemassa Uudenmaan piirin/Länsi-Uudenmaan vaalialueen edustajana. Ehdokkaita hommaan oli muitakin, mutta Antton tuli valituksi vaalin ensimmäisellä kierroksella.

Henkilöasiat olivat Lahden puoluekokouksessa minua lähellä sen vuoksi, että toimin puoluekokouksen vaalivaliokunnan puheenjohtajana, Valiokunta on piirien edustajista koostuva toimielin, jonka tehtävänä on yhteen sovittaa erilaisia intressejä, kun puoluejohtoa valitaan. Yhteensovittamistarve koskee lähinnä puoluehallituksen valintaa, mutta valiokunta toki vähintään epävirallisesti pohtii myös erikseen valittavien puoluejohdon edustajien valintaperusteita.

Antton Rönnholm siis valittiin puoluesihteeriksi. Nyt tämä sama Antton aloittanut ministerin avustajan työt. Kyselin muutamilta tutuilta, kuka hoitaa puoluesihteerin tehtäviä. Vastaukseksi sain, että Antton hoitaa myös ne tehtävät.

Hetkinen, miten se oli? Puoluesihteeri on puolueen toiminnan kehittämisen ja poliittisten valmistelun organisoinnista vastaava puolueen johtaja. Hän saa mandaattinsa puoluekokoukselta. Tottakai puolueen puheenjohtaja on hierarkiassa puolueen ykkösjohtaja, mutta puoluesihteerillä on nimenomaan puolueen sisäisen työn johtajana oma itsenäinen asema.

Puoluesihteerin rooli korostuu silloin, kun puolue on hallituksessa – ja eritoten, kun puheenjohtaja on pääministeri. Tuolloin puoluesihteerin rooli puolueen kantojen esille tuojana on aivan keskeinen.

Mutta SDP:n puoluesihteeri aloitti ministeri avustajana ja hoitaa puoluesihteerin työt siinä ohessa. Rohkenen sanoa suoraan, että tässä on puoluekokouksen mandaattia käytetty väärin. Jos puoluesihteeriksi valittu haluaa luopua saamastaan mandaatista, on puoluevaltuuston käsiteltävä asiaa siltä pohjalta, että puolueella on täysin valtuuksin toimiva puoluesihteeri ja ministeri Tuppuraisella erityisavustaja – erikseen.