Pekka Ovaska

Pekka Ovaska

 

Syntynyt vuonna 1941 Mouhijärvellä, viettänyt nuoruusvuotensa Sulkavalla, asuu nykyään Porissa. SDP:n jäsen vuodesta 1959.

Työskennellyt metsä- ja sekatöissä, varastonhoitajana, työnjohtajana, SNK:n järjestöohjaajana, kunnallisjärjestön sihteerinä, puoluetoimitsijana, Uuden Ajan toimittajana ja Satakunnan sosialidemokraattien toiminnanjohtajana.

Lokakuu 2013

Johtoajatus katosi

 

Entinen satakuntalainen kansanedustaja Timo Roos poikkesi puhumassa Porin puolen Wanhojen Toverien lounastilaisuudessa. Paikallinen valtalehti, Satakunnan Kansa, teki sivun haastattelun. Oma lehti, Uusi Aika, oli mukana lounastilaisuudessa.

Roos muutti kymmenisen vuotta sitten Vammalasta Hämeenlinnaan, jossa hänen tyttärensä jo asui. Poika, Kalle, työskentelee sirkus Finlandian käyttöpäällikkönä ja asuu osan vuotta vaimonsa kotiseudulla, Prahassa.

Siitä huolimatta, vaikka 77-vuotiaana askel alkaa jo lyhetä, Roos kirjoittaa vuoden mittaan eri lehtiin lähes 100 pakinaa ja kolumnia, kiertää puhumassa ja juontamassa sekä viihdyttää hanurillaan hämeenlinnalaisten palvelutalojen asukkaita.

Esimerkillään hän haluaa saada muitakin entisiä sd-kansanedustajia mukaan tällaiseen vapaaehtoistyöhön.

SDP:n kannatuskäyrän kehitys nousi vierailupäivän aikana esiin kaikissa käänteissä. Vastauksen puolueen kannatuksen nykytilaan Roos löysi Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Kun sota oli päättynyt ja sotilaat istuivat nuotiolla, otti sotamies Honkajoki repustaan ikiliikkujansa ja heitti sen nuotioon.

-Johtoajatus katosi, totesi Honkajoki.

Roos kyseli sitäkin, olisiko tähän aikaan sopivalla kahdeksan kohdan ohjelmalla käyttöä. Hän oli selvittänyt vuoden 1966 ohjelman syntyhistoriaa. Toisin kuin julkisuudessa on puhuttu, se ei ollut yksin puoluesihteeri Kaarlo Pitsingin veto, jolla hän olisi pyrkinyt yllättämään suorassa tv-keskustelussa puheenjohtaja Rafael Paasion. Ohjelmakohtia oli valmisteltu työryhmissä. Julkistettu ohjelma oli tiivistelmä ryhmien työstä.

Myöhemmin työryhmistä tuli SDP:n tavaramerkki, jolla saatiin puolueessa aikaan pitkän linjan demarien ja nuorten akateemisista piireistä mukaan tulleiden tuloksia tuottava yhteistyö. Esimerkiksi peruskoulu-uudistuksesta on kulunut 40 vuotta.

Runsastunutta politiikkojen ”avustajarälssiä” Roos pitää ainakin osittain turhana. Pahimmillaan avustajakunta toimii tulppana kansan ja kansanedustajien välillä. Puolueen puheenjohtajalle Roos toivoi hyviä ja asiansa osaavia avustajia.

Timo Roos on eduskunnan kuttupuheen isä. Puhe pidetään eduskunnan käsitellessä joulun alla valtion talousarvion maatalouspääluokkaa. Roosin jälkeen kuttupuheen on pitänyt muun muassa Mikko Alatalo (kesk.).

-Alatalon kuttupuhe loukkasi talonpoikaista kulttuuria, vuohitiloja, ja itse kuttuja, sanoi Roos Porissa.

Demokraatti-lehti kiertää Suomea ja kyselee haastateltavilta reseptiä SDP:n uuteen nousuun. Kotkalaisen Kim Soaresin teesit olivat: 1) Hallituksessa oma linja esille, 2) Tehoa viestintään, 3) Työnjakoa johtoon, 4) Organisaatio kevyemmäksi ja 5) Enemmän vastakkainasettelua. 

Helmikuu 2014

Viimeinen proletaari ja SongIlo stoori

Joulun alla tuli luetuksi kaksi mielenkiintoista kirjaa: ”Viimeinen proletaari, Rafael Paasio” ja ”Vapauden kaiho – SongIlo stoori”.

Kirjoissa paneudutaan mielenkiintoisella tavalla SDP:n ja viihteen historiaan. Molempien kirjojen lukeminen hengästytti. Lukiessa joutui kaiken muun ohella ihmettelemään, kuinka valtavasti Paasion vähemmistöhallitus (23.2. – 4.9.1972) sai aikaan niiden 195 vuorokauden aikana, jotka se vallankahvassa oli.

Rafael Paasio oli ikuinen nuorisoliittolainen. Hänelle saattoi olla mieluinen kokemus työskennellä ”punatulkkujensa” kanssa. Matti Louekoski ja Ulf Sundqvist sen mukana olleina paremmin tietävät.

Hallitustyön taustalla oli SDP:n piirissä 60-luvulla käynnistynyt ja 70-luvulla jatkunut vilkas, yhteiskunnan eri osa-alueille ulottuva työryhmätoiminta. Sieltä oli ammennettavissa ajankohtaisia, pitkälle valmisteltuja esityksiä. Lakiesityksiä voitiin tavallaan laatia suoraan SDP:n ohjelmista.

Paasion vähemmistöhallitus vastasi EEC-vapaakauppasopimuksen neuvotteluista ja kaivoi lähtökuopat Suomen integroitumiselle läntiseen Eurooppaan. Sisäpolitiikassa vähemmistöhallitus antoi lakiesityksiä työsuojelusta, luopumiseläkkeistä, lasten päivähoidosta, korkeakoulujen hallinnosta ja autonkuljettajien työajan lyhentämisestä.

Lisäksi hallitus esitti mm. veronkiertomahdollisuuksien rajoittamista, pilkkionginnan vapauttamista, ympäristönsuojelun ja -hallinnon järjestämistä ja kuntien yhdistämisavustuksia.

Laulu- ja soitinyhtye SongIlon perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Idea on vanhempi. Entisen työtoverini Apeli Halisen ajatuksissa ryhmän perustaminen siinteli jo vuosia ennen perustamista.

Paljon ovat ryhmän jäsenet vuosikymmenten aikana yhdessä ja erikseen tehneet. Ellen väärin muista, niin kirjan ilmestymisvuoteen 2012 mennessä SongIlo oli järjestänyt jo 46 jäähyväiskonserttia. Nyt tietenkin jäämme odottamaan ryhmän 40-vuotisjuhlakonserttia.

Kirjojen lukeminen vei ajatukset SDP:n järjestötoiminnan uudistamiseen. Tuloksellinen työryhmätyö tulisi ulottaa puolueen lisäksi myös piiri- ja puolueosastotasolle. 60- ja 70-lukujen tapaan mukaan tulisi temmata nuoria.

Työväentaloille tulee saada lisää pöhinää. Tarvitsemme myös uusia ”songIloja” ja ”punaviestejä”.

-Tekemisen puutteessa taito ruostuu ja toiminta näivettyy, sanoi Apeli Halinen, TSL:n viimeinen kulttuurisihteeri, jo vuosia sitten.

Toukokuu 2014

Vuosi 2016

 

Vuosi 2016 on SDP:n järjestökentässä monien juhlien vuosi. Nykyisenlaisesta SDP:n puolueorganisaatiosta päätettiin Oulun puoluekokouksessa vuonna 1906. Organisaatio on säilynyt pienin muutoksin pian 110 vuotta paljolti sellaisenaan. Siitäkin huolimatta, vaikka sääntöjä on muuteltu ja puhuttu puolueen uudistamisesta.

Viimeisimpien uudistusajatusten esittäjien joukossa - ennen Seinäjoen puoluekokousta - oli Johannes Koskinen. Hän ehdotti äskettäin puolueorganisaation keventämistä.

Vuonna 1906, ennen ja jälkeen Oulun puoluekokouksen, perustettiin SDP:n piirijärjestöt ja lukuisa määrä puolueosastoja. Vuosi 2016 tulee siten olemaan 110-vuotisjuhlien vuosi.

Enemmän kuin peruutuspeiliin tuijottelua, juhlinnan tiimellyksessä toivoisi hahmoteltavan tulevaisuutta, historiaakaan toki unohtamatta.

Vuoden 1901 lopussa muutti Poriin tulisieluinen Eetu Salin, sen ajan huomattava työväen herättäjä. Salin ei tehnyt enää suutarintöitä. Hän avasi Porin Isolinnankadulla ruokalan.

Eetu Salinin syntymästä tulee Eetun-päivänä 18.3.2016 kuluneeksi 150 vuotta. Hänen johdollaan Porin työväenyhdistys vallattiin wrightiläisiltä työläisten käsiin. Salinin käden jälki näkyy myös Satakunnan sd-piirin, Porin Sos.dem. Kunnallisjärjestön, Työväen Osuuskaupan ja Sosialidemokraatin (nyk. Uusi Aika) perustamisissa. Ne kaikki perustettiin vuonna 1906.

Samana vuonna kohtasivat Salinin, Väinö Tannerin ja satakuntalaisten sosialidemokraattien tiet. Alkuvuodesta 1906 perustetun Sosialidemokraatin toimittajat Eetu Salin ja Juho Rainio tutustuivat Oulun puoluekokouksessa nuoreen Väinö Tanneriin ja houkuttelivat hänet Poriin lehden toimittajaksi.

Turun pohjoisen vaalipiirin sosialidemokraatit asettivat Tannerin ja 8 muuta ehdokasta ensimmäisiin vuoden 1907 eduskuntavaaleihin. Kaikki tulivat valituiksi eduskuntaan. Tanner toimi Satakunnasta valittuna kansanedustajana yhteensä 34 vuotta.

Tannerin syntymästä tulee vuonna 2016 kuluneeksi 135 vuotta ja kuolemasta 50 vuotta.

Porin Itäpuistossa sijaitsevat Salinin patsas ja Tannerin muistomerkki. Lisäksi kävelykadun aukio on nimetty Eetunaukioksi. Aukiolta lähetetään heinäkuiset maikkarin Suomi Areenan aamulähetykset.

Porissa ja Satakunnassa on käyty alustavia keskusteluja Eetu Salinin ja Väinö Tannerin muiston vaalimisesta vuonna 2016. Eräs ehdotus pitää sisällään muiden tilaisuuksien lisäksi Eetu Salinin vankilassa kirjoittaman runoteoksen ja parin Salinin kirjoittaman ”ajankohtaisen” lentolehtisen näköispainosten julkaisemisen. 

Syyskuu 2014

Ei maalta, mutta Mouhijärveltä

 

Jotenkin tuohon tapaan sanaili Eero Roine "Pinsiön parooni”-näytelmässä.

Harvat meistä ovat syntyneet Mouhijärveltä, mutta valtaosa nykyisistä kaupunkilaisista ja heidän vanhemmistaan on lähtöisin maaseudulta.

Sodan jälkeen ihmisiä ”sidottiin turpeeseen”, ja hyvä niin, koska siten perheille voitiin taata työtä ja leipää. Työ oli kovaa, johon lapsetkin joutuivat voimiensa mukaan osallistumaan.

1950-luvun Suomessa käynnistyi rakennemuutos. Maaseutu ei enää kyennyt tarjoamaan tilattomalle väestölle ja heidän lapsilleen koulutusta, työtä eikä toimeentuloa. Maan yli pyyhkäisi voimakas teollistumisen aalto. Väki muutti työn perässä läheisiin kaupunkeihin ja teollisuuskeskuksiin. Työn perässä mentiin Ruotsiin, jopa Australiaan asti. Velat maksettiin myymällä mökit alihintaan. Oli ostajan markkinat.

Maaseudun asuttuna säilyttämisen puolesta on puhuttu ja toimittu. Eräs aktiivisimmista oli maatilahallituksen ylijohtaja Hannes Tiainen (sd.). 4H-toiminnan avulla hän halusi opettaa lapset ja nuoret hoitamaan kotieläimiä ja kasvattamaan vihanneksia. Sattumaa ei ole sekään, että Suomen 4H-liiton hallinnon johdossa on mukana myös sosialidemokraatteja. Hallituksen puheenjohtajana toimii nykyään oululainen kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.). Hannes Tiaisen kädenjälki näkyy.

Hannes Tiaisen jäätyä eläkkeelle pyysimme hänet parina vuotena ”saarnaamaan” Satakunnan sd-puolueväelle maaseudusta ja sen asuttuna säilyttämisestä. Omavaraisuuden turvaaminen oli eräs Tiaisen mieliaiheista.

Maaseutu on muutakin kuin maataloutta, otsikoi raumalainen Länsi-Suomi pääkirjoituksensa. Totta, mutta maatalouden rakennemuutos jatkuu. Pienet maatilat lopettavat toimintansa ja tilojen koko kasvaa kaiken aikaa. Se ei voi olla vaikuttamatta pienten ja syrjäisten maaseutukuntien palveluihin ja elinvoimaisuuteen.

Rohkea kuntauudistus tarjoaa mahdollisuuden järkevään maankäyttöön ja kaavoitukseen. Maaseutu ei siinä uudistuksessa mihinkään katoa, vaan jalostuu. Yritystoiminnalle, uusille menestystarinoille ja Maaseudun Sivistysliiton kylätoiminnalle taataan näin nykyistä paremmat toimintaedellytykset.

Jos ”oikea maaseutu”-käsitteeseen kuuluu vapaus rakentaa pitkin ja poikin joka laaksoon ja notkelmaan, niin siihen ehkä on tulossa muutosta. Tulevaisuuden kylät rakennetaan meilläkin eurooppalaiseen tapaan nykyistä tiiviimmin. Maatilojen päärakennukset sijoittuvat kylien reunoille tai peltojen keskelle hieman sivummalle.

Kylät koostuvat eri ammateissa työskentelevistä asukkaista. Kunnanvaltuustoissa yhdelläkään puolueella ei ole yksinkertaista enemmistöä.

Loppukevennys. Kymen sd-piirin eräässä kunnallisjärjestössä riideltiin 70-luvulla railakkaasti. SDP:n puoluetoimisto lähetti paikalle jaostosihteerin ratkomaan riitaa. Keskustelun tiimellyksessä hänkin hermostui ja ilmaisi tunteitaan: ”Jos kunnassa on demareilla yksinkertainen enemmistö, niin se ei tarkoita sitä, että sen on oltava yksinkertainen”. SDP:n puoluetoimikunnalle lähti samana iltana kirje, jossa vaadittiin jaostosihteerin eroa. Tämä on tosi.

Tammikuu 2015

Ikärasismia gallup-kyselyissä

 

Gallup-kyselyjen ikärajat ovat nostattaneet kiukkua muidenkin kuin ikäihmisten piirissä. Kannatuskyselyissä kysymykset kohdistetaan vain 18 – 74-vuotiaille. Puolen miljoonaan yli 74-vuotiaan suomalaisen mielipide jää kyselyjen ulkopuolelle.

Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten on aiheellisesti asiasta harmissaan. Hänen mielestään se on syrjintää, ei mitään muuta. Ihminen ei muutu tyhmäksi 75-vuotiaana, sanoo Hellsten.

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle osallistuneesta mikkeliläisestä Hannes Hynösestä tuli kertaheitolla kansan suosikki. Suomalaisten yli 75-vuotiaiden mielipiteet eivät kelpaa galluppien tekijöille.  102-vuotias Hannes Hynönen on esimerkki ajassa elävästä ikäihmisestä.

                                                                                 ooo

Vuodenvaihteessa uutisoitiin, että linja-autovuorot harvenevat. Se tietää etenkin maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla monille ikäihmisille vaikeuksia hoitaa asioitaan. Yhteiskunnan kustantama taksikyytikin on entistä tiukemmassa.

Vanhuspalvelulailla halutaan tukea ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Monien mielestä laissa korostuu liiaksi laitoshoito, eikä kotona tapahtuvalle hoidolle ja asumiselle ohjata riittävästi voimavaroja.

Ikäihmisten asioinnin helpottamiseksi vuoden 2012 poliisiksi valittu ylikonstaapeli Risto Maksimainen esitti, että ajoterveysongelmien ja auton ajokykyä alentavien lääkkeiden käytön lisääntyessä ryhdyttäisiin myöntämään rajoitettuja ajo-oikeuksia. Auton ajo-oikeus voitaisiin tällöin rajoittaa valoisaan aikaan tai tietylle tutulle alueelle.

Maksimaisen esitys ei synnyttänyt julkisuudessa näkyvää keskustelua. Toteutuessaan ehdotus tukisi ikäihmisten itsenäistä suoriutumista ja antaisi jatkoaikaa etenkin haja-asutusalueilla kotona asumiselle.

                                                                                 ooo

Porissa 11.- 17. heinäkuuta järjestettävä Suomi Areena-tapahtuma on täynnä.  Vuoden 2015 teemana on koulutus. Ilmoittautumisia otetaan vastaan jo vuoden 2016 ja 2017 tapahtumiin. Vuoden 2016 teemoina ovat suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta ja vuonna 2017 teemana on 100-vuotias Suomi.

Vuosi 2016 on SDP:n järjestökentässä juhlavuosi. Nykyiselle järjestörakenteelle luotiin pohja vuonna 1906. Porissa tuolloin vaikuttaneen Eetu Salinin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Saliniin ja Poriin liittyy myös Väinö Tanner. Salin toimi sanomalehti Uuden Ajan päätoimittajana, Tanner toimittajana. Tannerin syntymästä tulee kuluneeksi 135 vuotta ja kuolemasta 50 vuotta. Hän toimi Satakunnan vaalipiiristä valittuna kansanedustajana kaikkiaan 34 vuotta.

Selkokirjailija Pertti Rajala on kirjoittamassa kirjaa Eetu Salinista. Mukaan tulee näköispainos Salinin vankilassa kirjoittamasta runoteoksesta ”Tyrmässä”.

Huhtikuu 2014

Paukut loppuivat, hyytyminen kalkkiviivoilla

 

Vaalit eivät sosialidemokraattien kannalta menneet kuin Strömsössä.  Hyytyminen tapahtui aivan kalkkiviivoilla. Eikä tämä vahinko sattunut ensimmäistä kertaa, toivottavasti se oli viimeinen.

Aukesivatko vaaliteemat äänestäjille? Eivät, ainakaan kaikille. Teemoja suunniteltaessa pyritään syleilemään maan ja maailman ongelmia.  Siinä sivussa voivat pienemmät asiat, joita ihmiset pitävät itselleen tärkeinä, jäädä kovinkin vähälle huomiolle.  

Herrojen ja tavallisten tallaajien maailmat ovat kovin erilaisia. Kuten käydyissä vaaleissa perussuomalaisten menestys osoitti, voivat ratkaiseviksi muodostua muutamat äänestäjille aukeavat vastainasettelut.

Puheenjohtaja Antti Rinne korosti viennin ja maailmantalouden megatrendien merkitystä. Viennin merkityksen Suomen kaltaiselle maalle ja työllisyydelle jokainen käsittää, mutta mitä ovat ne megatrendit? Sitä mediakin kyseli vaalien alla.

Vaaliviikonlopun aikana emeritusprofessori Kai Kalima avasi asiaa Demokraatti-lehdessä: ”Megatrendeillä tarkoitetaan talouden tulevia valtavirtoja ja Suomen oman elinkeinotoiminnan liittymistä maailman keskeisiin kehityssuuntauksiin”…”Tällä hetkellä Suomen elinkeinorakenteen painopisteet eivät juurikaan nojaa maapallon megatrendeihin”.

Megatrendeinä Kalima mainitsi muun muassa digitalisoinnin, väestönräjähdyksen aiheuttamat kansainvaellukset, ilmaston lämpenemisen, juomaveden ja viljelymaan saastumisen muun saastumisen ohella sekä kohtuuhintaisen energian saannin turvaamisen. Ketteränä ja pienenä kansantaloutena Suomen tulisi Kaliman mukaan kehittää maailmantalouden valtavirtoihin nojautuva teollisuusohjelma.

Hallitukseen vai oppositioon, kummallakin on puolensa. Pertti Paasio ehdotti aikoinaan suoralta kädeltä oppositioon siirtymistä. Ratkaisua arvosteltiin, mutta vuoden 1995 vaalivoiton jälkeen sen siunauksellisuutta sitten taas kiiteltiin.

Entä nyt, pitäisikö pyrkiä hallitukseen vastustamaan vaikkapa työelämän joustoja ja taipumaan moniin porvarihallituksen ajamiin ratkaisuihin vai jäädäkö oppositioon? Ja eikä se ole kirkossa kuulutettu, avautuisiko SDP:lle portti hallitukseen, vaikka sinne kynsin hampain yritettäisiin.

Jos SDP joutuu oppositioon, ehdottaisin oppositiotoiminnan malleja ammennettavan vuosien 1991 – 95 oppositiokaudelta. Puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän kanslian yhteistoiminnan pitää olla saumatonta.  Puoluesihteeri Markku Hyvärinen ja eduskuntaryhmän pääsihteeri Kari Laitinen sen hallitsivat.

Satakunta on maan sosialidemokraattisin vaalipiiri. Siitä huolimatta koko Satakunnassa sekä Porissa ja Ulvilassa perussuomalaiset on suurin puolue. Porissa perussuomalaisten vaalimenestys syntyi kaupungin suurimmissa lähiöissä, joissa perussuomalaiset saivat äänistä noin 30 prosenttia. SDP ja vasemmistoliitto ovat tähän asti hallinneet kyseisiä lähiöitä.

Mediassa on alkanut näkyä pohdiskeluja vaalijärjestelmän uudistamisesta. Muun muassa Satakunnan Kansan päätoimittaja näki Ruotsin-mallissa paljon tavoiteltavaa. Ovatko asenteet asiassa muuttumassa?  Henkilövaalista halutaan siirtyä puoluevaalin suuntaan.  Ehdokkaat haluttaisiin asettaa listoille puolueväen haluamaan ja hyväksymään järjestykseen.