Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Kari Arola, Matti Louekoski, Armas Lahoniitty, Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Pertti Paasio, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Eeva Donner, Hannu Tapiola, Irma Suonpää, Matti Hellsten, Sinikka Laisaari, Jacob Söderman ja Antti Vuorenrinne.

Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari ja Raimo Kantola ovat lopettaneet omasta pyynnöstään kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

Aimo Massinen: Pääministeri  tuputtanut markkinataloutta kaikkialle

tänään
"Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa hallitusta. Mutta eihän niin voi missään sanoa." Näin lipsautti kuitenkin arvostettu ja monin tavoin palkittu taloushistorioitsija, professori Markku Kuisma Helsingin Sanomien haastattelussa (29.7.2018). Kuisma viittasi varsinkin siihen, miten Juha Sipilänhallitus tuputtaa markkinataloutta joka paikkaan. " Nyt siitä on tullut itsetarkoitus, kuin uskonto. Vähän kuin sosialismi oli aikaisemmin," sanoi Kuisma, joka on itse markkinatalouden vankka kannattaja. "Markkinat ovat uskomaton voima. Ne ovat kuin tuli, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä, Kuisma vertasi.

Antti Vuorenrinne: Hajamietteitä kapinaviikoista

27.7.2018
Muistovuoden 1918 vietto on edennyt puoliväliin. Sata vuotta sitten sisällissota oli jo ohi. Sen karmeat jälkiselvittelyt olivat vielä kesken. Näyttää siltä, että sisällissota koskettaa meitä yhä edelleen eri tavoin siksi, että siitä on vain sata vuotta. Useimmat meistä ovat tavanneet ja tunteneet henkilöitä, jotka osallistuivat tai olivat tavalla tai toisella osallisina tapahtumiin. Minunkin isoisäni virui Hennalan vankileirillä kesästä syksyyn. Siksi vuoden 1918 muistelu ei vieläkään ole helppoa eikä sen pidäkään olla. Suomalaisilla on vielä paljon selviteltävää.

Aulikki Kajanoja: KÖYHYYDEN MONET KASVOT

6.7.2018
Viime vuosina sosiaalipoliittista keskustelua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on hallinnut vanha vitsaus – köyhyys. Vaikka absoluuttinen köyhyys on Suomessa ja koko maailmassa vähentynyt, ei köyhyyttä ole kyetty kitkemään pois edes ns. hyvinvointiyhteiskunnista. Tosin yleisesti käytetty köyhyyden  määritelmäkin on sellainen, että osa pienituloisista jää aina tulojaon pohjimmaiseen osuuteen.

Matti Louekoski: SDP – haluttu morsian vai pirttihirmu

17.6.2018
Viikko sitten pidetyissä hallituspuolueiden kokouksissa jäi ajankohtaisista tärkein ja vaikein asia, sote sivurooliin. Siitä ei juurikaan keskustelua käyty. Sen viipyminen todettiin ja toteuttamisen tarpeellisuutta vakuuteltiin. Katseita käännettiin – sinänsä ymmärrettävästi – tulevaan. Ja siellä näytti kiinnostavan erityisesti yhteistyö suosiomittauksia johtavan SDP:n kanssa. Mitä ehtoja ja mitä vaatimuksia? Aiheen käsittely oli niin innokasta, että media jo alkoi puhua kosintamenoista. Pääministerin viitan sovittelu ja ehtojen asettelu on liian aikaista kummallekin hallituspuolueen puheenjohtajalle.

Matti Hellsten: SATANEN LISÄÄ ELÄKELÄISILLE – POPULISMIA VAIKO TARPEELLISTA?

10.6.2018
Suomessa on satojatuhansia köyhiä tai köyhyysuhan alla eläviä. Tähän joukkoon kuuluu mittava joukko eläkkeensaajia. He ovat asemassa, jossa eivät enää itse voi mitenkään vaikuttaa asemaansa. Iäkkäät - jo pitkään eläkkeellä olleet - eivät voi millään keinolla lisätä tulojaan. Syitä on monia, miksi niin suuri joukko eläkkeensaajia elää köyhyydessä. Useimmiten se johtuu katkonaisesta työurasta. Se koskee etenkin naisia, jotka ovat olleet kotona hoitamassa lapsia. Toinen keskeinen syy on matalapalkkatyö. Näiden yhdistelmä on erityisen tuhoisa.

Eeva Donner: Katalonia – toisenlainen näkökulma

3.6.2018
Tätä kirjoittaessani seuraan suorana lähetyksenä Katalonian parlamentin keskustelua, joka koskee Quim Torran valitsemista Katalonian aluepresidentiksi. Torra sai ensimmäisellä kierroksella tarvittavan enemmistön kun äärivasemmistolaisen CUP-puolueen edustajat jättivät äänestämättä. Nyt käydään toisen kierroksen keskustelua ja ilmeisesti Quim Torra valitaan. Näin näyttäyisi päättyvän monien kuukausien piinallinen kausi jolloin Katalonian talous on kärsinyt ja virkakoneisto käytännössä seissyt. Näin myös vältettäisiin välittömät uudet vaalit.

Armas Lahoniitty: PAIKALLISTA ITSEHALLINTOA KAVENNETAAN

27.5.2018
Suomalaista kuntien itsehallintoa ja kuntalaisten vaikutusvaltaa on pidetty kansainvälisesti esimerkillisenä ja tärkeänä osana kansalaisyhteiskuntaa. Kunnallishallinto on toki kokenut muutoksia runsaan puolentoistasadan vuoden olemassaolonsa aikana.  Varallisuuteen perustuva äänioikeus kunnallisvaaleissa muutettiin yleiseksi ja yhtäläiseksi vasta sisällissodan jälkeen.

Jacob Söderman: Vanhaa ja uutta ulkopolitiikkaa

20.5.2018
Mannerheimilla on ollut maamme historiassa monta roolia, muutamat kovin kielteisiä. Myönteinen oli hänen roolinsa tasavallan presidenttinä 1944 - 46. Maamme siirtyi silloin rauhan oloihin. Hänet valittiin eduskunnassa tasavallan presidentiksi Risto Rytin pyydettyä eroa. Tarkoituksena oli näin luoda Suomelle mahdollisuus erillisiin rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa. 

Sinikka Laisaari: NYT KORJATAAN SITÄ MIKÄ EI OLE RIKKI

10.5.2018
Silläkin uhalla, että olen kaavoihin kangistunut vanhan liiton edustaja, aion ihmetellä tätä nykyisen hallituksen Sote-esitystä. En ole esityksen asiantuntija. Olen kuitenkin seurannut useiden arvostamieni asiantuntijoiden kuten esimerkiksi arkkiatri Risto Pelkosen ja professori Martti Kekomäen esittämää kritiikkiä nykyistä esitystä kohtaan. Pari päivää sitten Raimo Sailas totesi hallituksen esityksestä, että suuria kuluja syntyy henkilöstön palkkojen yhdistämisestä ja tietojärjestelmistä. Työterveyshuollon ja yksityisten terveysvakuutusten kustannusten mahdolliset siirtymiset yhteisistä verovaroista kustannettaviksi ovat suuria kysymysmerkkejä. Säästöjä ei siis ole näköpiirissä.

Maija Anttila: Solidaarisuus

29.4.2018
Huomasin eräästä lehtijutusta, että Saksan SPD oli ottamassa puolueteemakseen ”solidaarisuuden”. Aluksi se tuntui absurdilta. Miten yksi arvo voisi kantaa ja konkretisoitua riittävän isoiksi teoiksi Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. Myöhemmin en ole havainnut SPDn uuden puheenjohtajan Andrea Nahleksen kertoneen, millaisia asioita puolue tulee ajamaan solidaarisuus käsitteen alla.

Kari Arola: Padot purkuun ja vaelluskalat uimaan

22.4.2018
Energiatuotannoltaan vähäiset vesivoimapadot on purettava ja kosket palautettava ennalleen. Aikoinaan vapaana pauhaavat koski oli monien runoilijoiden, kirjailijoiden ja taidemaalareiden muusana. Luonnon jylhyys oli inspiraation lähde. Tänään on toisin.

Pekka Myllyniemi: SISÄLLISSODAN MUISTAMINEN

15.4.2018
Viime vuonna vietettiin niin sanotusti yhdessä itsenäisyyden satavuotisjuhlia, vaikka kansakunta oli vuonna 1917 ollut perin juurin erillään. Tammikuun lopulla 1918 valtakunta ajautuikin sisällissotaan, joka sota ja kaikki sen seuraukset vaativat lähes 40 000 suomalaisen hengen. Heistä kolme neljäsosaa oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Taisteluissa punaisia kaatui 5 199 ja valkoisia 3 414. Sodassa sai lisäksi surmansa noin 3 000 venäläistä, 500 saksalaista ja muutamia kymmeniä Ruotsin kansalaisia. Sota vaati yli 10 000 suomalaisuhria enemmän kuin talvisota.

Raimo Väyrynen: KAUPPASOTAA VAI UHITTELUA?

8.4.2018
Donald Trumpin hallintoa Yhdysvalloissa on kohtuuttoman helppo arvostella. Hän ei omaa presidentin tehtävään mitään relevanttia kokemusta, ei sisä- eikä ulkopolitiikassa.  Hän on narsistinen ja itsekeskeinen persoona, joka toimii omien mielijohteidensa vallassa, eikä halua huomioida hänelle annettuja neuvoja. Hän on vaarallisella tavalla henkilö, ”vakaa nero” ja ”ylivoimainen neuvottelija”, joka itse tietää mikä on Yhdysvalloille parhaaksi.

Irma Suonpää: Uusi vuosi, kauhea muisto

1.4.2018
Siinä ne ovat, pienet pyöreät kivet, betoniin valettuina. Kun olin pieni, kävin Hiljan kanssa täällä. Kivistä oli tehty vuosiluku ja suorakaiteen muotoinen kehys. Kun saavuimme, kivet oli usein sekoitettu sikin sokin. Hilja kokosi ne taas järjestykseen. Niitä ei vielä silloin oltu valettu betonilaattaan. Ne olivat Irjanteen hautausmaan perällä. Siellä vanhalla puolella oli Hiljan isän hauta. Toimme sinne aina kukkia. Pieni hautakumpu ilman muistomerkkiä. Täällä hautausmaalla me naapurin Maritan kanssa kävimme usein jonne tulimme pyörillä. Meidät lähetettiin kastelemaan hautoja. Silloin ei ollut palveluja seurakunnan puolesta.

Ulf Sundqvist: On aikoihin eletty

25.3.2018
Pakinoitsijamestari Jahvetti (Yrjö Kilpeläinen), joka sivu mennen sanottuna oli kotoisin vaimoni synnyinpitäjästä, Pohjois-Savon Kangaslammilta, oli kielimiehiä. Sen ohella, että hän käänsi Marseljeesin Savon murteelle,  hän on myös tunnettu lausahduksestaan ”till tidernapas har man levat” (on aikoihin eletty).

Pirkko Lahti: SELITTÄJIEN SUOMI

18.3.2018
Suomi rakastaa selittäjiä. Aikaisemmin meillä oli televisiostudioissa päivystäviä dosentteja, nyt sylki vaahdossa selittäviä hahmoja kaikilta elämän sektoreilta. Kuulin Mikkelin Akatemian luennoilla tammikuussa, että enää ei tarvitse vedota faktoihin, riittää kun sanoo että ”uskon talouden kohentuvan”. Selittäjä uskoo omaan mielipiteeseensä.

Aimo Massinen: Kansan jako kahteen

11.3.2018
Suomella menee nyt hyvin. Talous kasvaa, työttömyys vähenee. Pörssiyhtiöt jakavat ennätysosinkoja. Suomella menee nyt hyvin huonosti. Eriarvoisuus lisääntyy, leipäjonot pitenevät. Köyhiä on keskuudessamme entistä enemmän. Juha Sipilän hallitus toistaa mantraansa, että nyt on pantu Suomi kuntoon. Hyväosaisiako hyysäämällä ja työttömiäkö kyykyttämällä?

Hannu Tapiola: Näin unta punamullasta

3.3.2018
- Vallalla oleva uusliberalistinen ajattelu korostaa markkinatalouden kykyä ratkoa kaikki ongelmat, kunhan suositaan yksityistämistä, kirjoittaa Hannu Tapiola. - Yksipuolinen taloudellisten arvojen korostaminen ei kuulu samaan joukkoon kuin tasa-arvo, tuloerojen kaventaminen ja oikeudenmukaisuus. - Kun seuraavan kerran näen unta, se koskee SDP:n nousua Suomen suurimmaksi puolueeksi. Toivon, että uni toteutuu, hän päättää kolumninsa. Ja niinhän kävikin että juuri kirjoittamisen jälkeen nousi SDP YLE:n kannatusmittauksessa kärkisijalle.

Aulikki Kananoja: Paradoksien hyvinvointipolitiikkaan?

24.2.2018
- Yleiset hyvinvointipalvelut tarvitsevat täydennyksekseen yksilöllisesti räätälöityjä, monipuolisia, viisaasti yhteensovitettuja toimintoja kirjoittaa sosiaalineuvos Aulikki Kananoja: "Näitä ei ole mahdollista normittaa lainsäädännöllä tai kansallisilla ohjeilla. Sen sijaan ne edellyttävät riittävästi eettisesti sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä, jolla on hyvä taito yhteistyöhön niin asiakkaiden kuin muiden ammattilaisten kanssa."

Matti Louekoski: Poliittista hegemoniataistelua, kohteet ja menetelmät vain vaihtelevat

18.2.2018
”Vasemmistonuorison piirissä ollut suosittu iskulause ”porvari nukkuu huonosti” saattoi sisältää suuremman totuuden kuin hokemaa toistelleet ymmärsivätkään” sanoo Matti Louekoski kolumnissaan. 1960- ja 70-luvuilla käytiin ankaraa ideologista kamppailua, suorastaan hegemonia-taistelua suomalaisen yhteiskunnan suunnasta. Kohteena oli peruskoulu ja oikeiston perustamien järjestöjen tavoitteena oli ei-sosialistisen yhteiskunnan rakentaminen ja vasemmistovaaran torjuminen. ”Tämän päivän politiikasta voisi hakea vertailukohtia 50 vuotta sitten tapahtuneeseen, vaikkapa työmarkkinoilta,” kirjoittaa Matti Louekoski.

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.