Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Kari Arola, Matti Louekoski,  Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Eeva Donner, Matti Hellsten, Antti Vuorenrinne, Annakati Mattila, Riitta Myller, Kari Salmi, Kirsti Lintonen ja Matti Tukiainen.

Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari, Raimo Kantola, Armas Lahoniitty, Pertti Paasio, Hannu Tapiola, Irma Suonpää, Sinikka Laisaari ja Jacob Söderman ovat lopettaneet kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

Annakati Mattila: KUIN VELJET KESKENÄÄN

16.2.2019
Kun Virosta tuli vuonna 2004 Euroopan Unionin jäsen, meidän jokapäiväisen elämämme piiriin alkoi ilmestyä hauskalla tavalla suomea murtavia Urveja, Anneja ja Maimuja. Heidät saattoi tavata kaupan kassakonetta naputtamassa, työpaikkaruokalan tiskillä ruokaa jakamassa tai uimahallin pukutiloja siivoamassa. Virolaiset maahanmuuttajat ovat olleet niitä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka arkisilla peruspalveluilla ovat huolehtineet jokapäiväisen elämämme sujumisesta. 

Rauno Saari: SOTE TULEE?

10.2.2019
Pääministeri ja valtiovarainministeri viestivät edelleen sosiaali- ja terveydenhoidon uudistuksesta sotesta, että hyvin tämä vuosisadan uudistus etenisi, kunhan epäilijät vain sen ymmärtäisivät. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on soten vaiheissa riittänyt syksystä 2015, jolloin uudistuksen alustaksi rakentuivat  maakunnalliset niin sanotut itsehallintoalueet ja avuntarpeessa olevien niin sanottu valinnanvapaus.

Maija Anttila: HOIVA JA IHMISARVO

2.2.2019
”Pelkään vanhuuttani, koska en tiedä saanko hoitoa ollenkaan tai millaista hoitoa saan”, totesi ikätoverini. Onko siis niin, että meistä, suomalaisen terveyspolitiikan veteraaneista, pitkään eläneistä on nyt tullut taakka yhteiskunnalle, mistä halutaan päästä eroon mahdollisimman huonosti mutta kalliisti?

Kari Arola: Valhe tammaasi ohjastaa 

27.1.2019
”Herää ja itke, valhe on paitasi vienyt. Herää ja itke, se on tammasi anastanut. Valhe on totuus, usko se veljeni vihdoin. Katso, se kiertää sun puvussa maailmaa.”  Näin sattuvasti kirjoittaa Vladimir Vysotski runossaan. Siinä valhe viettelee huoneeseensa totuuden. Tämä nukahtaa. Valhe avaa samppanjapullon ja alkaa punoa juoniaan.

Pekka Myllyniemi: ROHKEUS AVATA HISTORIAN KIPUPISTEITÄ

20.1.2019
Tammikuun 12. päivänä Historians without Borders:n seminaarissa käsiteltiin Suomen historian suurimman kipukohdan eli sisällissodan satavuotismuistovuotta.  Seminaarin johdannossa todettiin, että on vienyt vuosikymmeniä ennen kuin kaikkia sotaan liittyviä kysymyksiä on voitu avata. Esitettiin myös kysymys: Onko kaikkea vieläkään uskallettu käsitellä? Seminaarin aiheena olikin: Rohkeus avata historian kipupisteitä.

Raimo Väyrynen: EUROOPAN UNIONILLA EDESSÄ MONTA SOTKUA

13.1.2019
Englannin lähtö Euroopan unionista, brexit, on edelleen auki.  Ellei ensi viikolla saavuteta brittiparlamentin alahuoneessa päätöstä asiassa, niin on todennäköistä, että Mayn hallitus tulee pyytämään lisäaikaa. Kuitenkin nyt on selvää, että Englanti on ajautumassa unionin ulkoreunalle. Vanha ivallinen sanonta pitää paikkansa; ”sumua kanaalissa, Eurooppa eristyksissä”.  Käsitys Englannista on jo muuttunut.  Entisestä korkealle arvostetusta kansakunnasta, jota järkevät ihmiset hallitsevat, on tullut eurooppalainen paariavaltio. Siinä unionista eroa ja yleistä mielipidettä lietsovat median avustamina sellaiset höyrypäät kuin David Davis, Boris Johnson ja Jacob Rees-Mogg.

Kari Salmi: Demokratian ja myös sosialidemokratian tulevaisuudesta on huolehdittava

6.1.2019
Kymmenissä valtioissa valitaan tänä vuonna Suomen tapaan kansalliset parlamentit. Liian harvassa maassa, Euroopassakin, parlamenttivaalit toteuttavat todellista edustuksellista demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kuten Suomessa tapahtuu. Ulf Sundqvist kuvasi viime kolumnissaan sitä muutosta, mikä varsin nopeasti on tapahtunut ihan globaalisti. Monesti samalla myös sosialidemokraattien vaikutus eri maiden politiikassa on huolestuttavasti heikentynyt ja se näkyy myös demokratian heikentymisenä. Oikeastaan vain Saksassa – vaikkakin heikentyen - ja Pohjoismaissa demarit näkyvät ja vaikuttavat, mutta joutuvat sielläkin kamppailemaan perinteisten kilpailijoiden lisäksi yhä kasvavia ääriaineksia vastaan.

Ulf Sundqvist: Kohti vaalivoittoa

30.12.2018
Suomi on siirtymässä vaalivuoteen ja merkit viittaavat sekä pitkään että ilmeisesti myös tavanomaista kiivaampaan vaalitaisteluun.  Poliittinen ilmapiiri on kuumentunut hallituksen kylmäkiskoisen oikeistopolitiikan ansiosta. Blokkiasetelma on eduskunnassa kiristynyt merkittävästi. Olemme saaneet kokea mitä porvarillinen blokkipolitiikka tarkoittaa. Kuvaavaa on se, että jopa Rkp ja Kristillinen liitto ovat vasemmiston ja vihreiden tavoin kauhistelleet keskustaoikeiston edesottamuksia. 

Pirkko Lahti: Tieto vai tunne vai molemmat

23.12.2018
Luin äskettäisestä Yliopistolehdestä kiintoisan keskustelun avauksen siitä kumpi yhteiskunnassa vaikuttaa enemmän tieto vai kokemus ja tunne. Tiedemaaailman  tarkoituksena on avata uusia ovia, saada ihmiset pohtimaan ja uudistamaan ajatteluaan. Käytännössä usein tiedemiehet ovat sitoutuneita yhteen asiaan ja esittävät ajatuksensa sen verran mutkikkaasti, että siitä on vaikea ottaa koppia. 

Aimo Massinen: Suomen väki vähenee - pahenevatko pidot?

16.12.2018
Syntyvyys laskee Suomessa dramaattisesti. Nautinnollisesta tekotavasta huolimatta vauvoja syntyy enää alle 50 000 vuodessa, kun luku oli viime sotien jälkeisinä vuosina oli yli 100 000. Nykyisiin, näin alhaisiin synnytyslukuihin jäätiin nälkävuonna 1868.

Antti Vuorenrinne: Vallankumousko vaiko taantumus?

9.12.2018
Ajattelin jossain vaiheessa, että Suomessakin eurooppalaistyylinen blokkipolitiikka olisi poikaa. Hiiteen iänikuiset hallituskompromissit kepun tai kokoomuksen kanssa. Punamulta ja sinipuna maistuivatkin loppuaikoinaan kalanmaksaöljyltä ilman terveysvaikutuksia. Sosialidemokratian oli lähes mahdotonta erottua sotkusta. Puhumattakaan siitä, että se voittaisi vaaleja.

Aulikki Kananoja: MAAGISTA AJATTELUA

2.12.2018
Pienen lapsen kehitykseen kuuluu vaihe, jolloin hänen mieltään leimaa maaginen ajattelu. Amerikkalainen lastenpsykiatri  Selma Fraiberg kuvaa tätä näin: Kun tässä kehityksen vaiheessa oleva pikkulapsi sulkee silmänsä, koko maailma lakkaa olemasta - lapsen mielessä ihan oikeasti – ja kun hän avaa silmänsä, maailma palaa paikalleen. Hän on kaikkivoipainen, pelkillä liikkeillään tai äänellään hän saa mahtavia asioita aikaan.

Matti Louekoski: Näinkö pitää taas käydä

25.11.2018
Italian hallituksen budjettiesitys sai ns. pakit EU:n komissiolta. Se ei tunnu haittaavan italialaisia. Velkaa otetaan reilusti yli sovitun. Ja etuuksia jaetaan väljien vaalilupausten mukaan. Lainottajat tietävät velan aiheuttaman suuren riskin. Se nostaa korkoja ja riskin toteutuessa ajaa pankin vaikeuksiin. Se johtaa luottamuspulaan. Pankkikriisi uhkaa ja vaikeudet siirtyvät reaalitalouden puolelle. Suuren talouden kaaos aiheuttaa suurta tuhoa.

Matti Hellsten: JÄITÄ HATTUUN – AIKAA ON!

21.11.2018
Muutama päivä sitten Tilastokeskus julkaisi uusimman väestöennusteensa. Sen karu viesti oli, että Suomi kansakuntana kulkee huolestuttavaan suuntaan. Minun käsitykseni mukaan ennusteessa ei ollut mitään kovin dramaattista. Se on varsin hyvin linjassa parin aikaisemman väestöennusteen kanssa eli suuntaus on ollut hyvän aikaa ennakoitavissa.

Eeva Donner: Salaisuus joka murtui

7.11.2018
Yhdysvalloissa yliopistossa  opettava nainen kertoi silmät kyynelissä miten  maan korkeimpaan oikeuteen pyrkivä tuomari oli opiskeluaikana kourinut häntä, kaatanut sängylle ja repinyt vaatteista toisen pojan katsoessa. Miten nainen oli pelännyt ja tuntenut nöyryytystä ja häpeää.  - Ei tuossa ole mitään uutta, tokaisin puolisolleni kun katsoimme  tapahtumaa televisiosta. Puoliso hätkähti, katsoi kysyvästi. - Hyvin moni nainen on kokenut elämässään samaa, minäkin. Ensimmäisen kerran kun olin 9-vuotias. Luokkatoveri kaatoi maahan ja kouri alapäätäni, vastasin.

Jacob Söderman: Italialainen kahviautomaatti 

28.10.2018
Mistä italialainen kahviautomaatti tuli pieneen Euroopan oikeusasiamiehen toimistoon, joka sijaitsi Euroopan parlamentin rakennuksissa Strasbourgissa Il-joen rannalla, en tarkalleen tiedä.  Se vain oli siellä eräänä aamuna kun uusi remontoitu keittiömme avattiin. Se saavutti heti suosiomme. 

Sinikka Laisaari: VANHUKSET JA VAMMAISET HUUTOLAISINA

17.10.2018
Suomi tunnetaan lukuisista sosiaalisista innovaatioistaan. Ilkka Taipale on jopa koonnut niitä kirjaksi, joka on käännetty kymmenille eri kielille. SDP on ollut kehittämässä monia sosiaalista turvallisuutta lisääviä asioita kuten työttömyysturvaa, sairausvakuutusta, työeläkettä, peruskoulua, kansanterveyslakia, äitiyspakkausta ja neuvolajärjestelmää. 

Kari Arola: Onnekkaiden onneton perintö

30.9.2018
Me heti sotien jälkeen syntyneet, nyt jo seniorikansalaiset olemme olleet onnekkaita. Ajanjaksomme on ollut jatkuvan vaurastumisen aikaa. Aineellinen elintaso on 1950-luvun varhaislapsuudestani kasvanut kauttaaltaan huikeasti. Suomeen on rakennuttu pohjoismainen hyvinvointimaa, jota maailmalla arvostetaan. Ei ole sattuma, että USA:n ex-presidentti Barack Obama kehui tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet antavaa yhteiskuntamme.

Pekka Myllyniemi: SUOMEN KAHTIAJAKAUTUMINEN 1917 – 1918

22.9.2018
Vuonna 2017 vietettiin erittäin laajasti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tunnus näille juhlille oli ”Yhdessä”. Joulukuun kuudentena päivänä Suomi kyllä julistautui itsenäiseksi, mutta vuosi 1917 osoitti keväästä lähtien, ettei oltu kovin valmiita toimimaan yhdessä. Pikemminkin oli havaittavissa, että oltiin jo seuraavana vuonna ajautumassa erilleen. Tammikuun lopulla 1918 ajauduttiin veriseen sisällissotaan, jonka jälkeen ensimmäisen neljännesvuosisadan ajan kansalaiset olivat niin ”erillään” kuin suinkin. 

Raimo Väyrynen: POPULISMIN JUURET

9.9.2018
Populismi ei ole yksiselitteinen ilmiö, vaan esiintyy monissa poliittisissa muodoissa omine kansallisine piirteineen.  Edistyksellistä populismia tuskin kuitenkaan on, vaan se pitäytyy menneisiin arvoihin. Myös populismin kohdalla pätee jako oikeistoon ja vasemmistoon.  Oikeistolainen populismi uskoo yhteen valtioon, kansaan ja uskontoon sekä mainostaa demokratiaa vain kansallisena opinkappaleena, johon kaikki eri tavalla ajattelevat eivät ole edes oikeutettuja.  Oikeistolainen populismi katsoo, että aito demokratia on riitaista väittelyä ja vaatii yksimielisyyttä ja vahvaa johtajuutta.  Vieraat voimat ja ideologiat ovat kansansielua tärvelevää myrkkyä, jota tulee välttää.  Somalit täytyy pistää räntäsateella rankametsään suomalaista elämänlaatua oppimaan, kuten Teuvo Hakkarainen asian ilmaisi.

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.