Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Kari Arola, Matti Louekoski,  Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Eeva Donner, Matti Hellsten, Antti Vuorenrinne, Annakati Mattila, Riitta Myller, Kari Salmi, Kirsti Lintonen ja Matti Tukiainen.

Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari, Raimo Kantola, Armas Lahoniitty, Pertti Paasio, Hannu Tapiola, Irma Suonpää, Sinikka Laisaari ja Jacob Söderman ovat lopettaneet kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

Aimo Massinen: Näköalaton tulevaisuus

10.11.2019
Maailman mielipidevirrat kärjistyvät, kaksinapaistuvat. Kun vielä vähän aikaa  kaikki ryntäsivät kohti poliittista keskustaa, nyt vahvistuvat äärilaidat, ennen kaikkea oikeistolaiset populistiryhmät. En muista aikaa, jolloin tulevaisuuden horisontti olisi näin näköalaton. Kun meilläkin mielipidetiedusteluissa ylivoimaisesti suurimman kannatuksen saa puolue, joka leimaa turhaksi vouhotukseksi kiistattoman ilmastonmuutoksen edessä olevat uhat, se on vastuuton kehityssuunta. Yhtä vaarallista on, kun sananvapauden verhossa yleistyy kiihotus tiettyjä kansanryhmiä tai uskontoja vastaan. 

Antti Vuorenrinne: Journalismi kapenee

3.11.2019
Nyt on sekin nähty, että merkittävä eduskunta- ja hallituspuolue lakkauttaa oman lehtensä. Vihreiden puoluelehden Vihreän langan elämänlanka katkeaa näillä näkymin joulukuussa. Näin on puoluejohto päättänyt. Minulle ratkaisu ei avaudu. Pidän päätöstä eriskummallisena, outona ja käsittämättömänä. Kenties asiassa on jotakin, jota ei ole julkisuuteen kerrottu. Tuleeko kertomukselle vielä jatkoa?

Aulikki Kananoja: Uudistuksia ja uudistuksia

27.10.2019
Vanhuus tekee mahdolliseksi seurata yhteiskunnallisia uudistuksia pitkällä perspektiivillä. Siinä on etunsa ja haittansa. Taaksepäin katsominen voi pahimmillaan muodostua muutosten jarruksi ja parhaimmillaan antaa nuoremmille kokemuksen tuomia aineksia tulevan toiminnan kivijalaksi.

Matti Louekoski: Työmarkkinoiden valkea hämärä

20.10.2019
Antti Rinteen hallituksen kohtalon kysymykseksi näyttää nousevan työllisyyden kehitys. Talouden näkymien heikkeneminen antaa odotuksille vaikean lähtökohdan. Työnantajien ja sijoittajien varovaisuus riskinotossa siirtää vastuuta hallitukselle. Työnantajapuolen asenteellisuus on merkittävä lisäeste työpaikkojen syntymiselle. Siitä ei juuri puhuta, mutta se näkyy markkinoilla.

Kirsti Lintonen: Naiset liikkeellä ja haastettuina

13.10.2019
Naiset ovat kautta maailman olleet tavattoman aktiivisesti ja suurin joukoin muutaman viime vuoden kuluessa (2017-2019) liikkeellä ajamassa ja puolustamassa oikeuksiaan. Yllättävää ja poikkeuksellista on ollut kolme seikkaa: liikehdintä on ollut lähes samanaikaisesti globaalia ja se on läpäissyt ison joukon yhteiskuntien toiminta-alueita; lisäksi nousua näyttää edeltäneen monissa maissa naisliikkeiden hiljaiselo. 

Ulf Sundqvist: Kokemuksen äänet

6.10.2019
Keskustan auktoriteetit Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen kirjoittivat Kanava-lehteen (5/2019) huomionarvoisen kirjoituksen keskustan tilanteesta. He kysyvät, onko keskusta kadottanut identiteettinsä? Onko keskusta ollut viime vuosina omissa vaatteissaan vai lainatakissa? Vaalitulos osoittaa kirjoittajien mielestä, että identiteetti on ollut kadoksissa. 

Matti Hellsten: Työeläkejärjestelmä ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

1.10.2019
Keskustelu työeläkkeistä ryöpsähtää aika ajoin hyvinkin voimakkaasti julkisuuteen. Yleensä aiheena on ns. taitettu indeksi, joka kuulemma on aikanaan säädetty väliaikaiseksi. Tämä keskustelu lähtee tyypillisesti käyntiin eläkkeensaajien piiristä. Tällä kertaa eläkekeskustelu on käynnistynyt joidenkin poliittisten nuorisojärjestöjen toimesta. Myös sen sisältö on selvästi aikaisemmasta poikkeavaa. Nuorisojärjestöt vaativat, että nykyisiä jo maksussa olevia eläkkeitä  leikattaisiin. Vaatimus on aika radikaali mutta kai nuorisojärjestöjen pitääkin olla jollakin tavalla radikaaleja.

Eeva Donner: Korttipeliä

21.9.2019
Käyn synnyinmaassani  kerran vuodessa.  Ihmettelemisen aiheita riittää  joka käynnillä nykyisin yhä enemmän.  Suomi muuttuu nopeasti. Johtuuko omasta itsestäni vai yhteiskunnan muutoksista, sitä en osaa sanoa.  Selvää on että nykyisin et ole kansalainen etkä mikään jos et omaa kolmea asiaa; älypuhelinta, maksukorttia ja nettipankkia.

Riitta Myller: Tämän päivän ja tulevaisuuden komissaari

15.9.2019
Suomalaisina ja pohjoismaalaisina olemme usein ajatelleet, että EU vetää etelään ja pitäneet tästä yhtenä esimerkkinä sitä miten EU:n yhteisiä budjettivaroja on käytetty. Välimeriyhteistyön ja Itämeriyhteistyön budjettien välillä on toki iso ero, mutta niin on alueen haasteidenkin. Tätä ovat EU:n eteläiset jäsenmaat yrittäneet selittää jo ainakin pari vuosikymmentä.

Matti Tukiainen: Kuka on SDP:n puoluesihteeri?

8.9.2019
Luin jostain, että Antton Rönnholm on valittu EU-ministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajaksi. Varmasti hyvä valinta, koska tunnettua on, että Rönnholm on ollut eri tehtävissä EU:ssa ja muissa kansainvälisissä ympyröissä.

Annakati Mattila: Minna on aina ajankohtainen

18.8.2019
Kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme kirjoitti viime joulukuussa Kaleva-lehdessä ilmestyneessä kolumnissaan, että vuoden 2018 vinkkelistä Minna Canth on 1800-luvun lopun lahjakkain ja tärkein suomenkielinen kirjailija. Sitähän Canth oli varmasti jo minun kouluaikoinani 1960-luvun alkupuolella, mutta tuon ajan suomalaisen koululaitoksen mielestä oli tärkeämpää oppia kalevalat ja runebergit ulkoa kuin tutustua hänen yhteiskuntakriittisiin teksteihinsä. Mielenkiintoista onkin, että Minna Canthin merkitys kirjailijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana on nostettu arvoonsa vasta viime vuosina.

Rauno Saari: Askarruttaa ja ahdistaa?

24.7.2019
Ilmastonmuutos on ajan aihe. Osaksi puheet ja kirjoitukset ärsyttävät. Osaksi ne ahdistavat. Kesän parhaaseen mökkiaikaan YLE ja osa lehdistöä ovat markkinoineet selvitystä, jonka mukaan vapaa-ajan mökeille tapahtuva liikenne on paha ympäristön saastuttaja, oikea vaiettu ongelma. Se kun nojaa yksityisautoiluun. Uutisoinnissa ei ole pohdittu mökkeilyn merkitystä muilta osin, sen paremmin mökkiläisen hyvinvoinnin kuin maaseudun asukkaiden toimeentulon kannalta. Jos todetaan, ettei mökkeily ole ekologisesti kestävää, niin mitä pitäisi sitten tehdä sen toisen puolen kansasta, joka nyt viettää vapaa-aikansa eri puolilla Suomea olevilla mökeillä. Hiilijalanjälkeä kun ei synny vain yhdestä asiasta ja yhdellä tavalla elää. Se askarruttaa ja ahdistaa.

Maija Anttila: Pormestarimallista

7.7.2019
Helsingissä mullistettiin kaupungin organisaatio perinpohjaisesti valtuuston päätöksellä maaliskuussa 2016. Valtuutetut olivat vuosien varrella kritisoineet kaupunginhallinnon virkamiesvaltaisuutta ja poliitikkojen vähäisiä mahdollisuuksia linjata asioiden valmistelua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Nyt haluttiin muutosta.

Pekka Myllyniemi: SISÄLLISSODAN YHTEISEN MUISTOMERKIN PUUTTUMINEN

26.5.2019
Sisällissota oli Suomen historian suurin kipukohta. Oikeata vastausta sisällissodan syntyyn ei synny, ellei nähdä, että syyt olivat koko yhteiskunnassa. Sisällissota oli niin ikään Suomen historian todellinen käännekohta - nimenomaan sen lopputulos. Sodan seurauksena vallan painopiste siirtyi keskiviivan oikealle puolelle, missä sijaitsivat vallan materiaaliset kannattimet, armeija ja suojeluskunta sekä myös poliisi. Sisällissodan päättyminen valkoisen Suomen voittoon näkyi vuosikymmeniä kahtiajakautuneena kansakuntana.

Raimo Väyrynen: PETE BUTTIGIEG - PRESIDENTTIEHDOKAS

19.5.2019
Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on vielä aikaa puolitoista vuotta, mutta varsinkin demokraattien puolella on ehdokasasettelu jo täydessä käynnissä.  Kaikkiaan parikymmentä ehdokasta on jo ilmaantunut ja heidän painoarvoaan punnitaan tulevia esivaaleja silmällä pitäen.  Kärjessä ovat puoli vuosisataa politiikan kärkipaikoilla nähty Joseph Biden ja sosialistiksi itseään kuvaava Vermontin senaattori Bernie Sanders, joka tarjosi nuorison tuella todellisen vastuksen Hillary Clintonille vuoden 2016 vaaleissa. Molemmat ovat ikämiehiä ja lähestyvät 80 vuoden ikää, mutta ovat silti mielipidemittausten kärjessä noin 15 prosentin kannatuksella.

Kari Salmi: Äänestäkää EU – vaaleissa! 

12.5.2019
EU – vaalien ennakkoäänestys alkaa 15.5 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 26.5. Viime EU – vaaleissa äänestysprosentti oli erittäin alhainen – reilu 30 %. Aktiivisimmat äänestäjät olivat kokoomuslaisia. Demarit ja kannattajamme äänestivät aivan liian laiskasti. Nyt tulevissa vaaleissa niin Suomessa kuin kaikissa EU – maissa populistisilla ja nationalistisilla ryhmittymillä on halua vallata EU:n päätöksenteko. Nyt ne eivät siis enää haluakaan lopettaa EU:ta, vaan muuttaa sen omia tarkoitusperiään palvelevaksi. Erityisesti Perussuomalaiset puhuvatkin nyt eduskuntavaalien toisesta kierroksesta, jossa halutaan näyttää, että se trendi, joka näkyi eduskuntavaaleissa ja jatkuu jo nyt julkaistuissa gallupeissa, jatkuu edelleen EU – vaaleissa. Perussuomalaiset hakeutuvat Italian Salvinin ja Unkarin Orbanin kanssa samaan joukkoon.

Pirkko Lahti: VANHUSTEN HOIVAPALVELUT

5.5.2019
Viime kuukaudet on päivitelty vanhusten hoitoa palvelukodeissa. Esillä on ollut kaksi isoa palveluketjua Esperi ja Attendo. Nämä laitokset on leimattu huonoiksi, vaikka siellä seassa on varmasti hyvinkin toimivia. Erityisesti askarruttaa henkilökunnan työmotivaatio, koska huonoksi leimaaminen kohdistuu myös heihin, vaikka he kuinka yrittäisivät selviytyä urakastaan. Heitä vain on ollut liian vähän. Pahinta on se, että henkilöstö ei ole oikein enää jaksanut tai uskaltanut reagoida kokemiinsa tilanteisiin, koska taustalla on pelko työnantajan reaktioista. Kuluttavaa on tehdä työtään juuri juuri selviytyen ja omaa laatutasoaan madaltaen.

Aimo Massinen: Pääministeriksi tarvitaan vahva, sovitteleva johtaja

27.4.2019
Suomen kansa on valinnut jälleen uuden, uljaan eduskunnan. Tuli voittoja ja tappioita. Miehet voittivat vielä niukasti naiset 106-94, mutta kohta koittanee aika, jolloin kansan naisenemmistö valtaa enemmistön itselleen myös eduskunnassa. Persut murskasivat siniset 39-0, mikä merkitsee loikkareille lopullista lähtöä hillotolpasta. Siitä kaikki vahingoniloiset riemuitsevat suuresti.

Antti Vuorenrinne: KERRATAAN ENTISET VIRHEET

20.4.2019
Eduskuntavaalien tulos ei tainnut olla mikään puhemies Mao Tse-Tungin tarkoittama ”suuri harppaus” kohti sosialismia. Ehkä niin on parempi, sillä ainakin Maon harppaukset tuottivat lähinnä päinvastaisen tuloksen ja paljon kärsimyksiä kiinalaisille.

Aulikki Kananoja: UKAASIEN VAI VERTAISUUDEN VOIMAA

13.4.2019
Kolumnin määräaika meni umpeen ennen vaaleja, joten tätä kirjoitettaessa jännitys on vielä päällä ja nousee päivä päivältä. Poliittinen kartta näyttää harvinaisen vaikeasti ennakoitavalta:  mitähän tässä vielä nähdään?

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.