Viikon kolumni

Jospa tähän alkuun sopisi pieni tietokilpailu työväenlehdistön historiasta. Oikeat tai ainakin melkein oikeat vastaukset löytyvät tämän jutun lopusta. Koettakaapa vastata googlettamatta!

Korona-epidemian puhkeaminen ja sen nopea leviäminen sai ajattelemaan, että tämä vitsaus on sen laatuinen, ettei sillä varmaankaan käydä poliittisia pelejä. Taudin voittaminen vaatii yhteistä kansallista ja kansainvälistäkin ponnistus. Ongelma on hoidettava terveyden- ja sairaanhoidon parasta asiantuntemusta kärkenä ja riittävän järeitä rajoitus- ym. toimia käyttäen, mieluiten enneaikaisesti kuin myöhässä. Nyt on kuitenkin aihetta ihmettelyyn.

Analyysia ajankohtaisista aiheista 1) presidentin aloitteesta sunnuntaina 28.3. 2) sopimusyhteiskunnan kohtalosta ja 3) oikeiston harhapoluista

Olemme eläneet nyt koronapandemian kanssa runsaan vuoden. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aivan pian tilanne ei tästä kovin paljoa parane. Julkisuudessa on puhuttu paljon pandemian vaikutuksista nuorisoon ja heidän hyvinvointiinsa. Varmasti on niin, että tilanne on outo ja vaikea. Nuorille se on varmasti erityisen vaikea sen vuoksi, että he ovat tottuneet liikkumaan paljon ja heidän sosiaalinen elämänsä on vilkkaampaa kuin vanhempien ihmisten.

Lähiluonto on nykyään jopa tieteellisesti osoitettu tärkeäksi terveyden ja hyvinvoinnin lähteeksi. Suomessa olemme siinä hyvässä tilanteessa, että myös kaupungeissa luontoa yleensä löytyy helposti jo kävelymatkan päässä. 

Koronan tartuntojen rajaamiseen ja taudin leviämisen ehkäisemiseen on Espanjassa kokeiltu tosi kovia keinoja. Maa, jolla on 17 eri hallintoaluetta (ja kaksi kaupunkihallintoa Afrikan puolella), on toteuttanut keinojaan eri alueilla eri tavalla. Keskushallinto määräsi viruksen leviämisen alkupuolella määräaikaisen poikkeuslain joka hetkeksi jo saikin koronaluvut koko maassa laskemaan, mutta lakia ei voitu enää poliittisista syistä jatkaa.

Kaikki hyvät voimat varjelkoot meitä suomalaisia hallitukselta, jossa oikeistopopulistit pääsevät määräävään asemaan. Sen saavuttaakseen heillä ei edes tarvitse olla hallituksessa enemmistöä, vaan muutama ministeripaikka riittää. Röyhkeys ja kovaan ääneen huutaminen pitävät huolen siitä, että oma asia pysyy esillä. 

Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyy parin viikon päästä. Runsaan kuukauden kuluttua 7. huhtikuuta on ennakkoäänestys jo alkanut. Uurnille kokoonnutaan sunnuntaina 18. huhtikuuta. Innokkaimmat, kuten perussuomalaiset, ovat kampanjoineet jo viime kesästä lähtien. Niin olisivat voineet tehdä muutkin.

Tulevat kuntavaalit käydään monia ajatuksia, huolestuttaviakin, herättävissä tunnelmissa. Toista vuotta maailmaa jäytänyt korona pandemia ei osoita toivoa herättävää laantumista, Yhdysvaltojen demokratiaa ja oikeusvaltiota uhanneet tapahtumat, joidenka lopputuloksia emme vielä tiedä ja mitkä ovat tuttuja myös Euroopassa, huolestuttavat. Kaikenlaiset salaliittoteoriat jylläävät ja sekoittavat ihmisten mieliä, puhumattakaan vihapuheista ja valheista. Toisen maailmansodan jälkeisistä kauheuksista selviäminen toi Eurooppaan ihan uudenlaista rauhan ja hyvinvoinnin tavoittelua, yhteistä vuoropuhelua, ristiriitojen sovitteluhalua. Kestääkö eurooppalainen demokratia ja kunnallinen itsehallinto ja demokratia nyt tämän kriisivaiheen, vai näemmekö jonkinlaisen oikeisto/etno/nationalismin vyöryn eri puolilla Eurooppaa ja maatamme.

Mauno Koiviston presidenttikauden suuri asia oli päätös hakea EU:n jäsenyyttä. Koivistolle perusratkaisu oli selvä: Haluamme paikan sen pöydän ympärille, jossa asioista päätetään. Neuvottelujen aikana hän pyysi sanomaan ”niille Brysselissä”, että emme tuo mukana ongelmiamme.

Isäni Vilho Adolf Myllyniemi oli syntynyt Etelä-Pohjanmaalla Karijoella 21.9.1909. Hän oli sotilas, tykkimies ja viestimies. Suoritettuaan varusmiespalveluksen Hämeenlinnassa hän jäi vakinaiseen palvelukseen Jääkäritykistörykmenttiin vuonna 1932 ja siirtyi vuonna 1936 Suojeluskuntajärjestön palvelukseen sotilasohjaajana Poriin Satakunnan sk-piiriin, jolloin allekirjoittanut oli yhden vuoden ikäinen. Äitini Alli Elisabet os. Tevanen oli syntynyt Hämeenlinnassa 12.12.1916. Hän tapasi isäni Vilho Adolfin Hämeenlinnassa, jonne tämä oli tullut suorittamaan varusmiepalvelustaan ja jäi sen jälkeen vakinaiseen palvelukseen, Avioliiton he solmivat 15.12.1934.

En tiedä, pitäisikö kolumnissa olla ”oikea vastaus” tai ainakin kunnollinen päätelmä. Nyt ei ole. Kirjoitan digitaalisuudesta eikä minulla ole siitä yhtä selvää käsitystä. 

Yhdysvaltoja on aina pidetty vapauden ja demokratian johtavana maana, vaikka on hyvin tiedetty myös rotuongelmista, eriarvoisuudesta ja vähemmistöjen oikeuksien polkemisesta. Myös maan sisäisen ilmapiirin jakautumisesta on puhuttu, mutta presidentti Donald Trumpin kaudella tilanne on tulehtunut pahasti. Eräänlainen huipentuma nähtiin Loppiaisena, kun väkijoukko ilmeisen yllytettynä ja suunnitellusti hyökkäsi Parlamenttirakennukseen juuri kun siellä oltiin vahvistamassa marraskuussa pidettyjen presidentinvaalien tulosta. Hyökkäys vaati viisi kuolonuhria ja aiheutti melkoisen sekasorron ja sotkun. Se oli myös raju isku Yhdysvaltojen demokratian pyhää instituutiota kohtaan. Ilmapiiriin ja mielipiteisiin on vaikuttaneet myös vahvat tahot, mitkä ylläpitävät erilaisia salaliittoteorioita, kuten QAnon ja monet rotuun, aseisiin, uskontoon ja uskomuksiin liittyvät liikkeet.  

Jotain mätää Tanskanmaassa? - on kulunut sanonta suomalaisessa kielenkäytössä. Tanskassa menee kuitenkin keskimäärin varsin hyvin. Kun Korona-aika laitetaan sivuun, niin talous on kehittynyt suotuisasti, työttömyys on alhainen, työllisyysaste korkea. Muutosten tuulet ovat puhaltaneet niin hallinnossa, työllisyyspolitiikassa kuin sosiaaliturvassa jo pitkään. Mitä on tapahtunut?

Olemme jo ehtineet tottua presidentti Trumpin uhkailuihin, milloin minnekin suuntaan. Hän loi uutta kulttuuria politiikkaan ja jäänee siitä aikalaisten muistiin. Hän itse arvostanee luomaansa perintöä maailman politiikkaan!

Pian on joululaulujen aika!  Kirkko on perunut perinteiset Kauneimmat joululaulut-tilaisuudet koronan takia, mutta ainahan niitä voi laulaa ja soittaa kotioloissa. Joululaulut virittävät iloisiin tai kaihoisiin tunnelmiin. Muistuu mieliin lapsuuden joulut, omat vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmatkin. Mitä kaikkea jouluun kuuluikaan, tortut, laatikot, kinkut, suursiivoukset ja lahjatouhotukset, joskus stressaamiseen asti! Taitavat kuulua edelleenkin. Joillekin joulunaika voi tuoda myös vähemmän myönteisiä muistoja. Lapsuuden joulujen salaperäisyys säilyy!

Nuorin lastenlapsemme Mauno, 8 v, tuli koulusta ja kertoi isälleen naureskellen, että koulun uskontotunnilla oli puhetta lähimmäisistä. Sitten oli esitetty kysymys: "Kuka on sinun lähimmäisesi?" Maunolta tuli nopea, varma vastaus: "Jalkapallo!" Mauno kyllä ymmärsi mistä puhuttiin. Intohimoisena junioripalloilijna hän halusi vain vähän keventää uskontotunnin tunnelmaa. Tämä tapahtui ennen Diego Maradonan kuolemaa.

Olen seurannut ja ollut mukanakin erilaisissa poliittisissa riennoissa jo yli 40 vuoden ajan – ei kai tänne SWT:n kolumnistiksi muuten pääsisikään – mutta nykyisen opposition kaltaiseen toimintaan en ole aikaisemmin törmännyt. Lyhyesti sanoen se on ollut ala-arvoista, jopa vastenmielistä.

Isossa maassa vallanvaihtokin on isoa peliä. Yhdysvalloissa pelkästään vallanvaihtoon on liittovaltion budjetissa varattu noin 10 miljoonaa dollaria, suurin osa tulevan presidentin käyttöön. Mutta, mutta... Vielä viime viikolla rahat seisoivat tilillä. Vallanvaihdon käytännön kysymyksiä hallinnoiva yleisten palvelujen virasto (General Services Administration) ei antanut lupaa käynnistää vallanvaihtoa. Tietysti viraston päällikkö kuuluu presidentti Trumpin nimittämään hallintoon ja, harvinaista kyllä, on istunut tehtävässä täydet neljä vuotta.