Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Matti Louekoski,  Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Eeva Donner, Matti Hellsten, Antti Vuorenrinne, Annakati Mattila, Riitta Myller, Kari Salmi, Kirsti Lintonen ja Matti Tukiainen.

Kari Arola, Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari, Raimo Kantola, Armas Lahoniitty, Pertti Paasio, Hannu Tapiola, Irma Suonpää, Sinikka Laisaari ja Jacob Söderman ovat lopettaneet kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

Riitta Myller: Silloin ennen

16.1.2020
Viime aikoina olen yllättänyt itseni ihmettelmästä miten tähän on tultu, ei sitä ennen. Muistan hyvin, että teininä vannoin, että minulta ei kuulla lausetta, ennen kaikki oli paremmin.

Annakati Mattila: Voi lukija-parkaa!

7.1.2020
Länsimaisten demokratioiden hallintomalli perustuu 1700-luvun puolivälissä kehitettyyn Montesquieun vallan kolmijako-oppiin.  Sen mukaan ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, toinen on hallinnollinen toimeenpanovalta ja kolmas on oikeuslaitos, joka valvoo kahta edellistä mahtia ja käyttää tuomiovaltaa. Kolmijaon tavoitteena on, että kukin valtiomahti toimii itsenäisesti ja että näin estetään vallan väärinkäyttö.

Maija Anttila: Ihmismielen synkkyys

21.12.2019
Uskon, että aika moni meistä ahdistuu, kokee voimattomuutta ja lamaannuttavaa raivoa siitä vihan lietsonnasta ja vastakkainasettelusta, mikä uhkaa tällä hetkellä murtaa toimivan yhteiskunnan perusrakenteet. Moni meistä näkee tässä historian kaikuja 30- luvulta. Silloinkin populismin nousu, demokratian, ihmisarvon ja oikeusvaltion periaatteiden halveksunta johti maailman historian kauheimpiin etnisiin puhdistuksiin ja sotiin. Niitä emme kaipaa takaisin.

Rauno Saari: Tuulta päin

21.12.2019
Antti Rinteen hallitus sai kovaa kritiikkiä koko olemassaolonsa ajan. Viime kevään hallitusohjelma on ollut niin opposition kuin tiedotusvälineiden arvosteltavana. Sisäänajo-aikaa ei annettu eikä edes pientä ymmärrystä löytynyt. EU-puheenjohtajuuskaan ei myötätuntoa lisännyt. Oli kuin kaikki ikävät asiat olisivat hallituksen syytä. Ihmeellistä tämä on myös siksi, ettei hallitus juuri mitään erityistä tehnyt. Enempi hoiti vain rutiineja, joita mm Veikkaus ja Posti edustivat.

Pekka Myllyniemi: Talvisota

8.12.2019
Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan osana 2. maailmansotaa. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan. Sota alkoi 30.11.1939 ilman edeltävää sodanjulistusta. Kotirintama sai kokea kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.

Raimo Väyrynen: Taloudellisia tarinoita

1.12.2019
Taloustieteen valtavirralle on tyypillistä nojautuminen peliteoriaan ja matemaattisiin malleihin.  Taloudellinen perustilanne ja tulevaisuuden ennusteet supistetaan muutamaan mitattavissa olevaan suureeseen, joita voidaan sitten käsitellä määrällisin menetelmin.  Näin saadaan tuloksia, jotka ovat kertovat täsmällisesti talouden lainalaisuudet ja tulevaisuuden näkymät.  Juuri täsmällisyys on taloustieteilijän perushyve: hänen tuloksiaan ei voi kyseenalaistaa.

Kari Salmi: Puolueiden asema muuttuu vauhdilla – mitä pitäisi tehdä?

23.11.2019
Toisen maailmansodan jälkeen useimmat ihmiset Euroopassa antoivat äänensä suurille keskusta-oikeisto tai keskusta-vasemmisto puolueille. Näin ei ole enää. Esimerkiksi kun Espanjassa oikeistolainen PP ja vasemmistolainen PSOE saivat Francon ajan jälkeen 80 % äänistä, niin juuri käydyissä vaaleissa ne saivat häthätää 48 %. Hollannissa ns. kolme suurta saivat joku aika sitten yhteensä vain 40 % kun aikaisemmin kukin niistä oli voinut yksin saada tuon määrän. Saksassa konservatiivinen CDU ja sosialidemokraattien SPD pärjäsivät yhtä huonosti vain 1940-luvulla. Nyt Saksassa kasvaa mm. Vihreät jonka toisesta puheenjohtajasta Robert Habeckista povataan jopa Angela Merkelin seuraajaa liittokanslerina. Ruotsissa varsinkin sosialidemokraatit mutta myös Maltillinen Kokoomus olivat todella pitkään suuret puolueet, mutta eivät enää. 

Pirkko Lahti: Kuka pässiä taluttaa

14.11.2019
Aikoinaan kirkon sanaa luettiin latinaksi ja kielen avulla hallittiin kansaa. Kun kirkon kieli ”maallistui” eli tuli ymmärrettäväksi, myös kirkon valta alkoi heiketä. Toki uskonnon valta on edelleen vahva monissa maissa.

Aimo Massinen: Näköalaton tulevaisuus

10.11.2019
Maailman mielipidevirrat kärjistyvät, kaksinapaistuvat. Kun vielä vähän aikaa  kaikki ryntäsivät kohti poliittista keskustaa, nyt vahvistuvat äärilaidat, ennen kaikkea oikeistolaiset populistiryhmät. En muista aikaa, jolloin tulevaisuuden horisontti olisi näin näköalaton. Kun meilläkin mielipidetiedusteluissa ylivoimaisesti suurimman kannatuksen saa puolue, joka leimaa turhaksi vouhotukseksi kiistattoman ilmastonmuutoksen edessä olevat uhat, se on vastuuton kehityssuunta. Yhtä vaarallista on, kun sananvapauden verhossa yleistyy kiihotus tiettyjä kansanryhmiä tai uskontoja vastaan. 

Antti Vuorenrinne: Journalismi kapenee

3.11.2019
Nyt on sekin nähty, että merkittävä eduskunta- ja hallituspuolue lakkauttaa oman lehtensä. Vihreiden puoluelehden Vihreän langan elämänlanka katkeaa näillä näkymin joulukuussa. Näin on puoluejohto päättänyt. Minulle ratkaisu ei avaudu. Pidän päätöstä eriskummallisena, outona ja käsittämättömänä. Kenties asiassa on jotakin, jota ei ole julkisuuteen kerrottu. Tuleeko kertomukselle vielä jatkoa?

Aulikki Kananoja: Uudistuksia ja uudistuksia

27.10.2019
Vanhuus tekee mahdolliseksi seurata yhteiskunnallisia uudistuksia pitkällä perspektiivillä. Siinä on etunsa ja haittansa. Taaksepäin katsominen voi pahimmillaan muodostua muutosten jarruksi ja parhaimmillaan antaa nuoremmille kokemuksen tuomia aineksia tulevan toiminnan kivijalaksi.

Matti Louekoski: Työmarkkinoiden valkea hämärä

20.10.2019
Antti Rinteen hallituksen kohtalon kysymykseksi näyttää nousevan työllisyyden kehitys. Talouden näkymien heikkeneminen antaa odotuksille vaikean lähtökohdan. Työnantajien ja sijoittajien varovaisuus riskinotossa siirtää vastuuta hallitukselle. Työnantajapuolen asenteellisuus on merkittävä lisäeste työpaikkojen syntymiselle. Siitä ei juuri puhuta, mutta se näkyy markkinoilla.

Kirsti Lintonen: Naiset liikkeellä ja haastettuina

13.10.2019
Naiset ovat kautta maailman olleet tavattoman aktiivisesti ja suurin joukoin muutaman viime vuoden kuluessa (2017-2019) liikkeellä ajamassa ja puolustamassa oikeuksiaan. Yllättävää ja poikkeuksellista on ollut kolme seikkaa: liikehdintä on ollut lähes samanaikaisesti globaalia ja se on läpäissyt ison joukon yhteiskuntien toiminta-alueita; lisäksi nousua näyttää edeltäneen monissa maissa naisliikkeiden hiljaiselo. 

Ulf Sundqvist: Kokemuksen äänet

6.10.2019
Keskustan auktoriteetit Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen kirjoittivat Kanava-lehteen (5/2019) huomionarvoisen kirjoituksen keskustan tilanteesta. He kysyvät, onko keskusta kadottanut identiteettinsä? Onko keskusta ollut viime vuosina omissa vaatteissaan vai lainatakissa? Vaalitulos osoittaa kirjoittajien mielestä, että identiteetti on ollut kadoksissa. 

Matti Hellsten: Työeläkejärjestelmä ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

1.10.2019
Keskustelu työeläkkeistä ryöpsähtää aika ajoin hyvinkin voimakkaasti julkisuuteen. Yleensä aiheena on ns. taitettu indeksi, joka kuulemma on aikanaan säädetty väliaikaiseksi. Tämä keskustelu lähtee tyypillisesti käyntiin eläkkeensaajien piiristä. Tällä kertaa eläkekeskustelu on käynnistynyt joidenkin poliittisten nuorisojärjestöjen toimesta. Myös sen sisältö on selvästi aikaisemmasta poikkeavaa. Nuorisojärjestöt vaativat, että nykyisiä jo maksussa olevia eläkkeitä  leikattaisiin. Vaatimus on aika radikaali mutta kai nuorisojärjestöjen pitääkin olla jollakin tavalla radikaaleja.

Eeva Donner: Korttipeliä

21.9.2019
Käyn synnyinmaassani  kerran vuodessa.  Ihmettelemisen aiheita riittää  joka käynnillä nykyisin yhä enemmän.  Suomi muuttuu nopeasti. Johtuuko omasta itsestäni vai yhteiskunnan muutoksista, sitä en osaa sanoa.  Selvää on että nykyisin et ole kansalainen etkä mikään jos et omaa kolmea asiaa; älypuhelinta, maksukorttia ja nettipankkia.

Riitta Myller: Tämän päivän ja tulevaisuuden komissaari

15.9.2019
Suomalaisina ja pohjoismaalaisina olemme usein ajatelleet, että EU vetää etelään ja pitäneet tästä yhtenä esimerkkinä sitä miten EU:n yhteisiä budjettivaroja on käytetty. Välimeriyhteistyön ja Itämeriyhteistyön budjettien välillä on toki iso ero, mutta niin on alueen haasteidenkin. Tätä ovat EU:n eteläiset jäsenmaat yrittäneet selittää jo ainakin pari vuosikymmentä.

Matti Tukiainen: Kuka on SDP:n puoluesihteeri?

8.9.2019
Luin jostain, että Antton Rönnholm on valittu EU-ministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajaksi. Varmasti hyvä valinta, koska tunnettua on, että Rönnholm on ollut eri tehtävissä EU:ssa ja muissa kansainvälisissä ympyröissä.

Annakati Mattila: Minna on aina ajankohtainen

18.8.2019
Kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme kirjoitti viime joulukuussa Kaleva-lehdessä ilmestyneessä kolumnissaan, että vuoden 2018 vinkkelistä Minna Canth on 1800-luvun lopun lahjakkain ja tärkein suomenkielinen kirjailija. Sitähän Canth oli varmasti jo minun kouluaikoinani 1960-luvun alkupuolella, mutta tuon ajan suomalaisen koululaitoksen mielestä oli tärkeämpää oppia kalevalat ja runebergit ulkoa kuin tutustua hänen yhteiskuntakriittisiin teksteihinsä. Mielenkiintoista onkin, että Minna Canthin merkitys kirjailijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana on nostettu arvoonsa vasta viime vuosina.

Rauno Saari: Askarruttaa ja ahdistaa?

24.7.2019
Ilmastonmuutos on ajan aihe. Osaksi puheet ja kirjoitukset ärsyttävät. Osaksi ne ahdistavat. Kesän parhaaseen mökkiaikaan YLE ja osa lehdistöä ovat markkinoineet selvitystä, jonka mukaan vapaa-ajan mökeille tapahtuva liikenne on paha ympäristön saastuttaja, oikea vaiettu ongelma. Se kun nojaa yksityisautoiluun. Uutisoinnissa ei ole pohdittu mökkeilyn merkitystä muilta osin, sen paremmin mökkiläisen hyvinvoinnin kuin maaseudun asukkaiden toimeentulon kannalta. Jos todetaan, ettei mökkeily ole ekologisesti kestävää, niin mitä pitäisi sitten tehdä sen toisen puolen kansasta, joka nyt viettää vapaa-aikansa eri puolilla Suomea olevilla mökeillä. Hiilijalanjälkeä kun ei synny vain yhdestä asiasta ja yhdellä tavalla elää. Se askarruttaa ja ahdistaa.

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.