Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Kari Arola, Matti Louekoski, Armas Lahoniitty, Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Pertti Paasio, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Eeva Donner, Hannu Tapiola, Irma Suonpää, Matti Hellsten, Sinikka Laisaari, Jacob Söderman ja Antti Vuorenrinne.

Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari ja Raimo Kantola ovat lopettaneet omasta pyynnöstään kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

Antti Vuorenrinne: Vallankumousko vaiko taantumus?

9.12.2018
Ajattelin jossain vaiheessa, että Suomessakin eurooppalaistyylinen blokkipolitiikka olisi poikaa. Hiiteen iänikuiset hallituskompromissit kepun tai kokoomuksen kanssa. Punamulta ja sinipuna maistuivatkin loppuaikoinaan kalanmaksaöljyltä ilman terveysvaikutuksia. Sosialidemokratian oli lähes mahdotonta erottua sotkusta. Puhumattakaan siitä, että se voittaisi vaaleja.

Aulikki Kananoja: MAAGISTA AJATTELUA

2.12.2018
Pienen lapsen kehitykseen kuuluu vaihe, jolloin hänen mieltään leimaa maaginen ajattelu. Amerikkalainen lastenpsykiatri  Selma Fraiberg kuvaa tätä näin: Kun tässä kehityksen vaiheessa oleva pikkulapsi sulkee silmänsä, koko maailma lakkaa olemasta - lapsen mielessä ihan oikeasti – ja kun hän avaa silmänsä, maailma palaa paikalleen. Hän on kaikkivoipainen, pelkillä liikkeillään tai äänellään hän saa mahtavia asioita aikaan.

Matti Louekoski: Näinkö pitää taas käydä

25.11.2018
Italian hallituksen budjettiesitys sai ns. pakit EU:n komissiolta. Se ei tunnu haittaavan italialaisia. Velkaa otetaan reilusti yli sovitun. Ja etuuksia jaetaan väljien vaalilupausten mukaan. Lainottajat tietävät velan aiheuttaman suuren riskin. Se nostaa korkoja ja riskin toteutuessa ajaa pankin vaikeuksiin. Se johtaa luottamuspulaan. Pankkikriisi uhkaa ja vaikeudet siirtyvät reaalitalouden puolelle. Suuren talouden kaaos aiheuttaa suurta tuhoa.

Matti Hellsten: JÄITÄ HATTUUN – AIKAA ON!

21.11.2018
Muutama päivä sitten Tilastokeskus julkaisi uusimman väestöennusteensa. Sen karu viesti oli, että Suomi kansakuntana kulkee huolestuttavaan suuntaan. Minun käsitykseni mukaan ennusteessa ei ollut mitään kovin dramaattista. Se on varsin hyvin linjassa parin aikaisemman väestöennusteen kanssa eli suuntaus on ollut hyvän aikaa ennakoitavissa.

Eeva Donner: Salaisuus joka murtui

7.11.2018
Yhdysvalloissa yliopistossa  opettava nainen kertoi silmät kyynelissä miten  maan korkeimpaan oikeuteen pyrkivä tuomari oli opiskeluaikana kourinut häntä, kaatanut sängylle ja repinyt vaatteista toisen pojan katsoessa. Miten nainen oli pelännyt ja tuntenut nöyryytystä ja häpeää.  - Ei tuossa ole mitään uutta, tokaisin puolisolleni kun katsoimme  tapahtumaa televisiosta. Puoliso hätkähti, katsoi kysyvästi. - Hyvin moni nainen on kokenut elämässään samaa, minäkin. Ensimmäisen kerran kun olin 9-vuotias. Luokkatoveri kaatoi maahan ja kouri alapäätäni, vastasin.

Jacob Söderman: Italialainen kahviautomaatti 

28.10.2018
Mistä italialainen kahviautomaatti tuli pieneen Euroopan oikeusasiamiehen toimistoon, joka sijaitsi Euroopan parlamentin rakennuksissa Strasbourgissa Il-joen rannalla, en tarkalleen tiedä.  Se vain oli siellä eräänä aamuna kun uusi remontoitu keittiömme avattiin. Se saavutti heti suosiomme. 

Sinikka Laisaari: VANHUKSET JA VAMMAISET HUUTOLAISINA

17.10.2018
Suomi tunnetaan lukuisista sosiaalisista innovaatioistaan. Ilkka Taipale on jopa koonnut niitä kirjaksi, joka on käännetty kymmenille eri kielille. SDP on ollut kehittämässä monia sosiaalista turvallisuutta lisääviä asioita kuten työttömyysturvaa, sairausvakuutusta, työeläkettä, peruskoulua, kansanterveyslakia, äitiyspakkausta ja neuvolajärjestelmää. 

Kari Arola: Onnekkaiden onneton perintö

30.9.2018
Me heti sotien jälkeen syntyneet, nyt jo seniorikansalaiset olemme olleet onnekkaita. Ajanjaksomme on ollut jatkuvan vaurastumisen aikaa. Aineellinen elintaso on 1950-luvun varhaislapsuudestani kasvanut kauttaaltaan huikeasti. Suomeen on rakennuttu pohjoismainen hyvinvointimaa, jota maailmalla arvostetaan. Ei ole sattuma, että USA:n ex-presidentti Barack Obama kehui tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet antavaa yhteiskuntamme.

Pekka Myllyniemi: SUOMEN KAHTIAJAKAUTUMINEN 1917 – 1918

22.9.2018
Vuonna 2017 vietettiin erittäin laajasti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tunnus näille juhlille oli ”Yhdessä”. Joulukuun kuudentena päivänä Suomi kyllä julistautui itsenäiseksi, mutta vuosi 1917 osoitti keväästä lähtien, ettei oltu kovin valmiita toimimaan yhdessä. Pikemminkin oli havaittavissa, että oltiin jo seuraavana vuonna ajautumassa erilleen. Tammikuun lopulla 1918 ajauduttiin veriseen sisällissotaan, jonka jälkeen ensimmäisen neljännesvuosisadan ajan kansalaiset olivat niin ”erillään” kuin suinkin. 

Raimo Väyrynen: POPULISMIN JUURET

9.9.2018
Populismi ei ole yksiselitteinen ilmiö, vaan esiintyy monissa poliittisissa muodoissa omine kansallisine piirteineen.  Edistyksellistä populismia tuskin kuitenkaan on, vaan se pitäytyy menneisiin arvoihin. Myös populismin kohdalla pätee jako oikeistoon ja vasemmistoon.  Oikeistolainen populismi uskoo yhteen valtioon, kansaan ja uskontoon sekä mainostaa demokratiaa vain kansallisena opinkappaleena, johon kaikki eri tavalla ajattelevat eivät ole edes oikeutettuja.  Oikeistolainen populismi katsoo, että aito demokratia on riitaista väittelyä ja vaatii yksimielisyyttä ja vahvaa johtajuutta.  Vieraat voimat ja ideologiat ovat kansansielua tärvelevää myrkkyä, jota tulee välttää.  Somalit täytyy pistää räntäsateella rankametsään suomalaista elämänlaatua oppimaan, kuten Teuvo Hakkarainen asian ilmaisi.

Ulf Sundqvist: MINNE VIE POHJOLAN TIE?

2.9.2018
Ensi viikonloppuna pidettävistä Ruotsin eduskuntavaaleista on tulossa todellinen poliittinen trilleri. Spekulaatiot liikkuvat laidasta laitaan. Jos olisi median otsikoihin uskominen oikeistopopulistinen Sverige Demokraterna olisi jo suurin puolue, sosialidemokraattien vaalitulos historian huonoin ja vasemmistovihreän hallituksen taru auttamattomasti lopussa.

Pirkko Lahti: Kenen lauluja median kautta laulat…

25.8.2018
Mediaa seuraten on kiinnostavaa huomata, miten erilaiset asiat nousevat keskustelun aiheiksi.  Politiikka ja puolueiden kokoukset ovat tietysti esillä, mutta eipä näistä kolmesta äsken pidetystä noussut mitään kutkuttavaa uutta, siis demareiden, keskustan ja kokoomuksen kokouksista.

Aimo Massinen: Pääministeri  tuputtanut markkinataloutta kaikkialle

17.8.2018
"Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa hallitusta. Mutta eihän niin voi missään sanoa." Näin lipsautti kuitenkin arvostettu ja monin tavoin palkittu taloushistorioitsija, professori Markku Kuisma Helsingin Sanomien haastattelussa (29.7.2018). Kuisma viittasi varsinkin siihen, miten Juha Sipilänhallitus tuputtaa markkinataloutta joka paikkaan. " Nyt siitä on tullut itsetarkoitus, kuin uskonto. Vähän kuin sosialismi oli aikaisemmin," sanoi Kuisma, joka on itse markkinatalouden vankka kannattaja. "Markkinat ovat uskomaton voima. Ne ovat kuin tuli, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä, Kuisma vertasi.

Antti Vuorenrinne: Hajamietteitä kapinaviikoista

27.7.2018
Muistovuoden 1918 vietto on edennyt puoliväliin. Sata vuotta sitten sisällissota oli jo ohi. Sen karmeat jälkiselvittelyt olivat vielä kesken. Näyttää siltä, että sisällissota koskettaa meitä yhä edelleen eri tavoin siksi, että siitä on vain sata vuotta. Useimmat meistä ovat tavanneet ja tunteneet henkilöitä, jotka osallistuivat tai olivat tavalla tai toisella osallisina tapahtumiin. Minunkin isoisäni virui Hennalan vankileirillä kesästä syksyyn. Siksi vuoden 1918 muistelu ei vieläkään ole helppoa eikä sen pidäkään olla. Suomalaisilla on vielä paljon selviteltävää.

Aulikki Kajanoja: KÖYHYYDEN MONET KASVOT

6.7.2018
Viime vuosina sosiaalipoliittista keskustelua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on hallinnut vanha vitsaus – köyhyys. Vaikka absoluuttinen köyhyys on Suomessa ja koko maailmassa vähentynyt, ei köyhyyttä ole kyetty kitkemään pois edes ns. hyvinvointiyhteiskunnista. Tosin yleisesti käytetty köyhyyden  määritelmäkin on sellainen, että osa pienituloisista jää aina tulojaon pohjimmaiseen osuuteen.

Matti Louekoski: SDP – haluttu morsian vai pirttihirmu

17.6.2018
Viikko sitten pidetyissä hallituspuolueiden kokouksissa jäi ajankohtaisista tärkein ja vaikein asia, sote sivurooliin. Siitä ei juurikaan keskustelua käyty. Sen viipyminen todettiin ja toteuttamisen tarpeellisuutta vakuuteltiin. Katseita käännettiin – sinänsä ymmärrettävästi – tulevaan. Ja siellä näytti kiinnostavan erityisesti yhteistyö suosiomittauksia johtavan SDP:n kanssa. Mitä ehtoja ja mitä vaatimuksia? Aiheen käsittely oli niin innokasta, että media jo alkoi puhua kosintamenoista. Pääministerin viitan sovittelu ja ehtojen asettelu on liian aikaista kummallekin hallituspuolueen puheenjohtajalle.

Matti Hellsten: SATANEN LISÄÄ ELÄKELÄISILLE – POPULISMIA VAIKO TARPEELLISTA?

10.6.2018
Suomessa on satojatuhansia köyhiä tai köyhyysuhan alla eläviä. Tähän joukkoon kuuluu mittava joukko eläkkeensaajia. He ovat asemassa, jossa eivät enää itse voi mitenkään vaikuttaa asemaansa. Iäkkäät - jo pitkään eläkkeellä olleet - eivät voi millään keinolla lisätä tulojaan. Syitä on monia, miksi niin suuri joukko eläkkeensaajia elää köyhyydessä. Useimmiten se johtuu katkonaisesta työurasta. Se koskee etenkin naisia, jotka ovat olleet kotona hoitamassa lapsia. Toinen keskeinen syy on matalapalkkatyö. Näiden yhdistelmä on erityisen tuhoisa.

Eeva Donner: Katalonia – toisenlainen näkökulma

3.6.2018
Tätä kirjoittaessani seuraan suorana lähetyksenä Katalonian parlamentin keskustelua, joka koskee Quim Torran valitsemista Katalonian aluepresidentiksi. Torra sai ensimmäisellä kierroksella tarvittavan enemmistön kun äärivasemmistolaisen CUP-puolueen edustajat jättivät äänestämättä. Nyt käydään toisen kierroksen keskustelua ja ilmeisesti Quim Torra valitaan. Näin näyttäyisi päättyvän monien kuukausien piinallinen kausi jolloin Katalonian talous on kärsinyt ja virkakoneisto käytännössä seissyt. Näin myös vältettäisiin välittömät uudet vaalit.

Armas Lahoniitty: PAIKALLISTA ITSEHALLINTOA KAVENNETAAN

27.5.2018
Suomalaista kuntien itsehallintoa ja kuntalaisten vaikutusvaltaa on pidetty kansainvälisesti esimerkillisenä ja tärkeänä osana kansalaisyhteiskuntaa. Kunnallishallinto on toki kokenut muutoksia runsaan puolentoistasadan vuoden olemassaolonsa aikana.  Varallisuuteen perustuva äänioikeus kunnallisvaaleissa muutettiin yleiseksi ja yhtäläiseksi vasta sisällissodan jälkeen.

Jacob Söderman: Vanhaa ja uutta ulkopolitiikkaa

20.5.2018
Mannerheimilla on ollut maamme historiassa monta roolia, muutamat kovin kielteisiä. Myönteinen oli hänen roolinsa tasavallan presidenttinä 1944 - 46. Maamme siirtyi silloin rauhan oloihin. Hänet valittiin eduskunnassa tasavallan presidentiksi Risto Rytin pyydettyä eroa. Tarkoituksena oli näin luoda Suomelle mahdollisuus erillisiin rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa. 

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.