Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Matti Louekoski, Armas Lahoniitty, Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Pertti Paasio, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Raimo Kantola, Eeva Donner, Hannu Tapiola ja Irma Suonpää.

Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari ja Kari Arola ovat lopettaneet omasta pyynnöstään kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

Sotiemme veteraanit - olisiko aihetta muuhunkin kuin kiitokseen? - Irma Suonpää

19.11.2017
Sosialidemokraattien aloitteesta eduskunta päätti lokakuussa että varoja on ohjattava riittävästi veteraanien kotiin viettäviin palveluihin ja kuntoutukseen. ” Sotiemme veteraanit ovat tehneet meille tien tasaiseksi kulkea, siitä meidän tulee heitä joka päivä kiittää”, muistuttaa Irma Suonpää. ”Veteraanien puolisot ja lesket ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle. Heille on viimeistään nyt ohjattava niitä palveluja joita he tarvitsevat.”

Suomen linja kestää - Ulf Sundqvist

13.11.2017
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyasetelman kannatus on vankka, kirjoittaa Ulf Sundqvist kolumnissaan ja toteaa Presidentti Mauno Koiviston sanontaa lainaten ettei ’pitäisi ruveta keikuttamaan venettä’. - Veneen keikuttamisen riskejä voisi ajatella myös puolustusministeri Jussi Niinistö, joka touhuaa omin päin puolustusvoimien ylipäällikön ja eduskunnan kantoja kysymättä. Näin ei voi jatkua. Pian myös pääministerin on palautettava järjestys hallitukseen.

Suomen taitavin poliitikko - Aimo Massinen

5.11.2017
- Kuka on Suomen taitavin nykypoliitikko, kysyy Aimo Massinen kolumnissaan. ”Onko hän Eero Heinäluoma, pelimiesten kuningas? Vai kenties Ben Zyskowicz, jolta ei puhe lopu? ” Ehkä hieman yllättäväkin vastaus vie kirjoittajan pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan vallankäyttöä: ”... valtio ei ole yritys, vaan laajemman demokratian hallintomalli, jonka kanssa Suomen taitavimman piilopoliitikonkin olisi opittava elämään.”

Pitääkö demokratiasta olla huolissaan? - Hannu Tapiola

29.10.2017
- Jos populistiset ja nationalistiset virtaukset voimistuvat, pitää kysyä miksi tarjotut poliittiset vaihtoehdot eivät kiinnosta, kirjoittaa Hannu Tapiola kolumnissaan. ”Jos kansa ei äänestä, ei siitä kansaa voi syyttää. Kansa ei myöskään äänestä väärin.” Työelämälläkin on osuutensa: ”Jos työntekijät voisivat enemmän vaikuttaa työn tekemiseen, se voisi lisätä kiinnostusta myös yhteisten asioitten hoitamista kohtaan.”

Kyllä sitä jaksaa hämmästyä: Saako palveluja vain tietokoneella? – Pirkko Lahti

21.10.2017
- Tätä yhteiskuntaa suunnitellaan keski-ikäisille ja niille joilla on tietokone, kirjoittaa Pirkko Lahti kolumnissaan, kertoen omista turhauttavista palvelukokemuksistaan. Hän muistuttaa että vanhusten lukumäärä kasvaa: ”Edelläkävijöitä ovat ne liikkeet ja palvelijat jotka oivaltavat että vanhuksia tulee palvella”

Sote-uudistus koettelee perusoikeuksia: Sosialidemokraattien otettava selvä kanta – Matti Louekoski

15.10.2017
Sote-uudistus koettelee perusoikeuksia. Sosialidemokraattien on otettava tähän selkeästi kantaa kirjoittaa Matti Louekoski. "Suomessa tarvitaan asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Yksityisten liikelaitosten osuuden tulee olla avustava, vastuu järjestelmän toimivuudesta kuuluu julkiselle sektorille" Louekoski katsoo ettei tässä maakuntahallintoa tarvita, varsinkaan sellaista mikä ei vastaa omasta palvelutasostaan eikä taloudestaan. ”Porvareita tuntuu ärsyttävän perustuslakivaliokunnan tahto nostaa kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet omistusoikeuden rinnalle. Tulkinta kahlitsee liiaksi liiketoimintaa” Louekoski sanoo ja toivoo että "demarit valitsevat selkeän maakuntauudistusta vastustavan kannan ja herättävät muutkin todellisuuteen.”

Luovutaan vihdoinkin valtionkirkosta - Eeva Donner

8.10.2017
- Maassa jossa mainostetaan olevan uskonnonvapaus, ollaan hanakoita  jakamaan ihmiset vuohiin ja lampaisiin sen mukaan mihin uskonnollisiin yhteisöihin he kuuluvat, kirjoittaa Eeva Donner kolumnissaan: "Ehkä vähitellen vuosikymmenten kuluessa voisi syntyä uudenlaista ajattelua sekä poliittiseen päätöksentekoon että ihmisten väliseen dialogiin kun uskomuksista ja rituaaleista tulisi jälleen sitä mitä niiden kuuluu olla – jokaisen yksityisasioita."

Sosialidemokratian tehtävä - Armas Lahoniitty

1.10.2017
SDP:n arvot vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo ovat edelleen kestäviä, kirjoittaa Armas Lahoniitty kolumnissaan. - Niiden toteuttaminen tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa on sosialidemokratian suuri tehtävä. On luotava näkemys pitkän aikavälin linjauksesta, mutta myös jokaisessa eduskunnan ja kunnanvaltuuston päätöksessä on punnittava toteutuvatko nämä arvot ihmisen - yksilön - kannalta parhaalla ja kestävällä tavalla.

Kirjahyllyn satavuotias helmi avaa ajatuksia myös tämän päivän osallistumisesta - Aulikki Kananoja

23.9.2017
Viikon kolumnisti Aulikki Kananoja on löytänyt 'unohtuneen helmen' kirjahyllystään. Yhteiskuntatieteilijä Leo Harmajan pieni kirjanen "Kansalaistietoja syventämään valtio- ja yhteiskuntatieteiden avulla" sadan vuoden takaa herättää tähänkin päivään liittyviä kysymyksiä: ”...nykyään täytyy jokaisen, vähäväkisenkin, oman ammattinsa ja elinkeinonsa ohella kyetä myös tärkeiden kansalaistehtävien suorittamiseen". Olemmeko huolehtineet riittävästi vaikuttamisen edellytyksistä, kysyy kolumnisti. Olisiko sittenkin syytä ottaa Harmajan ajatukset kansalaistietojen syventämisestä vakavasti?

Gallupialaiset - Pertti Paasio

17.9.2017
- Mielipidetiedusteluja – noita galluppeja – näkee ja kuulee arvosteltavan puolueellisuudesta. Tähän suuntaan ei keskustelua kannata viedä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tiedustelut ovat varsin hyvin vastanneet vaalitulosta, kirjoittaa Pertti Paasio kolumnissaan. Hän kommentoi lyhyesti myös SDP:n 'puhureita': - Ongelmia joukkojärjestöissä on aina. Jos niitä kovin syvälti kaivellaan, ne vain lisääntyvät. Voimia tarvitaan ihan muualla.

Tuskien taival - Maija Anttila

10.9.2017
Yli neljäkymmentä vuotta puolueen jäsenyyttä on iso juttu elämässä. Päätös liittyä puolueeseen ei ollut mikään ”kunhan nyt liityn” päätös. Ei. Se oli noin kymmenen vuoden harkinta ja pohdiskelu. Sinä aikana kuljin erilaisissa yleisvasemmistolaisissa tilaisuuksissa, myös stallareiden tapahtumissa. Luin myös puolueen ohjelmia ja seurasin ajankohtaisia keskusteluja.

TALOUS KASVUUN - REPALEPOLITIIKKAA TIEDOSSA - Raimo Kantola

3.9.2017
Ministerinaamat loistivat 31. elokuuta kehuttaessa hallituksen esitystä valtion vuoden 2018 budjetiksi. Talouden käänne parempaan antaa Sipilän hallitukselle uskoa päästä ainakin lähelle eräitä ohjelmansa keskeisiä tavoitteita. Siitä kinaillaan, paraniko pohja maailman yleisen talouskehityksen, hallituksen vai työmarkkinajärjestöjen toimin. 

MAUNO KOIVISTON MERKITYS - Pekka Myllyniemi

27.8.2017
Mauno Koivisto nousi tasavallan presidentiksi vuonna 1982 suuren suosion siivittämänä kylmän sodan viimeisen vuosikymmenen aikana Urho Kekkosen jälkeen. Valtionpäämiehen valitseminen tuolloin poliittisen vasemmiston riveistä siirsi vuoden 1918 tapahtumat lopullisesti osaksi historiaa.

MAAILMA MUUTTUU HUOLESTUTTAVAAN SUUNTAAN - Raimo Väyrynen

20.8.2017
Toisen maailmansodan lopputulos muutti kansainvälisen järjestelmän luonteen.  Turvallisuuspolitiikassa monenkeskinen järjestelmä muuttui kaksinapaiseksi: Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamaksi, ydinasepelotteeseen perustuvaksi valtajärjestelmäksi.  Neuvostoliitto oli kuitenkin ”epätäydellinen suurvalta”, kuten Paul Dibbs asian ilmaisi.  Siltä puuttui taloudellinen vetovoima, kyky uudistua teknologisesti ja toimia vetovoimaisena mallina.  Sillä oli näitä ominaisuuksia 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin se toimi mallina useille kehitysmaille, mutta tämä rooli kaatui sen sisäisiin jäykkyyksiin.

Valtakunnan vahti - Irma Suonpää

31.7.2017
Kolme kokenutta naista, kansanedustajaa, on asettunut ehdolle jäsenäänestykseen jotta saadaan puolueelle ehdokas presidenttikisaan. Meillä on aina ollut puolueessa rohkeita, osaavia naisia. Ensimmäinen naispresidenttimme, Tarja Halonen on oiva esimerkki näille nykyisille ehdokkaille.

Hallitus on syönyt loput eväänsä - Ulf Sundqvist

9.7.2017
Suomessa vallitsee tällä hetkellä niin poikkeuksellinen tilanne, että lienee sallittua tässä kolumnissa lainata itseään. Maaliskuun kirjoitukseni otsikko oli ”Hallitus on eväänsä syönyt”. Nyt se on tosiasiallisesti tapahtunut vaikka tämän ilmiselvän faktan tunnustaminen vielä on lopullisesti tekemättä.

ARVOVALINTOJA JA POLIITTISTA TEATTERIA - Aimo Massinen

18.6.2017
Väistämätön tapahtui. Perussuomalaiset hajosivat. Soinin jälkeen vedenpaisumus. Eduskuntaryhmä repesi kahtia kuin temppelin esirippu muinoin. Ja ilmiö leviää kuntiin kautta maan.

Satavuotiaiden kädenjälkiä - Pirkko Lahti

11.6.2017
Emerituspiispa Eero Huovinen käytti presidentti Mauno Koivistoa siunatessaan puheessa  käsitettä kädenjälki. Hän korosti presidentti Koiviston yhteiskuntaamme jättämää kädenjälkeä.

Selkokieltä ja suoraviivaisuutta - Hannu Tapiola

4.6.2017
Kesällä ei politiikka muuten kiinnostaisi, mutta golfkierrosten lomassa mietityttää, mitä seurauksia perussuomalaisten puoluekokouksesta on. Kiinnostava kysymys on, tavoittaako edes populistinen politiikka äänestäjiä. Olen ihmetellyt, miten alhaiseksi kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus jäi. Yhtenä syynä lienee, että politiikkaan ei tunneta riittävää kiinnostusta. Puolueitten toimintaan osallistutaan verraten vähän. Arvelen, että syrjäytyminen ja mm. lukutaidon heikkeneminen heijastuu sekin passiivisuutena vaaleissa.

Matalan profiilin demokraatti - Matti Louekoski

28.5.2017
Presidentti Mauno Koiviston poismenon yhteydessä on hänen elämäntyötään ja saavutuksiaan käsitelty niin perusteellisesti, että – Koiviston omaa sanontaa käyttäen – pajatso alkaa olla tyhjä. Siitä huolimatta haluan liittyä kommenttien esittäjiin hänen poliittisen profiilinsa näkökulmasta. Koivisto sanoi pyrkivänsä toimimaan vähäeleisesti ja pitämään matalaa profiilia. Hän sanoi välttelevänsä dramatiikkaa. ”Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.” Tavoitteidensa selkeyttä hän ei koskaan hämärtänyt tai kieltänyt.

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.