Viikon kolumni

Suomen Wanhojen Toverien kolumnisteina ovat Matti Louekoski,  Aimo Massinen, Aulikki Kananoja, Pirkko Lahti, Pekka Myllyniemi, Maija Anttila, Ulf Sundqvist, Raimo Väyrynen, Eeva Donner, Matti Hellsten, Antti Vuorenrinne, Annakati Mattila, Riitta Myller, Kari Salmi, Kirsti Lintonen ja Matti Tukiainen.

Kari Arola, Pekka Ovaska, Reijo Hämäläinen, Ulpu Iivari, Raimo Kantola, Armas Lahoniitty, Pertti Paasio, Hannu Tapiola, Irma Suonpää, Sinikka Laisaari ja Jacob Söderman ovat lopettaneet kolumnien kirjoittamisen.


Kolumnit ilmestyvät viikon välein, keskikesällä joka kolmas viikko. Aikaisemmat kolumnit ja kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta.



 

Viikon kolumnit

SWT:n puheenjohtaja Kari Salmi: Hajamietteitä koronaviikoilta!

29.3.2020
Otsikko on kömpelöhkö viittaus kirjailija Juhani Ahon kirjaan ”Hajamietteitä kapinaviikoilta”, jota hän alkoi kirjoittaa 19.3.1918 eli tätä kirjoittaessani aika lailla 102 vuotta sitten. Elämä ja olot olivat tuolloin aivan muusta syystä vakavia ja sekavampia kuin nyt. Toisaalta Uusimaa oli tuolloinkin osalta suomalaisista aluetta, jonne ei päässyt tai sieltä pois. Heti seuraavana vuonna 1919 ”espanjalainen” aiheutti kyllä aivan samanlaisia toimenpiteitä kuin tällä hetkellä tehdään. 

Pirkko Lahti: Outouden uhka

22.3.2020
Uudet ja oudot asiat koetaan usein uhkana. Ne herättävät pelkoa ja ahdistusta. Toki jotkin edessä olevat uudet asiat ovat myös haaste. Asioiden kokemisessa usein järki ja tunteet etsivät tasapainoa. Jos pelko tai ahdistus ehtii syntyä, eivät tieto/järkiasiat useinkaan enää pure. Siis kaikessa tiedottamisessa tulisi saada ihmisille ensin tietoasioita ja sitten tarvittaessa värittää niitä tuntein. Tieto lisää asioiden hallittavuutta.

Aimo Massinen: Suomen pääministeriä ihmetellään maailmalla

15.3.2020
Kun vasta 34-vuotias nuori nainen nousee raketin lailla pääministeriksi, onhan se poliittinen sensaatio missä maassa tahansa. Sanna Marinin saama huomio maailmalla on kuitenkin ollut poikkeuksellisen laajaa. Satoja haastattelupyyntöjä ympäri maailmaa on hänelle tulvinut viime vuoden joulukuussa tapahtuneen valintansa jälkeen. Hänen luennoilleen jonotetaan.

Antti Vuorenrinne: Raha ei ratkaissut - vielä

8.3.2020
Amerikan demokraattien supertiistai osoitti miljardööri Mike Bloombergille, ettei rahalla saa kaikkea. Massiivisesta panostuksesta huolimatta tulos jäi vaisuksi ja Mike pani pillit pussiin. Tai ei aivan. Miken rahamassi siirtyy nyt Joe Bidenin tueksi. Ja jos sekään ei auta, niin kaipa Mike tukee Bernie Sandersiakin, jos niikseen tulee. Tosin Sanders ei varmaankaan halua Miken rahoja vaalityöhönsä.

Aulikki Kananoja: Mihin kirjat?

4.3.2020
Monen ikätoverin lailla olen pohtinut, mihin voin siirtää kotikirjastoni sitten, kun siirtyminen nykykodista ”vanhuuden kotiin” - Pirkko Lahden lanseeraama hyvä käsite – tulee ajankohtaiseksi taikka kun haluan säästää suvun nuoremman polven kirjakuorman aiheuttamalta taakalta. Kuulun siihen ikäpolveen, jolle kirja  itsessään on jo melkein pyhä asia. Tästä seuraa, että tunnen jonkin sortin vastuuta kirjojeni tulevasta kohtalosta enkä pysty kuvittelemaan kirjojani taloyhtiön toukokuisella roskalavalla.

Matti Louekoski: Luottamusta on tai sitten ei

22.2.2020
Hallituksen rivit on saatava kiireesti ojennukseen ja kyräily ryhmien kesken lopetettava. Yhdessä laaditun ohjelman sisältö on toteutuakseen pitkäjänteistä toimintaa vaativa ja kalliskin. Valtion tulorakenteeseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, menoja sen sijaan on vähintäänkin riittävästi ja etupainoisina. Ohjelman toteutus ei onnistu, jos yhteistyö ei nykyisestä parane.

Kirsti Lintonen: YK juhlii - onko syytä?

15.2.2020
Yhdistyneet Kansakunnat täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 75 vuotta ja juhlii sitä monin tavoin erityisesti tulevana syksynä. Valtion- ja hallituksen päämiehet tai heidän edustajansa kokoontuvat 21. syyskuuta juhlakokoukseen, jonka teemana on ”tulevaisuus jonka haluamme, YK jota tarvitsemme: vahvistamme yhteisen sitoumuksemme multilateralismiin”, monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kokouksen on tarkoitus hyväksyä yhteinen julistus. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat myös nuorison ”täysistunto”, joka järjestetään YK:n talous- ja sosiaalineuvoston vuoden 2020 ”Nuorisofoorumin” yhteydessä, ja nuorisovetoinen ”globaali dialogi” juhlavuoden teemasta. Lisäksi muistetaan YK:n peruskirjan allekirjoittamisen 75-vuotispäivää 26. kesäkuuta ja YK:n päivää 24.10.

Ulf Sundqvist: Oikeisto liikehtii – seurattavaa riittää

10.2.2020
Hufvudstadsbladetin kolumnisti Torbjörn Kevin analysoi 9.2. 2020 lehdessä Ruotsin ja Suomen poliittista kehitystä, jossa on paljon yhteisiä piirteitä. Kummassakin maassa populistinen oikeisto on kivunnut mielipidemittausten kärkijoukkoon. Suomessa perussuomalaiset johtavat mittauksesta toiseen, naapurissa ruotsidemokraatit hengittävät sosialidemokraattien niskaan. Kummassakin maassa perinteellinen oikeisto on jäänyt ääri-ilmiön jälkeen.

Matti Hellsten: Työeläkejärjestelmä voi hyvin - entä jatkossa

10.2.2020
Viime aikoina on ilmestynyt erilaisia selvityksiä suomalaisesta työeläkejärjestelmästä. On tarkasteltu eläkejärjestelmän kestävyyttä, tuottoja ja vähän muutostarpeitakin. Joissakin tarkasteluissa painetaan vähän paniikkinappulaakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kansainvälisissä vertailuissa on suomalainen työeläkejärjestelmä todettu yhdeksi maailman parhaista, ei paras mutta hyvää A-luokkaa kuitenkin.

Eeva Donner: Puu nimeltä Eurooppa

26.1.2020
Viime presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä, Torreviejan hotelli Doña Monsessa tapahtui omituinen välikohtaus, joka on jäänyt vaivaamaan minua. Ulkosuomalaiset jonottivat äänestykseen ja vaalivirkailijat tekivät työtään kun paikalle tupsahti nuori  pariskunta ja alkoi kovaan ääneen mainostamaan Laura Huhtasaarta. Heillä oli mukanaan Huhtasaaren esitteitä. 

Riitta Myller: Silloin ennen

16.1.2020
Viime aikoina olen yllättänyt itseni ihmettelmästä miten tähän on tultu, ei sitä ennen. Muistan hyvin, että teininä vannoin, että minulta ei kuulla lausetta, ennen kaikki oli paremmin.

Annakati Mattila: Voi lukija-parkaa!

7.1.2020
Länsimaisten demokratioiden hallintomalli perustuu 1700-luvun puolivälissä kehitettyyn Montesquieun vallan kolmijako-oppiin.  Sen mukaan ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, toinen on hallinnollinen toimeenpanovalta ja kolmas on oikeuslaitos, joka valvoo kahta edellistä mahtia ja käyttää tuomiovaltaa. Kolmijaon tavoitteena on, että kukin valtiomahti toimii itsenäisesti ja että näin estetään vallan väärinkäyttö.

Maija Anttila: Ihmismielen synkkyys

21.12.2019
Uskon, että aika moni meistä ahdistuu, kokee voimattomuutta ja lamaannuttavaa raivoa siitä vihan lietsonnasta ja vastakkainasettelusta, mikä uhkaa tällä hetkellä murtaa toimivan yhteiskunnan perusrakenteet. Moni meistä näkee tässä historian kaikuja 30- luvulta. Silloinkin populismin nousu, demokratian, ihmisarvon ja oikeusvaltion periaatteiden halveksunta johti maailman historian kauheimpiin etnisiin puhdistuksiin ja sotiin. Niitä emme kaipaa takaisin.

Rauno Saari: Tuulta päin

21.12.2019
Antti Rinteen hallitus sai kovaa kritiikkiä koko olemassaolonsa ajan. Viime kevään hallitusohjelma on ollut niin opposition kuin tiedotusvälineiden arvosteltavana. Sisäänajo-aikaa ei annettu eikä edes pientä ymmärrystä löytynyt. EU-puheenjohtajuuskaan ei myötätuntoa lisännyt. Oli kuin kaikki ikävät asiat olisivat hallituksen syytä. Ihmeellistä tämä on myös siksi, ettei hallitus juuri mitään erityistä tehnyt. Enempi hoiti vain rutiineja, joita mm Veikkaus ja Posti edustivat.

Pekka Myllyniemi: Talvisota

8.12.2019
Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan osana 2. maailmansotaa. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan. Sota alkoi 30.11.1939 ilman edeltävää sodanjulistusta. Kotirintama sai kokea kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.

Raimo Väyrynen: Taloudellisia tarinoita

1.12.2019
Taloustieteen valtavirralle on tyypillistä nojautuminen peliteoriaan ja matemaattisiin malleihin.  Taloudellinen perustilanne ja tulevaisuuden ennusteet supistetaan muutamaan mitattavissa olevaan suureeseen, joita voidaan sitten käsitellä määrällisin menetelmin.  Näin saadaan tuloksia, jotka ovat kertovat täsmällisesti talouden lainalaisuudet ja tulevaisuuden näkymät.  Juuri täsmällisyys on taloustieteilijän perushyve: hänen tuloksiaan ei voi kyseenalaistaa.

Kari Salmi: Puolueiden asema muuttuu vauhdilla – mitä pitäisi tehdä?

23.11.2019
Toisen maailmansodan jälkeen useimmat ihmiset Euroopassa antoivat äänensä suurille keskusta-oikeisto tai keskusta-vasemmisto puolueille. Näin ei ole enää. Esimerkiksi kun Espanjassa oikeistolainen PP ja vasemmistolainen PSOE saivat Francon ajan jälkeen 80 % äänistä, niin juuri käydyissä vaaleissa ne saivat häthätää 48 %. Hollannissa ns. kolme suurta saivat joku aika sitten yhteensä vain 40 % kun aikaisemmin kukin niistä oli voinut yksin saada tuon määrän. Saksassa konservatiivinen CDU ja sosialidemokraattien SPD pärjäsivät yhtä huonosti vain 1940-luvulla. Nyt Saksassa kasvaa mm. Vihreät jonka toisesta puheenjohtajasta Robert Habeckista povataan jopa Angela Merkelin seuraajaa liittokanslerina. Ruotsissa varsinkin sosialidemokraatit mutta myös Maltillinen Kokoomus olivat todella pitkään suuret puolueet, mutta eivät enää. 

Pirkko Lahti: Kuka pässiä taluttaa

14.11.2019
Aikoinaan kirkon sanaa luettiin latinaksi ja kielen avulla hallittiin kansaa. Kun kirkon kieli ”maallistui” eli tuli ymmärrettäväksi, myös kirkon valta alkoi heiketä. Toki uskonnon valta on edelleen vahva monissa maissa.

Aimo Massinen: Näköalaton tulevaisuus

10.11.2019
Maailman mielipidevirrat kärjistyvät, kaksinapaistuvat. Kun vielä vähän aikaa  kaikki ryntäsivät kohti poliittista keskustaa, nyt vahvistuvat äärilaidat, ennen kaikkea oikeistolaiset populistiryhmät. En muista aikaa, jolloin tulevaisuuden horisontti olisi näin näköalaton. Kun meilläkin mielipidetiedusteluissa ylivoimaisesti suurimman kannatuksen saa puolue, joka leimaa turhaksi vouhotukseksi kiistattoman ilmastonmuutoksen edessä olevat uhat, se on vastuuton kehityssuunta. Yhtä vaarallista on, kun sananvapauden verhossa yleistyy kiihotus tiettyjä kansanryhmiä tai uskontoja vastaan. 

Antti Vuorenrinne: Journalismi kapenee

3.11.2019
Nyt on sekin nähty, että merkittävä eduskunta- ja hallituspuolue lakkauttaa oman lehtensä. Vihreiden puoluelehden Vihreän langan elämänlanka katkeaa näillä näkymin joulukuussa. Näin on puoluejohto päättänyt. Minulle ratkaisu ei avaudu. Pidän päätöstä eriskummallisena, outona ja käsittämättömänä. Kenties asiassa on jotakin, jota ei ole julkisuuteen kerrottu. Tuleeko kertomukselle vielä jatkoa?

Voit kommentoida blogikirjoituksia Facebookissa.