AJAN HENKI - Maija Anttila

29.1.2017

Maija Anttila
Maija Anttila

Katselin TV1 lauantain ykkösaamua, missä toimittaja Seija Rautio haastatteli entistä pääministeriämme Esko Ahoa. Muistan hänet presidentti Mauno Koiviston ajan pääministerinä. En pitänyt hänestä silloin. Hän oli mielestäni niin ulkoa ohjatun oloinen teflon naama. Tuntui, että hän ja hänen hallituksensa eli jonkinlaisessa kuplassa - kuten tuntuu tämäkin hallitus tekevän.

Nyt kuuntelin Ahon puhetta ihan toisella korvalla. Hänen analyysinsa nykymaailman tilasta ja ”ajan hengestä” oli isoihin kysymyksiin painottuvaa, ytimekästä ja analysoitua. Niihin ajatuksiin oli helppo yhtyä. Samoja asioita sitä itsekin omassa mielessään pohtii, kuten varmasti moni muukin meistä.

Haastattelussa USAn presidenttien vallan vaihto puheineen sai tietysti ison merkityksen. Esko Ahon analyysi presidentti Trumpin linjapuheesta oli samanlainen, kuin median ja monen meistä. Se oli sisäänpäin kääntyvä, kansallistuntoinen ja suuria lupauksia, joiden toteutumismahdollisuudet ovat rajallisia, sisältävä. Aho analysoi myös sitä suurta globaalia muutosta USAssa ja muualla ja sen vaikutuksia teollisuuden rakenteisiin, työpaikkoihin, ihmisten elämään, kuten mekin teemme täällä. Hän totesi, että tämä kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään, yli kymmenen vuotta, eikä siihen ole helppoja ratkaisuja, eikä Barack Obamakaan sitä kyennyt ratkaisemaan, vaikka varmasti tiedostikin. Mutta niin ei kykene Trumpkaan palauttamaan maasta lähteneitä työpaikkoja takaisin, koska niitä ei enää yksinkertaisesti ole, rakennemuutos on ne hävittänyt. Sama kehitys tällä puolen rapakkoa! Tästä muutoksesta, sen ymmärtämisen puutteesta ja miten tilannetta olisi voitu korjata, ponnisti Donald Trump vaalivoittoon, kuten aikoinaan Veikko Vennamo meillä maaseudun rakennemuutoksesta, totesi Aho. Näin on.

Mutta nyt tällaisten populististen liikkeiden voima on aivan eri luokkaa, kuin Vennamon aikana. USAn ja Euroopan ja miksei Venäjänkin tilanteet ovat ihan eri luokkaa kuin silloin. Euroopassa on tulossa merkittäviä vaaleja, joiden vaikutukset ulottuvat laajasti ja syvästi, jos populistit voittavat. Toisaalta voi olla, että ihmiset ovat juuri USAn tai Britannian Brexit vaaleissa huomanneet, että äänestämisellä on vaikutusta ja pohtivat siksi asioita entistä huolellisemmin. Mutta tästä ei voi olla varma. Tämä on haaste myös meille.

Aho puhui myös samasta asiasta, mistä itsekin olen puhunut - poliittisten päättäjien ja kansalaisten on voimakkaasti noustava puolustamaan demokratiaa. Jos demokraattisesti säännellyt ja ohjatut instituutiot murentuvat, kaikenlaiset post facto ilmiöt eli ”valheista tulee totuutta” liikkeet ottavat vallan. Silloin maailma on suuressa myllerryksessä. Valta jaetaan harvoille ja vahvoille.

Mielestäni Aho jäsensi hyvin tämän ”ajan hengen” nujertamisen tahdon neljään peruspilariin eli koulutukseen, oikeusvaltioon, tieteeseen ja mediaan.

Koulutuksen pitää olla niin hyvää, että se elää muutosten myötä ja antaa ihmisille valmiuksia käsitellä isoja, myös abstrakteja asioita. Oikeusvaltion olemassa olo on ydinasia. Sen periaatteita koetellaan tälläkin hetkellä monissa maissa, Euroopassa, USAssa ja muualla. Tieteen merkitys korostuu entistä enemmän näiden post facto ilmiöiden torjunnassa ja demokratian puolustamisessa. Riippumattoman ja vapaan median merkityksestä sosiaalisen median rinnalla on tullut aivan äärimmäisen tärkeä.

Elämme sellaista murroksen aikaa, että ”ajan henkeä” ja näitä peruspilareita pitää pohtia vakavasti. On uskallettava ottaa kantaa, hiljaisuus on pahinta post facto maailmassa. On puhuttava demokratiasta ja sen vallasta. Onko ”kansa aina oikeassa”, vai ratsastaako joku narsistinen vallankäyttäjä ”kansan tahdon” harteilla?