SUOMI 100 VUOTTA-YHDESSÄ - Armas Lahoniitty

12.2.2017

Armas Lahoniitty
Armas Lahoniitty

Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan otsikoksi on valittu sana yhdessä. Mitä se tarkoittaa oikeassa elämässä tavallisille suomalaisille? Vuoden 2008 talouskuplan jälkeen on pääasiallinen kiinnostuksen kohde ollut julkisen talouden tasapainottaminen. On julistettu, että meillä ei ole varaa saavutetun elintason ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Tämä siitä huolimatta, että maamme kokonaisvarallisuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Puheissa on korostettu, että kaikista pidetään huolta ja kaikkien on osallistuttava. Sipilän hallitus aloitti toimintansa uhkaamalla pakkolainsäädännöllä palkansaajia ja järjestöjä. Ehdotus oli ennenkuulumaton länsimaisessa demokratiassa.  Tällaisia temppuja tehdään vain diktatuureissa. Hallitus perääntyi mutta halusi kilpailukykysopimuksen.

Sekin on sisällöltään kummallinen. Miten matalapalkkaisten naisten myyjien ja hoitajien työajan pidentäminen laskee vientiteollisuuden kustannuksia? Nyt talouden arviointineuvosto toteaa, että sopimuksen saldo tulee olemaan negatiivinen! Talous on kuitenkin lähtenyt lievään nousuun ja juuri niillä toimenpiteillä, joita oppositio ehdotti: kotimaista kysyntää, investointeja ja innovaatioihin panostamisella. Monta vuotta hukattiin keskittymällä vain leikkauksiin.

Hallitus lähti alun perin väärään suuntaan: menneisyyteen. Hallituksen ja vientiteollisuuden mielestä pitää palata matalapalkkakauteen. Ongelma on kuitenkin ollut vuoden 2008 jälkeen investointien puute, innovaatioiden laiminlyöminen. Kilpailukyky on rapistunut tutkimus ja kehittämistoimenpiteiden vähäisyyden vuoksi. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoja ajettiin alas jo ennen 2008 romahdusta. Turvauduttiin vain irtisanomisiin ja säästöihin. Pahin esimerkki innovaatioiden hukkaamisesta on Nokia. Tultiin maailman huipulta alas ja kännykkämarkkinoilta ulos muutamassa vuodessa.

Kilpailukykysopimuksesta jäi kokonaan puuttumaan yrityseliitin ja omistajien sitoumukset investoinneista ja uusista työpaikoista. Niiltä hallitus ei ottanut allekirjoituksia sitoumuksista. Ovatko ne aidosti sitoutuneet 100-vuotisteemaan : Yhdessä?

Sosialidemokraatteja nimitellään EI-puolueeksi ja joskus osa omastakin porukasta sortuu käyttämään tätä porvarillista retoriikkaa. Toinen syyte on usein mainittu liian läheinen suhde ay-liikkeeseen. Ay-liikkeestä taas yritetään tehdä pelkkä uudistusten jarruttaja työelämässä.

Niin kauan kuin Sipilän hallitus tekee ehdotuksia pienituloisimpien yhteiskuntaryhmien, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden toimeentulon ja aseman heikentämiseksi on ehdotuksille sanottava Ei. Tässä eduskuntaryhmä on ollut vahva. On sanottava ei kaikkiin eriarvoisuutta lisääviin ehdotuksiin ja vaadittava sellaisia ehdotuksia, jotka toteuttavat juhlavuoden teemaa: yhdessä. On sanottava ei työelämän muutoksille, joissa heikennetään yksityisen työntekijän asemaa, palkkaa tai muita työehtoja. Yleissitovuus on nyt järeän hyökkäyksen kohteena. Suomen Yrittäjät pitävät sen purkamista ykköstavoitteenaan ja EKn uusi johtokin on mukana. Hallitus uhkaa omalla lainsäädännöllään.

Paikallinen sopiminen laajenisi varmaan helposti jos Suomen Yrittäjät ja EK sitoutuvat siihen, että palkansaajan asemaa tai palkkaa ei heikennetä ja työntekijöiden osallistumista yrityksen hallintoon lisätään. Hallituksen tulisi keskittyä työntekijän muutosturvan ja sosiaalisen turvaverkon kehittämiseen lainsäädännössään. Tämä sopisi yhdessä teemaan.

Ay-liikkeen on kyllä tehostettava omaa toimintaansa, tulevaisuuden ennakointikykyään sekä kansainvälistä toimintaansa voimakkaasti. Työnantajajärjestöt ovat monta askelta edellä. Ne julkaisevat ennen melkein jokaisen hallituksen työ- tai talouselämää koskevaa esitystä oman selvityksensä ja ohjaavat julkista keskustelua. AY liike ja myös SDP ovat valovuosien päässä tällaisesta tutkimus ja viestintätoiminnasta.

Työelämän muutokset globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio luovat oikein toteutettuina mahdollisuuksia talouskasvuun ja kestävään kehitykseen. Mutta kapitalistien käsissä ja heidän ehdoillaan ne ovat suuri uhka tavallisille ihmisille. Niiden varjolla ajetaan yhteiskuntaan uutta luokkajakoa, joka näkyy parhaiten varallisuuden keskittymisessä ja voimakkaassa pyrkimyksessä luoda matalapalkka-aloja myös Suomeen. Robotisaation lisääntyessä pitää voimakkaasti uudistaa myös yritys ja palkkaverotuksen suhdetta. Tehdään tämä yhdessä.

Eriarvoistumisen lisääntymisen ja äärioikeiston nousun estämisessä on suuri yhteinen tehtävä ay-liikkeellä ja sosialidemokratialla. On uudistettava markkinatalouden sääntelyä ja verotusta nopeassa tahdissa ja estettävä äärikapitalismin ylilyönnit. Sosialidemokraatit eivät ole yritysten tai pääoman vastustajia vaan he ovat aina ja kaikkialla ihmisen puolustajia - yhdessä.

SDPn 45. puoluekokous linjasi puolueen kannan eriarvoistumisen estämiseksi ja Suomen suunnan muuttamiseksi. Toteuttamiseen puolue tarvitsee kansalaisten luottamuksen ja merkittävästi kannatuksen kasvua. Siksi oma linja, selkeät vaatimukset ja ehdotukset ovat välttämättömiä. Vuoden 2015 eduskuntavaalien laaksosta on noustava ja itsenäisyyden juhlavuoden teemasta tehtävä todellisuutta: Vain yhdessä puolue ja kansakunta voi katsoa luottavasti tulevaisuuteen, pidetään kaikki mukana.