Sote-uudistus koettelee perusoikeuksia: Sosialidemokraattien otettava selvä kanta – Matti Louekoski

15.10.2017


Sote-uudistus koettelee perusoikeuksia. Sosialidemokraattien on otettava tähän selkeästi kantaa kirjoittaa Matti Louekoski. "Suomessa tarvitaan asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Yksityisten liikelaitosten osuuden tulee olla avustava, vastuu järjestelmän toimivuudesta kuuluu julkiselle sektorille" Louekoski katsoo ettei tässä maakuntahallintoa tarvita, varsinkaan sellaista mikä ei vastaa omasta palvelutasostaan eikä taloudestaan. ”Porvareita tuntuu ärsyttävän perustuslakivaliokunnan tahto nostaa kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet omistusoikeuden rinnalle. Tulkinta kahlitsee liiaksi liiketoimintaa” Louekoski sanoo ja toivoo että "demarit valitsevat selkeän maakuntauudistusta vastustavan kannan ja herättävät muutkin todellisuuteen.”

Sote-neuvottelut ovat tuoneet keskusteluun uuden perustuslain turvaamien oikeuksien keskinäisen arvioinnin. Muutamat oikeiston edustajat ovat keksineet nimittää valtiosäännön asiantuntijoita peräti perustuslaki-fundamentalisteiksi. Sillä tarkoitetaan suorastaan uhmapäistä sitoutumista äärimmäistulkintoihin perustuslain turvaamien oikeuksien sisällöstä.

Porvareita tuntuu ärsyttävän perustuslakivaliokunnan tahto nostaa kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet omistusoikeuden rinnalle. Tulkinta kahlitsee liiaksi liiketoimintaa.

Arvioinnin kohteena ovat lain sisällöstä ne kohdat, jotka ovat nostaneet perinteisen yksityisen omistusoikeuden suojan rinnalle muita kansalaisille keskeisiä mm. sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluvia etuuksia. Rintamaan on viimeksi liittynyt ex-pääministeri Esko Aho joka sote-uudistusta koskevassa puheessaan on todennut ”perustuslakivaliokunnasta tulleen tulkintoineen riippa edistykselle”.

Asia on juuri päinvastoin. Valiokunta elää tätä päivää.

Yhteistä valiokunnan arvostelulle on kaipaus vanhan valtiosäännön yksityistä omistusoikeutta korostaneen linjauksen perään. Arvostelijoita tuntuu raskaasti kiusaavan, että uusi perustuslakimme tuo vanhojen vahvasti suojattujen oikeuksien rinnalle tasapuolisesti ihmisoikeudet, oikeuden terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan, koulutukseen jne.

Muutos on ollut lainsäätäjän, eduskunnan, nimenomainen tarkoitus nähdä yhteiskuntamme kansalaisille tasapuolisena hyvinvointikokonaisuutena. Muutos ei ole mikään sattuma vaan sitä on valmisteltu perusteellisesti vuosikymmeniä. Haikailu menneeseen on turhaa ja turhauttavaa koska se kertoo oikeiston haluttomuudesta edes teoriassa – perustuslain sisällöstä huolimatta – hyväksyä tasa-arvoista yhteiskuntakehitystä.

Sote-uudistukseen liittyy kamppailu kansalaisten alueellisesta ja taloudellisesta asemasta riippumattoman tasapuolisen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden hoitamisen. Perustuslain oikea tulkinta osoittaa kansalaisen korkealaatuisen palvelun eikä alan liikelaitosten taloudellisen menestyksen suuntaan. Nämä asia eivät sinänsä ole ristiriidassa mutta ne saadaan törmäyskurssille jättämällä asiakkaan - potilaan ja asiakkaan - tarpeet huomiota vaille korostamalla samalla yksityisten liikelaitosten ansiomahdollisuuksia yhteiskunnalle kuuluvien ja sen kustantamien peruspalveluiden tuottamisessa.

Esko Aho kertoo näkemyksenään perustuslakivaliokunnalle ettei sillä ole kapasiteettia arvioida millaisia sote-palveluita tulevaisuudessa tarvitaan. Pitäisi ilmeisesti käyttää parempia asiantuntijoita. Olen täysin eri mieltä.

Sekä valiokunnalla, että koko eduskunnalla on asiantuntijoineen juuri sellaista tietoa ja osaamista jota tarvitaan kun tasapuolista ja kattavaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestelmää maahan kehitetään. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on erityistehtävänä vartioida että prosessi sujuu lain hengessä kansalaisten tasapuolisen kohtelun hyväksi. Liike-elämän intressit ovat toissijaisia.

Fundamentalismi-puheet ovat sitäkin käsittämättömämpiä kun muistelee pari vuosikymmentä sitten käytyjä poliittisia taisteluita esimerkiksi maa-ainesten käytön rajoittamisesta, vesien- ja muun ympäristön suojelusta ja vaikkapa pilkkilain säätämisestä vapaa-ajankalastajien aseman kohentamiseksi. Esimerkkiluetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Niille oli yhteistä yksityisen omistusoikeuden tarkka varjeleminen.

Menemättä enempää yksityiskohtiin mainitsen itseäni ehkä eniten ärsyttäneen ja myös huvittaneen omistusoikeustulkinnan. Pienessä järvessä uiskenteleva ahven oli vähäisimmänkin kalastusalueen omistajan perustuslailla suojattua omaisuutta, täysin siitä riippumatta sattuiko lainkaan uimaan kalaveden pienomistajan vesialueelle. Tämä tulkinta mielessä kannattaa jättää fundamentalismia koskevat syytökset arvoonsa. Perusoikeuksilla on aina politikoitu ja politikoidaan nytkin.

Suomessa tarvitaan asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Yksityisten liikelaitosten osuuden tulee olla avustava, vastuu järjestelmän toimivuudesta kuuluu julkiselle sektorille. Suomen aluehallinto on jo nykyisellään tarpeettoman monitasoinen. Maakuntahallintoa siinä ei tarvita. Varsinkaan sellaista maakuntahallintoa ei tarvita mikä ei vastaa omasta palvelutasostaan eikä taloudestaan. Myös hallituspuolueiden jäseniin kuuluvat vastuulliset päättäjät ovat tajunneet nämä tosiasiat. Toivottavasti demarit valitsevat selkeän maakuntauudistusta vastustavan kannan ja herättävät muutkin todellisuuteen.

15.10.2017 Matti Louekoski