Armas Lahoniitty: Yhdessä-tunnuslause unohtui yhdessä yössä

21.1.2018

Armas Lahoniitty
Armas Lahoniitty

” Ajatus kulkee niin että kyllä nälkä ajaa töihin pienemmälläkin palkalla.” Näin luonnehtii Armas Lahoniitty kovaan oikeistolaiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa työttömyysturvan aktiivimallia: ”Työttömän aktivoimiseen tarvitaan rangaistuksia, byrokraattista kyttäämistä ja työttömyysturvan leikkausta niin että hänen elintasonsa kurjistuu” - Itsenäisyyden juhlavuoden tunnuslause ’yhdessä’ unohtui siis nopeasti vuoteen 2018 siirryttäessä, hän toteaa kolumnissaan.   

 

Viime vuosi 2017 oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Vuoden tunnussana oli ”yhdessä”. Kun vuosi vaihtui sisällissodan 100-vuotismuistovuodeksi sana yhdessä unohtui tai sai aivan uuden sisällön.

Tarkoitan tässä tammikuun alusta voimaan tullutta lakia työttömien pakollisesta aktivoinnista. Aktivointimallin toimenpiteet perustuvat kovalle oikeistolaiselle ihmiskäsitykselle. Työtön on laiska ja itse syyllinen tilanteeseen.

Työttömiä on ollut pahimmillaan yli kymmenen prosenttia työikäisestä väestöstä eli noin 300 000. Kaikki vakavasti otettavat puolueet ovat tavoitelleet työllisyysasteen kohottamista. Työttömyysluvut pitävät sisällään kovin erilaisia ryhmiä joiden työllistyminen vaatii myös erilaisia toimenpiteitä. Osa työttömistä tarvitsee enemmän henkilökohtaista palvelua, uudelleenkoulutusta ja muuta valmennusta.

Ymmärrän että tämän vuoksi ns. aktiivimallia piti valmistella. Sitä piti valmistella yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kuitenkin hallitus päätyi ehdotukseen joka on pelkästään valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton hyväksymä.

Missään vaiheessa ei neuvoteltu esimerkiksi työttömien kanssa siten että heitä olisi aidosti kuultu. Sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden ja yhteiskuntatutkijoiden kannanotoille ei myöskään annettu mitään merkitystä. Myös ne monet taloustieteilijät jotka eivät ajatelleet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tai valmisteluryhmän puheenjohtajan Martti Hetemäen ajatusten mukaisesti jätettiin huomiotta.

Muistettakoon lisäksi että kun KIKY sopimus hyväksyttiin lupasi hallitus olla enempää leikkaamatta työttömyysturvaa.

Aktiivimallissa kuten monissa muissakin nykyhallituksemme päätöksissä on työtön ihminen määritelty laiskaksi yhteiskunnan sosiaali- ja työttömyystukien keräilijäksi joka välttelee työn vastaanottamista.

Kaikkein härskein oli kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken loukkaus työtä vailla olevia kansalaisia kohtaan. Työttömän aktivoimiseen tarvitaan rangaistuksia, byrokraattista kyttäämistä ja työttömyysturvan leikkausta niin että hänen elintasonsa kurjistuu.

Tämä kävi hyvin ilmi valmisteluryhmän puheenjohtajan alivaltiosihteeri Martti Hetemäen lausumasta että esillä oli useampia ehdotuksia ja pahempaakin kuin tämä malli oli tarjolla.

Hetemäki siis ajattelee että aktiivimallin toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden pitäisi olla iloisia että oltiin näin lempeitä!

Mykkäsen, Vartiaisen ja muiden tämän nykyhallituksen ja eliitin kuplassa elävien keskuudessa vallitsee selvä periaate joka näkyy erityisesti veropolitiikassa. Rikkaita ja pärjääviä tulee palkita ja köyhiä, työttömiä ja muutenkin tukea tarvitsevia pitää rangaista, koska syy on heidän itsensä. He ovat joka tapauksessa laiskoja.

Miksi ei aktiivimallissa voitu lähteä positiivisesta aktivoinnista? Työttömyysturvaa tai taloudellista kannustinta vahvistettaisi kun olet aktiivinen, mutta ei leikattaisi nykyisestä tasosta jos et täytä uusia kriteereitä.

Eräät sosiaalipolitiikan ammattilaiset ovat myös todenneet että työttömyyskorvaus on luonteeltaan vakuutus, jota työssäoloaikana maksetaan työttömäksi joutumisen varalle. Näissä leikkauksissa unohdetaan täysin tämä vakuutusrooli. Pitäisikö siis leikkauksia ryhtyä suorittamaan myös muissa vakuutuksissa? Pienennettäisi palovakuutuskorvausta kun et aktiivisesti sammuttanut paloa?

Malli on saanut lähes poikkeuksetta arvostelua työttömyyttä tuntevilta tai näitä asioita hoitavilta asiantuntijoilta.

Aktiivisuudesta taloudellisti palkiten ja työvoimahallinnon resursseja vahvasti lisäten olisi saatu positiivista henkeä talouteen aikana jolloin yritykset valittavat jo työvoimapulaa eräillä aloilla. Kyllä työvoimapulaa helpottaisi myös palkkojen tason korottaminen.

Kohta on pörssiyhtiöiden tulosjulkistusten aika ja ennakkoon on veikattu parhaita tuloksia pitkiin aikoihin. Ennakoidut osinkoarviot tukevat tätä ennustetta. Se osoittaa että investointeihin ja myös työntekijöihin satsaamiseen yhtiöillä on varaa.

Hallitus voisi nyt vähän kannustaa yhtiöitä vaikkapa palkkaamaan työntekijöitä. Se voi itse päättää käyttääkö se piiskaa – kuten työttömille - vai antaako bonuksia kuten yritysjohtajille?

Toivon että kaikki käyvät allekirjoittamassa kansalaisaloitteen Aktiivimalli-lain kumoamiseksi nykyisessä muodossaan ja että vuotta 2018 vietettäisiin oikeassa ja rehellisessä ”yhdessä” hengessä.

Armas Lahoniitty 

21.1.2018