Armas Lahoniitty: PAIKALLISTA ITSEHALLINTOA KAVENNETAAN

27.5.2018

Armas Lahoniitty
Armas Lahoniitty

Suomalaista kuntien itsehallintoa ja kuntalaisten vaikutusvaltaa on pidetty kansainvälisesti esimerkillisenä ja tärkeänä osana kansalaisyhteiskuntaa. Kunnallishallinto on toki kokenut muutoksia runsaan puolentoistasadan vuoden olemassaolonsa aikana.  Varallisuuteen perustuva äänioikeus kunnallisvaaleissa muutettiin yleiseksi ja yhtäläiseksi vasta sisällissodan jälkeen.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa kunnallishallinnolla on ollut vahva rooli erityisesti sen käytännön toteuttamisessa. Näin oli peruskoulun, päivähoidon ja terveyskeskusten ja sosiaalitoimen kohdalla. Itse asiassa kunta huolehti ihmisen elämästä syntymästä vanhuuteen, vain hautaus jäi kirkolle.

Suuri kaappaus

Mitä tälle itsehallinnolla on tapahtumassa? Viime vuosien aikana kunnallisia tehtäviä on yhä laajemmassa määrin siirretty yksityisten hoidettavaksi ja yhtiöitetty kunnan osakeyhtiöiden hoitamiksi. 

Nyt hallitus on tuonut eduskuntaan vuosisadan suurimman kunnallishallinnon supistamisehdotuksen, jota ”SOTE uudistukseksi” kutsutaan. Sosiaali- ja terveysasioiden hoito siirretään maakunnille ja kunnallisen tason tehtävistä budjeteista yli puolet leikataan.

Hallituksen esitys pitää sisällään valtavan itsehallinnon supistamisen ja päätösvallan siirron valtiovarainministeriölle, ei suinkaan maakunnille. Vaikka maakuntavaltuustot valitaan suoralla vaalilla, itsehallinnon muut tunnusmerkit eivät toteudu. Maakunnilla ei ole itsenäistä verotusoikeutta vaan valtiovarainministeriö jakaa jokaiselle maakunnalle parhaaksi katsomansa summan ja edellyttää että valtuusto tällä hoitaa alueen terveys- ja sosiaalipalvelut tarpeesta huolimatta.

Valtiovarainministeriön diktatuuri

Tämän on VVM ja erityisen selvästi ilmoittanut valtiosihteeri Martti Hetemäki. Ministerit Vehviläinen ja Orpo ovat painottaneet että valta on maakunnilla ja ne ovat vastuussa palveluista. Sen sijaan rahasta vastaa ministeriö ja jos se ei riitä vastuu on maakunnan.

 Maakunnan vastuulla on, että rahat riittävät huolimatta väestön ikääntymisestä tai sairastavuudesta. Kun nyt katsotaan, että sosiaali- ja terveydenhuoltomenot kasvavat n. 2,9 prosenttia vuodessa niin Hetemäen ja Orpon mukaan ne voivat kasvaa vain 0,9 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että suuryritysten tulo terveysmarkkinoille tarkoittaa, että verovaroista täyttyy puristaa satoja miljoonia tai jopa miljardi yksityisten yhtiöiden voittoihin, itse kulujen lisäksi.

Maakuntavaltuustoilla ei ole mitään mahdollisuutta vastata näillä eväillä alueen palvelutarpeeseen, niin että hoidot ja huolenpito voidaan turvata ja että hoitoon pääsee nopeammin eli palvelut paranevat ja monipuolistuvat koko Suomessa. Uudistus merkitsee valtavaa tulonsiirtoa palveluista yksityisille yrityksille osinkoihin. Ei kai kukaan tosissaan usko, että voidaan luoda useiden prosenttien tuottavuuden kasvu hetkessä. Martti Hetemäen yritys selittää tuottavuuspotentiaalia digitalisaation lisäämisen avulla TVn uutisissa 24.5. oli avuton. Olisi kaikkien kannalta parasta että VVM ei sekaantuisi terveydenhuollon sisältöratkaisuihin ilman ammattitaitoa.

Yhtiöittämiskiihko

Tämä on suurin yksittäinen yksityistämis- ja yhtiöittämisprosessi, joka tehdään arvioimatta sen seurauksia. Alkuperäinen tavoita on kadonnut poliittisten koplausten suohon.

Suuri kunnallisten toimintojen yhtiöittäminen on tarkoittanut muutoinkin kuntalaisten demokraattisten oikeuksien ja vaikutusvallan vähenemistä. Osakeyhtiöiden tehtävä lain mukaan on voiton tuottaminen ja se ei ole ollut alkuperäisen kunnallisen itsehallinnon tarkoitus. Osakeyhtiöt ovat vähentäneet kansalaisten suoraa osallistumista ja myös kunnallisia luottamustoimipaikkoja. Ne vääristävät kunnallishallintoa koska julistetaan salaisiksi sellaisia asioita, jotka pitäisi olla julkisia. Mm. kunnallisen ammattikorkeakoulua ylläpitävän osakeyhtiön hallitus ilmoittaa, että rehtorin viran hakijoita ei julkisteta, koska osakeyhtiölaki ei tätä vaadi. Monia muita seikkoja pimitetään myös. Ymmärrän että johtaviin viranhaltijoihin on pesiytynyt myös halu päästä mahdollisimman vähällä, koska alan yhtiöittämisellä kunnan johtajien ei tarvitse johtaa itse työtä jota tehdään, riittää kun antaa tehtävät osakeyhtiölle.

Yhtiöiden hallituksiin muodostuu myös puolueista huolimatta sisäänpäin lämpiäviä ”klubeja”. Kun asioista kysyy yhtiöltä hallituksen jäsenet vastaavat etteivät voi kertoa yhtiön sisäisistä asioista.

Maakuntavaltuustot näennäisdemokratiaa

Ministerit ovat moneen kertaan vakuuttaneet, että maakuntavaltuustoilla on vahva asema ja suuri päätösvalta. Maakunnat ovat ilman omaa rahoitusvaltaa ja nyttemmin eräät asiantuntijat ja SOTEn hankejohtajat ovat suoraan todenneet, että niiden päätösvalta on olematon. Terveyden huollon siirtyessä yksityisille yhtiöille maakuntavaltuustoille ja hallitukselle ei asiantuntijoiden mukaan jää valtaa päättää enää palveluiden määrästä ja laadusta hinnasta puhumattakaan.

Jos tämä SOTE lainsäädäntö menee läpi tällaisessa muodossa, SDPlla on sen jälkeen suuri tehtävä asettua valvomaan ja tukemaan kansalaisia, potilaita ja sosiaalipalveluja tarvitsevia siinä, että he saavat palvelut ajallaan, laadukkaina ja että asiakasmaksut pidetään kurissa eriarvoisuuden vähentämiseksi. SDPn tulee olla ihmisen puolella kaikkialla ja kaikissa tilanteissa myös oikeudellisia keinoja kaihtamatta.