Matti Louekoski: KIRJEENNVAIHTOTOVERINA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA

7.4.2019

Matti Louekoski
Matti Louekoski

Sipilän hallitus on suurella sitkeydellä yrittänyt oikaista perustuslain säännöstössä. Pitkäaikaiselle perinteelle perustuslakivaliokunnan mietintöjen tinkimättömästä kunnioittamisesta viitattiin kintaalla. Valiokuntaan suhtauduttiin kuin kirjeenvaihtotoveriin. Mielipide siellä, toinen täällä.

Juha Sipilän hallituksen sote-hanke meni odotetusti kiville. Asian kehitysvaiheita seuranneelle se ei ollut yllätys. Yllättävää kuitenkin on, ettei epäonnistumisen syitä ole haluttu tarkoin analysoida. Vastaava hankehan tulee väistämättä seuraavan hallituksen työlistalle. Sen edistämiseksi olisi erittäin hyödyllistä paneutua tehtyihin virheisiin ja hakea uudistukselle hyvissä ajoin kestävää yhteistä pohjaa.

Sote-hanke ei kaatunut aikapulaan. Totta kai eduskunnan istuntokauden päättymistä voi syytellä, kun edeltävät vuodet on härkäpäisesti pidetty kiinni joskus yön hämärissä tehdystä sopimuksesta, jossa uudistuksen varsinainen aihe, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tehostaminen on jätetty sivuosaan. 

Pelkistetysti kaatuneen hankkeen pääasiat olivat maakuntahallinnon luominen ja kunnallisten palveluiden yksityistäminen. Jos pääasiana olisi ollut esimerkiksi terveyskeskusten potilasjonojen purkaminen, olisi riittänyt panostaminen lääkäreiden lisärekrytointiin ja terveyskeskusten avustavan terveydenhuoltohenkilöstön lisäämiseen ja hallintotehtävien sujuvoittamiseen. Eräät asiantuntijalaskelmat osoittavat näin toteutetun uudistuksen hinnan olevan vain murto-osa nyt käytetyistä varoista.

Edellä sanottu on lukijalle liiankin tuttua. Sen sijaan hallituksen kamppailu perustuslakiasioiden kanssa on ollut vähemmän esillä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii eräänlaisen tuomioistuimen tapaan. Kun se käsittelemästään asiasta on antanut mietinnön, on mietinnön asiasisältöä noudatettava. Siihen ei ole valitusoikeutta eikä sen tarkoitusta voi mieleisekseen muunnella ja tulkita.

Sipilän hallitukselle nämä tosiasiat eivät selvästikään valjenneet koko sote-prosessin aikana. Oikeampaa olisi sanoa, että hallitus ei perustuslain noudattamisesta suuresti välittänyt. Kun perustuslakivaliokunta oli julkistanut mietintönsä, hallitus aloitti väännön mietinnön sisällön muuntelemiseksi. Kirjelmöitiin ja tehtiin ”tarkentavia ehdotuksia” aikaisemmin valmisteltuihin lakiesityksiin. Samalla syyteltiin valtiosääntö- oppineita loukkaavilla nimityksillä, olivat fundamentalisteja ja ties mitä.

Pyrittiin luomaan tilanne, jossa sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä myös perustuslakivaliokunta olisivat kuin hallituksen kirjeenvaihtokavereita. Ei auttanut, vaikka perustuslakivaliokunta puheenjohtajansa toimesta laati suorastaan rautalankamalleja antamiensa kannanottojen seuraamisen helpottamiseksi. Asiaa ei parantanut, että hallitus toimitti eduskunnalle luonnoksenomaisia lakiesitystensä korjaustekstejä käsittelyn nopeuttamiseksi. Hallitukselta jäi – varmaan tarkoituksella – huomaamatta, että lakiesitysten antamiselle eduskunnalle on säädetty tarkat menettelytavat. Niihin kuuluu mm. esitysten ennakkotarkastukset, joissa varmistetaan esitysten perustuslainmukaisuus. Valvontatehtävä on oikeuskanslerilla.

Oma lukunsa oli keskustalaisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan oikaisuyritys valiokunnan perustuslaissa säädetyistä menettelytavoista. Tavoitteena oli rajoittaa edustajien puheoikeutta ja runnoa epäkypsiä asioita pikaratkaisuihin. Eduskunnassa on mahdollisuus myös viivytyskeskusteluihin, joissa hänen oman puolueensa edustajilla taitaa olla ennätys. Niistä ei nyt ollut kysymys. Oli vain saatava aikaan asiallinen pohdinta esillä olleen lakipaketin perustuslaillisuudesta.

Hallituksen muistakin menetelmistä voi nostaa kysymyksen laillisuuden noudattamisesta. Ministeri Bernerin pankkiuran alku kaipaisi vielä jälkikäteenkin läpivalaisun jääviyden näkökulmasta. Ministeri itse pääministeristä puhumattakaan ei ole kertonut, milloin hän on antanut suostumuksensa ruotsalaisen suurpankin hallituksen jäseneksi. Perinteisen käytännön mukaan jääviys ja sitoutuneisuus alkaa suostumuksen antamishetkellä. Se aika oli joskus alkuvuoden päivänä, mikä on tarkoin salattu laillisuusvalvojaltakin. Ei tunnu haittaavan hallitusta – eikä torkahtanutta laillisuusvalvojaa.