Rauno Saari: Tuulta päin

21.12.2019

Rauno Saari
Rauno Saari

Antti Rinteen hallitus sai kovaa kritiikkiä koko olemassaolonsa ajan. Viime kevään hallitusohjelma on ollut niin opposition kuin tiedotusvälineiden arvosteltavana. Sisäänajo-aikaa ei annettu eikä edes pientä ymmärrystä löytynyt. EU-puheenjohtajuuskaan ei myötätuntoa lisännyt. Oli kuin kaikki ikävät asiat olisivat hallituksen syytä. Ihmeellistä tämä on myös siksi, ettei hallitus juuri mitään erityistä tehnyt. Enempi hoiti vain rutiineja, joita mm Veikkaus ja Posti edustivat.

 

Hallituksen ohjelma on tietysti poikkeuksellinen. Se nojaa 75 % työllisyysasteeseen. Sen mukana seisotaan tai kaadutaan. Ei ole ollut myöskään tapa edetä menot edellä. Kritiikkiä on ylläpitänyt usko raamatun seitsemään rikkaaseen ja seitsemään laihaan vuoteen. Koska korkeasuhdannetta on kestänyt kohta kymmenen vuotta, niin ollaan varmoja, että kyllä se susi pian tulee. Tätä pelottelua on riittänyt.

Hallituksen tavoite on rohkea, mutta ei kuitenkaan mahdoton. Työttömien määrä on jatkuvasti alentunut. Varsinais-Suomessa se on laskenut 10 %. Maan työllisyysaste oli lokakuussa 72,7 %. Bruttokansantuote on kasvanut viime vuodesta 2,2 % ja yksityinen kulutus vielä hivenen enemmän. Viime vuoden lopun notkahdus on jo takana. Kauppa käy. Meillä ei olekaan taantumaa. Tilanne näyttää varovastikin arvioiden kohtuulliselta. 

Keskustelua voi käydä siitä, onko hallituksella ollut tähän osuutta. Rinteen hallituksen taholta ei ole ollut esillä juuri muuta kuin palkkatuki. Työllistämisessä  keskityttiin osatyökykyisiin. Se on hyvä asia, mutta ei yksin ratkaise ongelmia, joita on työvoiman kysynnässä. Maahanmuuttopolitiikka on menneisyydestä ja sen säilymistä entisellään on vaikea ymmärtää. Puhutaan, että Suomessa tarvitaan eksperttejä. Mutta yhä kasvava tarve on osaavista käsistä. Lisäksi maaseutu ja haja-asutusalueet tyhjenevät, kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja huoltosuhde vinoutuu. Sote- ja kuntauudistuksessa ei ole tapahtunut edistystä. Luvattua infra-investointien jytkyäkin on saanut odottaa niin maan- kuin rautateiden rakentamisessa. Tunninjuna odottaa lähtömerkkiä Turussa.

Mutta olisi Rinteen hallitus voinut ohjelmassaan nojata laajempaankin tuloperustaan. Veropolitiikka on Sipilän hallituksen kopio. Hallitus epäonnistui jo heti lähdössä. Varallisuuserot kasvavat eikä ole esitetty mitään sen estämiseksi. Verovälttelyynkin pitäisi puuttua. Eläkkeistä ja ilmastosta on sitä vastoin puhetta riittänyt, eikä loppua näy. Eikä Sanna Marinin hallituksen piirissäkään näissä asioissa poliittista voittajaa löydy.

Lisäksi tulevat valmiiksi hankalat työehtosopimusneuvottelut Niitä ei saisi sössiä. Myrskypilvistä huolimatta toivoo Sannan hallitukselle vastatuulen taittumista myötäiseksi.