Raimo Väyrynen: Venäjä liukuu autoritaariseen suuntaan

5.4.2020

Raimo Väyrynen
Raimo Väyrynen

Venäjällä valta siirtynyt joko perinteen voimalla, kuten tsaarien tapauksessa, tai valtajärjestelmän sisäisillä järjestelyillä, kuten kommunistisen puolueen kohdalla. Molemmissa tapauksissa vallansiirtoon liittyi usein järjestelmän sisäinen valtataistelu, välillä verinenkin. Kommunistien valtajärjestelmän hajottua välillä käytiin puolidemokraattiset vaalitkin, jossa oligarkkien rahat kuitenkin näyttelivät suurta osaa. Vladimir Putinin noustua valtaa oligarkit saatiin asteittain järjestetykseen, mutta samalla vaalit muuttuivat yhä enemmän ohjatun tai suvereenin demokratian suuntaan.

Seuraavat säännönmukaiset presidentinvaalit pidettään Venäjällä vuonna 2024, jolloin Putin ei voi nykyisen perustuslain mukaan olla enää ehdokkaana. Kun harva kuvittelee, että hän siirtyisi silloin rauhallisesti eläkkeelle yksin sen vuoksi, että hän tarvitsee syytesuojan ulkomaille keräämänsä miljardiomaisuuden vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin sitä, että järjestäisi presidentiksi jonkun luotetun kannattajansa kuten puolustusministeri Sergei Shoigun samalla tavalla kuin Boris Jeltsin valitsi Putinin. Tämä armahti heti kautensa alussa Jeltsinin virkakautensa aikana tekemistä väärinkäytöksistä.

Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan osoittautunut käyttökelpoiseksi, sillä Putin lähipiirissä alkoi esiintyä hermostuneisuutta. Vaikka Putin ei olekaan yksinvaltias, vaan lähipiirissä on toteutettu vallan tasapaino, jonka ansiosta eri tahot tasapainottavat toisensa. Koko järjestelmä on kuitenkin riippuvainen Putinin vallankäytöstä ja sen jäsenten keskuudessa alkoi esiintyä epävarmuutta omasta ja heidän laittomasti keräämänsä omaisuuden turvasta. Putin on ainoa henkilö, joka voi turvata oman ja lähipiiriläisten etuoikeudet ja siksi hänen täytyy jatkaa vallan kahvassa niin kauan kuin kykenee.

Pitkään valmisteltu ensimmäinen siirto tässä valtapelissä nähtiin 15.1.2020, jolloin Putin ilmoitti uuden perustuslain laatimisesta.  Sen hyväksymisessä tarvittava kansanäänestys oli tarkoitus järjestää 20.4.2020, mutta sitä on nyt siirretty koronakriisin seurauksena. Tässä peruslaissa muutettiin ministereiden asema, koska ehdotusoikeus tuli nyt duumalle, kuitenkin niin, että pääministerin ehdottaa presidentti. Nykyinen pääministeri Dimitri Medvedev erosi välittömästi tehtävästään ja siirtyi kansallisen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajaksi ja Putinin alaiseksi. Hänen tilalleen pääministeriksi nousi samana päivänä kansallisen veroviraston pääjohtaja ja Putinin jääkiekkokaveri Mikhail Mishustin.

Samalla uudessa perustuslaissa nollattiin aikaisemmat presidenttikaudet, joten Putinin tähänastiset neljä kautta eivät ole laskuissa mukana. Kun yksi presidenttikausi on nykyisin kuusi vuotta, niin Putin voi olla vallassa vuoteen 2036 saakka, joka on riittävän pitkä aika mihin tahansa poliittiseen suunnitteluun. Hän on tällöin 83-vuotias. Vaikka presidentin asema ministereiden nimityksessä heikkeneekin, niin se vahvistuu huomattavasti sillä, että hänestä tulee myös valtioneuvoston (State Council) puheenjohtaja. Tämä neuvosto tulee nyt perustuslakiin ja sen oikeudet ovat hyvin yleisesti määritelty, eikä se ole oikeastaan kenellekään tilivelvollinen. Sen puheenjohtajuus tarjoaa presidentille niin halutessaan miltei rajoittamattoman vallan.  

Uusi perustuslaki hyväksytään jokseenkin varmasti. Perustuslakituomioistuin, jonka hyväksyntä tarvitaan, on nykyjärjestelmän kannattajien miehittämänä. Duuma hyväksyi jo Putinin kaavailut yksimielisesti ja hampaaton oppositio ilmoitti, ettei se tule osallistumaan kansanäänestykseen. Näiden välttämättömien vaiheiden jälkeen nähdään tarkemmin, kuinka Putin uusi järjestelmä tulee rakentumaan. Ainoa seikka, joka voi nousta esteeksi on kansalaisten yhä suurempi vieraantuminen valtaeliitistä. Huolimatta lännen pakotteista talouden puskurit tulevat kestämään vielä muutaman vuoden, joten sisäpiirien poliittisilla järjestelyillä on lähivuosina riittävästi aikaa.