Pekka Myllyniemi: Suomi koronaviruksen kynsissä

12.4.2020

Pekka Myllyniemi
Pekka Myllyniemi

Suomessa oli sunnuntai-iltaan 29.3. mennessä 1240 varmennettua koronavirustapausta, joista sairaalahoidossa oli134 ja tehohoidossa 41 Koronavirustartunnan aiheuttamia kuolemia oli 12. Ensimmäinen tartunta oli todettu Lapissa 28. helmikuutta eli Kalevalan päivänä. Tartuntojen määrä oli alkanut kasvaa 13.3. jälkeen, jolloin oli kulunut 80 vuotta Talvisodan päättymisestä. 

Tartuntojen kasvu jatkui huhtikuussa siten, että kuukauden alussa varmennettuja tapauksia oli 1446 ja 9.4. mennessä 2605, sairaalahoidossa 159 ja 9.4 mennessä 244, tehohoidossa 62 ja 9.4.mennessä 82. Kuolleita oli huhtikuun alussa 17 ja 8.4. 40 sekä 10.4 mennessä 48. 

Tartuntatautien leviämisreittejä ajatellaan verkkona, jonka solmukohta on Uusimaa. Koronavirustartuntoja on eniten pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa myös väestöntiheys on maan suurin. Yhteensä vuoden alusta tartunnan saaneita oli Uudellamaalla 8.4. 1627 

Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilannetta kyetään Suomessa hallitsemaan valmiuslain nojalla, jonka lain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana mutta myös alemmissa poikkeusoloissa. Valmiuslain säännösten nojalla kyetään varmistamaan väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Sitä sovelletaan vain koko yhteiskuntaa koskevissa kriiseissä kuten laajalle levinneen tartunnan aiheuttamissa tilanteissa. Tällöin kansalaisten terveys menee kaiken edelle, mutta samalla talous sukeltaa ja työpaikkoja menetetään. (On syytä huomata, että Ruotsista puuttuu tämänkaltainen lainsäädäntö. Ruotsissa onkin kuolleita moninkertainen määrä Suomeen verrattuna.)

Valmiuslain säännöksiä noudatettaessa joudutaan kajoamaan ihmisten perusoikeuksiin kuten kokoontumiseen ja liikkumiseen. Pääministeri Sanna Marin ja hänen johdollaan hallitus ovat tehneet selväksi, ettei ihmisten perusoikeuksiin kuitenkaan kajota enempää kuin on välttämätöntä koronatartuntojen leviämisen hillitsemiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi.

Maanantaina 16.3. pääministeri Sanna Marin ilmoitti, että Suomi on koronavirustilanteen takia poikkeusoloissa ja valmiuslaki otetaan käyttöön. Edellisen kerran Suomessa poikkeuslainsäädäntöön oli turvauduttu sotien aikana. Lain tarpeellisuudesta ollaan poikkeuksellisen yksimielisiä yli puoluerajojen. Eduskunnassa kaikki oppositioryhmät antoivat poikkeuslainsäädännölle välittömästi tukensa. Myös presidentti Sauli Niinistö on tarjonnut hallitukselle sivustatukea sekä julkisesti että kulisseissa. Samalla on osoitettu suomalaista sisua. 

Monet valmiuslain käyttöönotosta aiheutuvat rajoitukset ovat osin jopa tiukempia kuin sota-aikana. Koulut, ammatilliset oppilaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kansalaisopistot suljettiin ainakin aluksi toukokuun loppuun asti. Yli kymmenen hengen julkiset kokoontumiset kiellettiin. Valtion ja kuntien museot. teatterit. kirjastot, uimahallit ja muut urheilutilat menivät kiinni. Valmiuslain nojalla myös ravintolat on päätetty sulkea ainakin 13.5. asti. 

Yli 70-vuotiaat velvoitettiin karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. On esitetty toivomus, että läheiset auttaisivat vanhempia. Olemme esimerkiksi omassa perheyhteisössä kiitollisia siitä, että meidän lastenlapsemme ovat huolehtineet isovanhemmistaan. 

Poikkeusolot määrättiin aluksi voimaan 13. huhtikuuta asti. mikä päivämäärä ei kuitenkaan ole lopullinen totuus.

Eniten huomiota on herättänyt valmiuslain nojalle tehty päätös. jonka mukaan koronavirusepidemian takia historiallinen Uudenmaan sulku sai eduskunnan päätöksen vaatiman luvan ja hallitus päätti käyttöönottoasetuksen soveltamisasetuksista ja rajoitusten voimaantulosta keskiyöllä 27.3. Uudenmaan tiesulun on tarkoitus olla voimassa 19. päivään huhtikuuta.

Poliisi perusti sunnuntaisen HS:n kartan mukaan 30 tiesulkua. Niillä on poliisin virka-apuna lisäksi puolustusvoimien henkilökuntaa ja varusmiehiä. Poliisi aloitti rajojen sulkemisen puoliltaöin lauantain vastaisena yönä 28.3. Tiesulkujen rakenteet ja niiden henkilömäärä vaihtelevat muun muassa liikennemäärien perusteella. Työmatkaliikenne on ruuhkauttanut etenkin pääteitä.

Jotta koronaviruksen aiheuttamista rajoituksista kyettäisiin oikean tilaisuuden tullen pääsemään eroon valtioneuvoston kanslia asetti keskiviikkona 8.4. valmisteluryhmän selvittämään laajemmin rajoitusten purkamista. Ryhmä vastaa ”koronaviruskriisin välittömien vahinkojen rajoittamisesta, tehtyjen toimenpiteiden oikea-aikaisesta irtautumisesta ja Suomen jälleenrakennuksen suunnittelusta”.  

Näissä vaikeissa poikkeuksellisissa olosuhteissa meidän on Suomessa hyvä muistaa presidentti Mauno Koivistonaikanaan sanoma totuus: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.