Eeva Donner: Matti ja Pertti, Unto ja Jukka

4.5.2020

Eeva Donner
Eeva Donner

Karanteenissa ollessa ajatus vaeltaa. Kun istuu katsellen parvekkeelta ulos merelle, nousee mieleen kaikenlaisia muistoja. Alkaa ihmetellä oman elämänsä kulkua ja omia valintojaan. Olen monta kertaa tehnyt vääriä valintoja, mutta toverionnen suhteen on elämä mennyt putkeen.


Parikymppisenä en ymmärtänyt politiikasta mitään, olin haaveileva runotyttö. Koti oli työläiskoti mutta politiikasta ei puhuttu.  Isä sodankäynyt, sodan jälkeen töitä pitkään etsinyt ja nuohoojaksi enemmän päätynyt kuin halunnut. Äiti porvarisperheestä, valtion virkamiehen tytär, joka kuunteli klassista musiikkia mutta tykkäsi myös tanssimisesta.          

Ehdin kasvaa yli parikymppiseksi ennen kuin sain kosketuspintaa poliittisiin liikkeisiin. En ole kuulunut mihinkään poliittiseen nuorisojärjestöön, sellainen ikään kuin kulki minulta ohi, kun etsin seikkailuja maailmalta.

Ensimmäisissä vaaleissa, joissa saatoin äänestää, äänestin Kokoomusta. Kerroin siitä, kun enoni Matti oli vierailulla. Hän antoi minun kuulla kunniani. Sillä lailla sain tietää, että hän oli aktiivinen sosialidemokraatti. Seuraavan kerran Matti verbaalisesti höyhensi minut, kun jonkin vuoden päästä ilmoitin pyrkiväni Sirola-opistoon. Minulle oli laitettu poliittiset rajat, joiden sisällä toimia, mutta myös vapauksia. Minut liitti puolueeseen poikaystäväni, joka oli puolueosaston puheenjohtaja ja jonka kanssa sittemmin menin naimisiin. Aate ja liitto ovat pitäneet tähän päivään.

Matti-enon paras ystävä oli Pertti. Paitsi politiikkaa, nämä veijarit pitivät matkustamisesta, hyvästä ruuasta ja vähän viinistäkin.  Jossain vaiheessa aloin minäkin kokata ja Pertti ja Matti vaimoineen istuivat meillä iltaa. Ne illat päättyivät poikkeuksetta miesten nauttimaan viskigrogiin. Olin jo päässyt aatteen jäljille ja minulla alkoi olla mielipiteitä ja näkemyksiä. Jostain syystä minua jopa välillä kuunneltiin. Kotikaupungissani minut valittiin erilaisiin luottamustoimiin, sekä kaupungin että puolueen sisällä. Matti rakasti yksinpuheluja, Pertti ei. Mutta Pertti ohjasi minua kuitenkin jollain ihme tavalla oikeaan suuntaan. Matti kuoli aivan liian aikaisin, mutta jatkoimme Pertin ja puolisonsa tapaamista aina toisinaan.

Paljon myöhemmin, kun jo asuin Espanjassa, meille muodostui Pertin kanssa tavaksi treffata kerran kesässä parilla oluella. Yleensä alkukeväästä hän viestitti, että milloinkas olet tulossa ja treffit järjestettiin Pertin aikataulun mukaan. Lapsenlapset alkoivat olla se tärkein kalenterimerkintä.

Olin ollut jonkin aikaa työttömänä, kun luin lehdestä, että Eduskuntaan haetaan kansanedustajille avustajia. Turun Päivälehdessä haastateltiin Jukkaa, joka antoi ymmärtää, että hän ei tuosta avustajamallista juurikaan piittaa mutta jos jonkun ottaa niin sen täytyy osata kirjoittaa. Leikkasin haastattelun irti, pistin pari sanaa mukaan, että minä osaan kirjoittaa ja lähetin sen Jukalle.

Näin jälkeenpäin olen saanut tietää, että Jukka, Matti ja Pertti tapasivat silloisessa Hamburger Börsin puistikossa olusilla. Matti ja Pertti kehottivat Jukkaa ottamaan minut hommiin ja pitkällisen jahkailun ja ainakin parin tapaamisen jälkeen minä löysin itseni istumassa Eduskuntatalon aulassa hermostuneena. Jukasta tuli paras pomo, mutta samalla vaativin, mitä minulla on sekalaisen työurani aikana ollut ja viihdyimme yhdessä lähes viisi vuotta.

Unto. Jukan Kaptah.  Teki rutkasti vaalihommia Jukalle, mutta katsoi asiakseen myös arvostella. - Mä ain välil sen haukun, niin ei tul liian ittevarmaks, selitti Unto kerran taktiikkaansa minulle. Unto oli telakkatyöläinen ja karjalaissyntyinen.  Sukunimeltään Kärppä. Jukka toimi myös Turun Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja tehtävänäni oli maanantaisin, Turku-päivänä, käydä läpi hänen postiaan. Erään kerran virkahuoneen ovelle koputettiin. Menin avaamaan. Siellä oli Unto Kärppä ja Martti Hirvi. Kun kerroin että Jukka on kokouksessa eikä vähään aikaan palaa, sanoi Unto että kertoisin elukoilta terveisiä, kyllä Jukka tietäisi.

Matti Karelius, Pertti Paasio, Jukka Mikkola ja Unto Kärppä. Minun onnentovereistani nämä neljä ovat poistuneet tuonpuoleisiin.