Rauno Saari: Riittävän hyvä

3.8.2021

Rauno Saari
Rauno Saari

Uudet kunnanvaltuutetut on valittu. Luottamustoimista on pääosin sovittu. Lähes neljä vuotta kestävä työ on alkamassa. Sitä tulee sähköistämään eduskunnan juhannusviikolla tekemä päätös. Lähes kaksi vuosikymmentä valmisteltu massiivinen sosiaali- ja terveydenhoidon uudistus kirjattiin laiksi. Ratkaisu on sulka Marinin hallitukselle, mutta iso läjäys kuntakentälle. Kuntapäättäjät törmäävät vaalikaudella ongelmiin, joita ei ole haluttu tai uskallettu ennakoida. Ehkä syntyviä ongelmia ei ole tiedostettu.

Sote purkaa kunta- ja kuntayhtymien kentän. Se koskee sosiaali- ja terveydenhoitoa sekä pelastustointa, mutta heijastuu syvälle kunnalliseen toimintaan. Järjestämisvastuu näissä kuntalaisen kannalta keskeisissä palveluissa siirtyy puolentoista vuoden päästä 293 kunnalta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille.

Päätetty hallintomalli ei ole kaikille kunnille ainoa oikea. Suuret kaupungit ovat pystyneet ja pystyisivät hoitamaan palvelunsa yksin. Monilla alueilla kunnat ovat onnistuneet turvaamaan ne siirtämällä toteutuksen kuntayhtymille. Joskus on kuitenkin ymmärrettävä, että vuodesta toiseen jatkuva asian vatvominen ei ole kenellekään kunniaksi. Huonompikin päätös on parempi, kun tekemätön päätös, jota ei voi korjailla.

Jo Paavo Lipposen (sd) II hallituksen aikana 1999–2003 pohdittiin keinoja pienten terveyskeskusten toiminnan tehostamiseksi. Erityinen ongelma oli täyttämättömät lääkärinvirat. Kun peruspalvelu ei toiminut, vastaanottoajat venähtivät tai ongelmat ohitettiin erityissairaanhoitoon turvautumalla.

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen Paras-hanke oli iso askel oikeaan suuntaan. Se kasvatti terveyskeskuksia, vahvisti sosiaali- ja terveydenhoidon integraatiota ja vauhditti vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Jyrki Kataisen (kok) vahvojen kaupunkiseutujen suurkuntahanke jätti haja-asutusalueen kunnat sen ulkopuolelle eli juuri ne, joiden palveluista alun alkaen oli kannettu huolta. Niinpä Katainen kesken hallituskauden taipui maakunnalliselle pohjalle rakentuvaan hallintomalliin. Sitä Aleksander Stubb (kok) pääministerinä jatkoi. Juha Sipilän (kesk) hallituksessa Stubb ja Timo Soini (ps) vannoivat nyt päätetyn maakunnallisen hallintomallin nimeen. Ja olihan siellä myös Petteri Orpo (kok) ministerinä mukana. Hallintomallin juna oli mennyt siten   ajat sitten ja se oli   kokoomuksella ja persuilla hyvin tiedossa, vaikka eduskunnassa muuta esitettiin. Se tästä pöhinästä.

Sote vähentää pienten kuntien talousriskiä, mutta ei se muuta arkea. Kyse on koko maata koskevasta ongelmasta. Lapsi- ja työikäisenväestön määrä vähenee. Vanhusväestö kasvaa ja samalla kasvaa hoidon tarve. Yritystoiminta ja työpaikat keskittyvät. Tähän ei ole kunnissa juurikaan varauduttu. Eduskunnan sote-päätökset vievät puolet kuntien talousarvioista ja henkilöstöstä. Se merkitsee, että kunnan liikkumatila ja sopeuttamisvara on entistä tiukemmassa.

Uudistuksen rahoituksesta väännetään lähikuukausina kättä. Siitä puhuttaa hallituksessa ja tammikuussa järjestettävissä aluevaaleissa. Ennustan, että myöhemmin palataan hyvinvointialueiden lukumäärään ja maakunnan sopimattomuuteen hallinnollisena yksikkönä. Mutta nyt Johannes Virolaisen viisasta sanontaa mukaillen pulinat pois ja kaikki tuki lain toteutukselle.