2026 kokoukset

Sivistys turvaa demokratiaa

-Ei ole mitään syytä arvella, etteikö yksinvaltainen ja impulsiivinen toiminta voisi rantautua myös Suomeen, totesi YTT Karina Jutila puhuessaan demokratian tulevaisuudesta Helsingin Vanhojen tovereiden tilaisuudessa 9.3.

Demokratia ei voi hyvin maailmassa, Jutila sanoi mutta hän on huolissaan myös kehityksestä Suomessa.

Suomalaisten enemmistö (57 prosenttia) luottaa “yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet”, joskin luottamus on selvästi heikentynyt, sillä vuonna 2023 näin uskoi 70 prosenttia suomalaisista.

Luottamuslukemat perustuvat E2 -tutkimuksen mittauksiin, joissa peilataan suomalaisten ajatusmaailman muutoksia.

Luottamusta Jutila pitää pääomien pääomana. Sitä tarvitaan yhteiskunnassa, yrityksissä, henkilösuhteissa. Menetettynä pääomana sen voittaminen takaisin on erittäin vaikeaa.

Demokratiaa pohtiessaan Jutila muistuttaa, ettei vaalidemokratia ole riittävä demokratia mittari. Tarvitaan paljon muitakin vahvuuksia. Jos olisi yksi asia mainittava, niin Jutila nostaisi esiin sivistyksen ja historiantajun.

“Henkinen pääoma ei ole korvattavissa”, hän sanoo ja korostaa, ettei sivistys suinkaan ole sama kuin koulutus.”

Teksti Eila Nevalainen

Kuva Hannu Ohvo

SDP tulituksessa – Nyt on kestettävä paljon

SDP menestyi hyvin kuntavaaleissa ja sama resepti sopii kansanedustaja Eveliina Heinäluoman mukaan myös tuleviin eduskuntavaaleihin.

Valitaan huolella teemat ja puhutaan niistä ymmärrettävästi sekä uskottavasti. Uskottavaan puhumiseen kuuluu, että ollaan lähellä tavallisen ihmisen arkea.

Heinäluoma arvelee, että keskeisiä aiheita eduskuntavaaleissa  voisivat olla hoitoonpääsy, vanhusten hoito, lasten ja nuorten koulutus sekä uskottavasti sanoitettu talouspolitiikka.

Odotettavissa on lisäksi kipeitä menosäästöjä ja muutoksia verotuksessa.

Hän myös varoittaa, että niin kokoomuksen kuin perussuomalaistenkin tykit on suunnattu Sdp:hen. “On kestettävä paljon.”

Helsingissä eriytymistä vastaan

 Helsingissä tapahtui iso muutos kuntavaaleissa, Eveliina Heinäluoma muistuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Koulujen ryhmäkoot, omalääkäri ja hoitoonpääsy sekä  terveyskeskusten verkon vaaliminen ovat lupauksia, jotka nyt toteutuvat. “Otetaan happea isojen terveyskeskusten rakentamisessa ja katsotaan, tarvitaanko rinnalle pienempiä, hän summaa.

“Yhtään uutta ulkoistamisselvitystä ei tehdä, vaan organisaatiolle annetaan työrauha. Keskitytään siihen, miten ulkoistettuja palveluja ehkä voidaan palauttaa pikkuhiljaa.”

Asuntopolitiikan suuri haaste on, miten korjata hallituksen tuhotöitä. ARA -rahoitus on ajettu alas eikä niitä rahoja saada takaisin. Asumisoikeusjärestelmä on lakkautettu ja asunnottomuustyötä  vähennetty.

Asuntorahaston avulla on Helsingissä pystytty siihen, että lähiöt kehittyvät tasaisesti, Heinäluoma sanoo. Nyt on vaikeaa.

Hän kuitenkin kertoo vievänsä apulaispormestari Johanna Laisaaren kanssa lähiöhankkeita eteenpäin eriytymisen välttämiseksi.

Vaikka Helsingissä voidaan tehdä jotakin asuntopolitiikan hyväksi, Heinäluoma sanoo, niin tilanteen korjaaminen vaatii kyllä uuden hallituksen.

Teksti Eila Nevalainen

Kuva SDP

Maailman muutoksissa syytä olla varuillaan

Tiedusteluvalvontavaltuutetun työ on punnintaa eri perusoikeuksien ja koko perusoikeusjärjestelmän suojaamisen sekä oikeusturvan ja tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksien välillä.

Vuonna 2019 Suomeen perustetun tiedusteluvalvontavaltuutetun viran ensimmäinen ja nykyinen haltija Kimmo Hakonen kertoi Helsingin Vanhojen Tovereiden tammikuun lounastilaisuudessa työstään.

  • Tehtävänä on valvoa Suomen siviili- ja sotilastiedustelua, kun tiedusteluviranomaiset harjoittavat Suomeen kohdistuvien uhkien tiedustelua ja yrittävät estää niitä. Riippumattoman valtuutetun viran lisäksi eduskuntaan perustettiin tiedusteluvalvontavaliokunta, Hakonen kiteytti.

Hänen mukaansa valiokunnasta haluttiin hieman pienempi kuin eduskunnan muut valiokunnat ovat, kuitenkin niin, että kaikki eduskuntapuolueet ovat valiokunnassa edustettuina. Valiokunta poikkeaa muista valiokunnista myös siinä, että sen käsittelemät asiat ovat lähtökohtaisesti salaisia. Eivät siis julkisia kuten muiden valiokuntien.

Hakonen kertoi, että tiedusteluvalvonta on eri maissa järjestetty hyvin eri tavalla maiden historiasta ja hallintojärjestelmistä johtuen. Edes Pohjoismaissa tiedusteluvalvonta ei ole samalla tavalla organisoitu.

Verrattuna ylimpiin laillisuusvalvojiin, oikeuskansleriin ja oikeusasiamieheen, ja muihin erityisvaltuutettuihin tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäväkenttä on kapea, mutta toisaalta syvä.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun työ jakautuu ennakolliseen, reaaliaikaiseen ja jälkikäteiseen valvontaan, johon jälkimmäiseen liittyy esimerkiksi se, että henkilö voi tehdä tutkimispyynnön siitä, onko häneen kohdistettu tiedustelu ollut lainmukaista. Hakosen mukaan jälkikäteisen valvonnan merkitys on reaaliaikaisen valvonnan merkitystä vähäisempi. Tutkimispyyntöjä tehdään vuosittain vain noin 10-20.

Reaaliaikainen valvonta tarkoittaa valtuutetun pääsyä tiedusteluviranomaisten tiedustelumenetelmien käyttöä koskeviin tietojärjestelmiin sekä osallistumista Helsingin käräjäoikeuden istuntoihin läsnäolo-, puhe- ja valitusoikeudella, kun oikeudessa käsitellään tiedustelua koskevia lupa-asioita. Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään tiedustelua koskevat lupa-asiat koko Suomen osalta. Ennakollisessa valvonnassa ei Hakosen mielestä ei pidä mennä liian pitkälle, ettei tiedusteluvalvontavaltuutettu vaaranna omaa itsenäisyyttään.

  • Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävän erityispiirre liittyy usein perusoikeuksien ja koko perusoikeusjärjestelmän suojaamisen keskinäiseen punnitaan. Tiedustelusta ei myöskään saa tulla valtiota valtioon, josta ei Suomessa ole merkkejä, mutta maailman muutoksissa tässäkin pitää olla tarkkana, Hakonen valotti työtään.

Hakosen mielestä on tärkeää pystyä säilyttämään tasapaino oikeusturvan ja tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksien välillä. Perustellusti salassa pidettävän toiminnan yhteydessä tiedusteltavan kohteen oikeusturvan varmistaminen on kuitenkin Hakosen mukaan usein haasteellinen tehtävä.

  • Jos tiedustelun kohteena on valtiollinen toimija, sille ei tarvitse ilmoittaa tiedustelun kohteena olemisesta, Hakonen totesi.

Hakonen kertoi valtuutetun voivan kiinnittää tiedusteluviranomaisen huomiota, huomauttaa tiedusteluviranomaista tai jos tiedusteluviranomaisen epäillään toimineen lainvastaisesti, saattaa asian esitutkintaan.

Teksti Harri Järvinen 

Kuva Hannu Ohvo