Helsingin Vanhat Toverit
Helsingin Vanhat Toverit on yksi maamme vireimpiä aktiivisesti kokoontuvista Suomen Wanhojen Toverien kerhoista.
Jäsentilaisuuksia pidetään kerran kuukaudessa, joka kuun toinen maanantai, paitsi kesäaikaan. Jäsentilaisuuksissa kuullaan alustuksia yhteiskuntamme eri osa-alueilta. Lisäksi retkeillään ja käydään tutustumassa erilaisiin kulttuuritapahtumiin.
HVT kokoontuu Paasitornissa (lounas Paasiravintolassa klo 13.00 ja kokous Juho Rissanen – salissa klo 14.00 alkaen
YHTEYSTIEDOT
Puheenjohtaja
Kari Salmi
kari.p.salmi@outlook.com
Varapuheenjohtaja
Eila Nevalainen
Sihteeri
Kari Virkkula
050 386 3356
kari.virkkula@kolumbus.fi
Taloudenhoitaja
Mikko Stylman
040 7574772
mikko.e.stylman@gmail.com
Jäsenet
Elisabeth Helander
Kalervo Haverinen
Rauli Warto
Leena Westlund
"Tämän lehden täytyy olla hyvä" oli Antti Vuorentinteen valinta Suomen Sosialidemokraatin vuosista 1918 – 1988 kertovalle historialle.
Ennen vuotta 1918 nimi oli Työmies ja vuoden 1988 jälkeenkin nimiä on ollut kolme. Vuorenrinne kertoi 11.5. olleessa Helsingin Vanhojen Tovereiden kevätkauden viimeisessä tapaamisessa, että slogan oli 1988 silloisen päätoimittajan Seppo Heikki Salosen mainoskampanjaan lanseeraama. Sillä viitattiin siihen, että lehden lukijat olivat vaativia.
”Vaikeinta oli arvioida, kuinka lehti on vaikuttanut poliittiseen historiaan”, totesi Vuorenrinne. Kiinnostava esimerkki oli päätoimittaja Eino Kilven pääkirjoitus 4.1.1942, jossa arvioitiin Neuvostoliiton halua ryhtyä laajempaan sotaan. Eino Kilven kautta ja hänen erottamistaan Vuorenrinne käsitteli laajasti ja värikkäästi unohtamatta Kilven puolisoa Sylvi-Kyllikki Kilpeä. Muita historian kipukohtia olivat olleet mm Sasu Punasen ja Simpan erottamiset.
Lehden kustantaja oli Kustannus Oy Kansanvalta. 1920-luku oli taloudellisesti erittäin kannattava. Levikki oli merkittävä ja ilmoitustulot ylittivät lehtimyynnin 1926. Vuorenrinne kertoi, että kun Oakland-automerkin maahantuoja ei mainostanut lehdessä, sen kanssa tehtiin vaihtokauppa. Lehti sai auton ja auto näkyvyyttä lehdessä. Kalle Lehmus teki tällä autolla kaksikin reportaasimatkaa Mäntsälään lapuanliikkeen kapinan aikana.
Taloudelliset vaikeudet leimasivat lehden myöhempiä vuosikymmeniä. Lehtiyhtiö pohti toistuvasti strategiaansa ja tervehdyttämistyöhön tuli mukaan 1963 Mauno Koivisto. 1960-luvun lopussa lehdistön talouskomitea esitti valtion lehdistötukea, josta tuli myöhempinä vuosina välttämätön elinehto. Esityksessä oli mukana valokuva Väinö Tannerin kunniaksi järjestetyltä jäähyväislounaalta toukokuulta 1965. Tanner oli ollut Koy Kansanvallan johtokunnassa kahta poikkeusta lukuunottamatta vuodesta 1918 alkaen.
Lehden pakinoitsijat olivat merkittäviä vaikuttajia ja hyvin luettuja Sasu Punasesta Aimo Kairamoon. Vuorenrinne arvioi, että he olivat kirjoittajina merkittävämpiä kuin päätoimittajat. Näin sopiikin entisen päätoimittajan sanoa.
teksti Leena Westlund
kuva Hannu Ohvo