SWT:n kolumnisti Eeva Donner on jälleen kirjoittanut koskettavan jutun yksin asuvist naisista. Hän on haastatellut paljon ihmisiä ja teemasta on nyt omakohtaista kokemusta. 

Eeva asuu Espanjassa. Arkipäivässä joutuu yhdistämään suomalaisen kasvatuksen ja espanjalaisen kultuurin eikä se aina ole helppoa. Espanjalaisilla on kuitenkin perheet tukenaan. Suomalaiset Espanjassa yksinelävät naiset joutuvat selviytymään ilman vahvaa sosiaalista suojaverkkoa.

Eeva väittää, että yksinasuva nainen Suomessa on enemmän yksin kuin yksinasuva nainen Espanjassa. 

Eeva jatkaa. ”Tiedän että Suomeen on perustettu kaikenlaisia vanhusneuvostoja ja elimiä joiden tarkoituksena on saada yksinasuvat pysymään kotonaan mahdollisimman pitkään. Luin tätä kirjotusta varten eräitäkin raportteja. Mutta niiden harmistuttavin piirre oli siinä että niissä ikäihminen koettiin aina objektiksi jolle olisi joltain taholta tehtävä toimenpiteitä.”

Lue puhutteleva ja ajatuksia herättävä juttu

 

Koko kolumni löytyy tämän alta "Viikon kolumni" 

Sen voi tehdä myös klikkaamalla tätä linkkiä



 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA


ILMASTONMUUTOS, ERIARVOISUUS JA PANDEMIA

ERKKI LIIKASEN JOULUSAARNA ja Sibeliuksen 5. sinfonia

Tervetuliaissanat Maija-Riitta Ollila


Erkki Liikanen kertoo joulusaarnan taustoista, että Maija-Riitta Ollila pyysi pitämään joulusaarnan Turun Yliopistossa. Se tapahtui verkossa. Aikamme kolme suurta aihetta ovat esillä: Ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja pandemia.

”On hanget korkeat nietokset” laulettiin moneen kertaan joulua vietettäessä. Jean Sibelius sävelsi sen vuonna 1901, 120 vuotta sitten.  Hänen oppilaansa Otto Kotilainen sävelsi samaan aikaan toisen pidetyn joululaulun ”Kun maass´ on hanki ja järvet jäässä”.  Mihin ovat hanget ja jäät hävinneet? Talven lämpötila on noussut kolme astetta. Se on muuttanut paljon. Mitkä ovat avaintoimet ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi?

Jean Sibelius sävelsi vuodet 1915 - 1919 kuuluisaa 5. sinfoniaa. Ensiesitys oli ollut vuonna 1915 ja se oli arvostelumenestys. Sibelius jatkoi kuitenkin sen hiomista. Hän sanoi itsekin muuttuneensa. Niin muuttui maailmakin. 1. maailmansota. Venäjän vallankumous. Suomen itsenäistyminen. Sisällissota. Vuonna 1919 se oli lopulta valmis. Miten Suomi toipui sisällissodasta? Miten haavat umpeutuivat? Hyvinvointivaltion luominen sodan jälkeen. Entä eriarvoisuus tänään? Globalisaation ja teknologian muutoksen vaikutukset?

Espanjan kuume iski vuonna 1918. Siihen sairastui kymmeniä tuhansia. Epäilemättä se levisi vankileireille. Epidemia kesti kolme vuotta. Sen on talous- ja sosiaalihistorian tutkijoiden mukaan edellinen epidemia, jolla on nykyiset koronaepidemian mittasuhteet.

Hyvää ja terveellistä vuotta 2022.

terveisin

Erkki Liikanen

 

KATSO VIDEO TÄTÄ LINKKIÄ KLIKKAAMALLA

 



 

Viikon kolumni

                                          "Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät joka toinen viikko ja keskikesällä kolmen viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kirjoittajalla on oma kolumniarkisto.



 

Viimeisimmät kolumnit

Eeva Donner: Yksinasuvat vanhat naiset (9.1.2022)

Käytävästä, sen pimeimmästä kohtaa, paloi lamppu. Katsoin kattoa, mietin pitkän aikaa mitä tehdä. Polttimoita minulla toki oli, kokonainen laatikollinen. Ja tikkaat. Mutta uskaltaisinko tikkaille, kääntäisinkö lampun kupua kaksi käsin kun en voisi mistään ottaa tukea? Entä sitten, kun kupu olisi irti, miten näkisin irrottaa palaneen polttimon? Mihin asettaisin lampun kuvun vai täytyisikö minun, kupu kädessäni, laskeutua tikkaat lattialle, asettaa kuvun lipaston päälle, kiivetä ylös ja irroittaa sokkona polttimo ja yrittää sovittaa uusi sen tilalle?

Annakati Mattila: Viisauden lahjoista suurin on ystävyys (30.12.2021)

Kirjahyllyä siivotessani putkahti esiin kukkakantinen kirjanen, jonka päälle on painettu koukeroisin kirjaimin sana Muistoja. Kun avasin kirjan, sen sivuilta löytyi toinen toistaan koreampia kiiltokuvia. Pulleiden kerubien ja värikylläisten kukkakimppujen lomaan oli yli puoli vuosisataa sitten raapustettu epävarmoin lapsenkäsin muistovärssyjä, kuten ”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen niin kuin maamies pellolla lyhteen.” Ja alle oli tietysti merkitty kirjoittajan nimi. Muistojen kirjoittaminen oli tyttöjen huvi. Minunkin muistokirjassani on vain yksi pojan nimi. Ne harakanvarpaat kirjoitti pikkuveljeni - myönnän - ankaran painostuksen alaisena.

Maija Anttila: Yksinasuvat esiin (20.12.2021)

Kalevi Sorsa säätiö on julkaissut selvityksen yksinasuvien elinoloista ja miten harjoitettu politiikka kohdentuu heihin. Mielestäni tämä julkaisu on arvokas poliittinen esiin nosto suuren ja yhä kasvavan ihmisryhmän asioissa. Julkaisussa kerrotaan, että Suomessa on 1,25 miljoonaa yhden hengen taloutta. Itse kuulun tähän joukkoon. Helsingissä meitä on lähes puolet kotitalouksista. Säätiön työryhmän ehdotus, että Suomessa pitäisi asettaa komitea selvittämään yksinasuvien asemaa ja heidän kohteluaan hyvinvointipolitiikoissa on tärkeä ja kannatettava.

Eeva Donner: Palmujen alla (13.12.2021)

Elämäni muuttui kertaheitolla lokakuun alussa kun jäin leskeksi. Kun pahin järkytys oli ohi, aloin pohtia tulevaisuuttani. Olen asunut viimeiset yli 12 vuotta Espanjassa ja olin luonnollisesti kuvitellut, kuten niin moni muu ikäiseni, että yhteisiä aktiivisia vuosia kumppanin kanssa olisi vielä jokunen edessä. Ensimmäinen reaktio oli pelko siitä, miten tulen pärjäämään tästä eteenpäin. Yksinäisyyden tunne oli suuri.

Pekka Myllyniemi: Arvokkainta mitä meillä demareilla on (5.12.2021)

Me Demarit olemme rakentaneet suomalaista hyvinvointia yli 120 vuoden ajan. Juuri tällä hetkellä on aika ottaa hyvinvoinnin seuraava askel. Tämän tavoitteen haluamme saavuttaa historian ensimmäisissä aluevaaleissa siten, että jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että hoitoa saa silloin, kun hän sitä tarvitsee. Samalla haluamme myös pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista.

Wanhojen Toverien Facebook-sivut

Suomen Wanhoilla Tovereilla on myös facebook-sivut.
Niiden kautta markkinoimme myös kolumneja ja muuta wt-toimintaa.

Sivut löytyvät klikkaamalla: Suomen Wanhat Toverit.



 

Twitter on suosittu keskustelu- ja uutiskanava.

Wanhat Toverit on mukana  myös Twitterissä:
https://twitter.com/wanhattoverit


 

Suomen Wanhat Toverit

kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan,
jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä.
SWT-yhteisön muodostaa
60 jäsenkerhoa.



 

Linkkejä

Ota kantaa!

Miltä uudet sivut näyttävät

Oikein kivat 
46% 46% (113)
Ihan OK 
45% 45% (109)
No, enpä tiedä 
3% 3% (9)
Huonot 
4% 4% (10)

Vastauksia yhteensä 241.