Wanhat Toverit ry

Dan Andersson ja hänen suomentajansa Helsingissä NASOM-laulujuhlilla

Turun seudun Wanhojen Toverien ”house band” Rafaelin enkelit esittelee Ruotsin suomalaismetsien runoilijan Dan Anderssonin (1888-1920) suomennettua tuotantoa musiikkiesitelmässään Helsingin Suomalaisella työväenopistolla perjantaina 10.6.2022 klo 12.00. Tapahtuma on osa Helsingissä pidettäviä Pohjoismaisia musiikkijuhlia, joiden järjestäjä on Pohjoismainen työväen musiikkiliitto (NASOM).

Dan Andersson kuului sukujuuriltaan metsäsuomalaisiin, joita alunperin muutti Savosta ja Pirkanmaalta Ruotsin asumattomalle havumetsävyöhykkeelle 1600-luvun lopulta alkaen. Metsäsuomalaisten kohtalo oli karu. 1800-luvun lopulle asti heidät oli alistettu lähes orjien asemaan. He palvelivat Ruotsin sotateollisuutta rautakaivoksilla, masuuneilla ja varsinkin miilunpolttajina. Näiden ihmisten elämään ja kohtaloihin Dan Anderssonin elämä ja tuotanto kytkeytyi. Hän oli myös vahvasti Ruotsin heräävän työväenliikkeen runoilija. Andersson sävelsi itsekin monia runojaan, mutta vasta hänen kuolemansa jälkeen niitä sävellettiin lisää ja monista lauluista tuli suosittuja.

Andersson huomattiin myös Suomessa. Ensimmäiset suomentajat olivat Tulenkantajien sukupolvea, kuten Uuno Kailas ja Lauri Viljanen. Ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen Andersson-kokoelman suomeksi toimitti Otto Varhia vuonna 1949. Folk-aallon myötä 1960-luvulla Anderssonin laulut löysivät uuden kuulijakunnan. Esimerkiksi Sauvo ”Saukki” Puhtila suomensi silloisia Hootenanny Singersin Andersson-hittejä. Myöhemmin Esa Niemitalo (1977) ja Hector (1979) julkaisivat kokonaisen albumillisen Dan Anderssonin lauluja, suomentajina Aappo I. Piippo, Hector ja Tommy Taberman.

Rafaelin enkelit käy esitelmässään läpi Andersson-suomennosten historiaa ja esittää kokonaan tai osittain kymmenkunta laulua. Joukossa on suomennoksia, joita ei aikaisemmin ole laulettuina kuultu. Joukossa on myös yksi aivan uusi runosuomennos (2020).

Rafaelin enkelien taiteellisena johtajana toimii Jukka Alari ja esitelmätekstin on laatinut Antti Vuorenrinne.

Rafaelin enkelien kokoonpano:

Jukka Alari, laulu (musiikin johto)

Jouko Glader, laulu

Ari Hakulinen, kontrabasso

Juha Korvenmaa, laulu, kitara, klarinetti

Kari Malinen, laulu (laulujen esittely)

Aimo Massinen, laulu

Kalevi Olin, laulu, kitara

Eero Pulli, laulu

Esko Randell, laulu, kitara

Antti Vuorenrinne, laulu, kitara, huuliharppu (luento)

Liisa Ilomäki

SWT:n kolumnisti Liisa Ilomäki kirjoittaa, että en ole poliitikko, en tunne salattuja keskusteluja, en ole vaikuttaja kuin korkeintaan meillä tilapäishoidossa olevalle koiralle. Ja juuri siksi haluan kirjoittaa NATOon liittymisestä ja Suomen linjan kehittymisestä.

Liisa sanoo, että olen ylpeä suomalaisesta yhteiskunnallisesta kulttuuristamme, jossa vakavista asioista keskustellaan tosissaan ja etsien yhteistä ymmärrystä, keskustelu ulottuu laajalti kaikille niille, jotka siihen haluavat osallistua, ja asioista kerrotaan perusteellisesti ja monesta näkökulmasta. Niin lehdet kuin TV ovat tarjoneet keskustelun eväitä, jos sitä vain on kaivannut.

Liisa lopettaa toteamalla: "Meidän keskeiset valtiolliset toimijamme ovat tilanteen tasalla, tietävät, mitä tekevät, ottavat vastuun tosissaan ja tietävät, että he ratkaisevat Suomen tulevaisuutta.

On upeaa, että meillä suomalaisilla on kyllä juuri niin hyvä hallitus kuin olemme ansainneet."

Lue hieno analyysi

Koko kolumni löytyy tämän alta kohdasta "Viikon kolumni"

Sen voi tehdä myös klikkaamalla tätä linkkiä

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät joka toinen viikko ja keskikesällä kolmen viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kirjoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Liisa Ilomäki: Kun katse kääntyi toiseen suuntaan (15.5.2022)

Suomi hakee NATOn jäsenyyttä. On latteata kirjoittaa, että elämme historiallisia aikoja, sillä sen ovat sanoneet ja kirjoittaneet kaikki itseään kunnioittavat ihmiset, mutta niinhän se vain on. Elämme sellaista muutosten aikaa, jota emme olisi halunneet, ja joka peruttamattomasti vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. Kun presidentti ja pääministeri antoivat yhteisen viestinsä NATOon liittymisestä, tuntui ihan fyysisesti siltä kuin pitäisi katsoa eri suuntaan kuin tähän asti on totuttu, kääntyä sellaiset 90 astetta jonnekin päin.

Kari Salmi: Ruotsin ulkopolitiikka ja Suomi (29.4.2022)

Venäjän aloitettua raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan, liikahtivat suomalaisten Nato-kannat radikaalisti, mutta niin kävi myös Ruotsissa. Suomi mainitaan nyt Ruotsin mediassa ja Nato-päätöksenteon valmistelussa useammin nyt kuin kymmeniin vuosiin.

Reijo Vuorento: Naapurukset NATO:on? (17.4.2022)

NATOsta keskustellaan nyt ahkerasti Suomen lahden molemmin puolin. Keskusteluon kuitenkin erilaista Suomessa ja Ruotsissa, vaikka ulkoinen turvallisuusympäristön muutos on samankaltainen- Venäjän hyökkäys ja sotatoimet muuttivat turvallisuusasetelmaa myös Itämeren alueella.

Ulpu Iivari: Tarjolla on kokeneita päättäjiä (3.4.2022)

Joulukuussa 2019 Suomen hallitus sai kansainvälisesti poikkeuksellisesta huomiota. Suomeen oli nimitetty maailman nuorin pääministeri ja hän oli nainen, sosialidemokraattien Sanna Marin, josta tuli seuraavana kesänä puolueensa puheenjohtaja. Myös muiden hallituspuolueiden johdossa oli nainen. Anna-Maja Henrikssonia lukuunottamatta heistä kenelläkään ei tuolloin ollut hallituskokemusta edellisiltä vaalikausilta. Myöhemmin viisikkoa täydensi Annika Saarikko, joka oli toiminut ministerinä Sipilän hallituksessa.

Assi Liikanen: Vahvat naistaitelijat (12.3.2022)

Seurattuani viikkoja Ukrainan tilanteen kiristymisestä kertovia uutisia, alkoi kovasti ahdistaa. Päätin mennä katsomaan taidetta, se on aina auttanut, vienyt hetkeksi ajatukset muualle ja virkistänyt. Ateneumiin oli avautunut näyttely ”Moderni nainen”. Sinne piti päästä! Jo nimenkin puolesta tunsin sen heti omakseni.