Retkeilypäivillä pohditaan demokratian tulevaisuutta Euroopassa

Wanhojen Toverien retkeily- ja kulttuuripäivien ohjelma on pääpiirteissään valmistunut. Retkeilypäivät järjestetään 23.- 24.elokuuta Jyväskylässä. Mielenkiintoinen ohjelma tarjoaa muun muassa ajankohtaista tietoa Euroopan asioista, mahdollisuuden nauttia Suomen luonnosta ja tilaisuuden tutustua Jyväskylän kaupunkiin opastetulla kiertoajelulla.

Entinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja väitöskirjatutkija Oxfordin yliopiston politiikantutkimuksen laitokselta Ilona Lahdelma ovat lupautuneet puhujiksi Demokratian tulevaisuus Euroopassa – seminaarissa. Seminaari pidetään Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa, arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman, Jyväskylän Työväenyhdistyksen työväentalon Aalto-salissa perjantaina 23.8. iltapäivällä.

Retkeilypäivien alustava ohjelma, ilmoittautumisohjeet sekä hotellitiedot on lähetetty kerhoille.
Kirje on luettavissa myös tästä linkistä.

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kijoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Pekka Myllyniemi: ROHKEUS AVATA HISTORIAN KIPUPISTEITÄ (20.1.2019)

Tammikuun 12. päivänä Historians without Borders:n seminaarissa käsiteltiin Suomen historian suurimman kipukohdan eli sisällissodan satavuotismuistovuotta. Seminaarin johdannossa todettiin, että on vienyt vuosikymmeniä ennen kuin kaikkia sotaan liittyviä kysymyksiä on voitu avata. Esitettiin myös kysymys: Onko kaikkea vieläkään uskallettu käsitellä? Seminaarin aiheena olikin: Rohkeus avata historian kipupisteitä.

Raimo Väyrynen: EUROOPAN UNIONILLA EDESSÄ MONTA SOTKUA (13.1.2019)

Englannin lähtö Euroopan unionista, brexit, on edelleen auki. Ellei ensi viikolla saavuteta brittiparlamentin alahuoneessa päätöstä asiassa, niin on todennäköistä, että Mayn hallitus tulee pyytämään lisäaikaa. Kuitenkin nyt on selvää, että Englanti on ajautumassa unionin ulkoreunalle. Vanha ivallinen sanonta pitää paikkansa; ”sumua kanaalissa, Eurooppa eristyksissä”. Käsitys Englannista on jo muuttunut. Entisestä korkealle arvostetusta kansakunnasta, jota järkevät ihmiset hallitsevat, on tullut eurooppalainen paariavaltio. Siinä unionista eroa ja yleistä mielipidettä lietsovat median avustamina sellaiset höyrypäät kuin David Davis, Boris Johnson ja Jacob Rees-Mogg.

Kari Salmi: Demokratian ja myös sosialidemokratian tulevaisuudesta on huolehdittava (6.1.2019)

Kymmenissä valtioissa valitaan tänä vuonna Suomen tapaan kansalliset parlamentit. Liian harvassa maassa, Euroopassakin, parlamenttivaalit toteuttavat todellista edustuksellista demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kuten Suomessa tapahtuu. Ulf Sundqvist kuvasi viime kolumnissaan sitä muutosta, mikä varsin nopeasti on tapahtunut ihan globaalisti. Monesti samalla myös sosialidemokraattien vaikutus eri maiden politiikassa on huolestuttavasti heikentynyt ja se näkyy myös demokratian heikentymisenä. Oikeastaan vain Saksassa – vaikkakin heikentyen - ja Pohjoismaissa demarit näkyvät ja vaikuttavat, mutta joutuvat sielläkin kamppailemaan perinteisten kilpailijoiden lisäksi yhä kasvavia ääriaineksia vastaan.

Ulf Sundqvist: Kohti vaalivoittoa (30.12.2018)

Suomi on siirtymässä vaalivuoteen ja merkit viittaavat sekä pitkään että ilmeisesti myös tavanomaista kiivaampaan vaalitaisteluun. Poliittinen ilmapiiri on kuumentunut hallituksen kylmäkiskoisen oikeistopolitiikan ansiosta. Blokkiasetelma on eduskunnassa kiristynyt merkittävästi. Olemme saaneet kokea mitä porvarillinen blokkipolitiikka tarkoittaa. Kuvaavaa on se, että jopa Rkp ja Kristillinen liitto ovat vasemmiston ja vihreiden tavoin kauhistelleet keskustaoikeiston edesottamuksia.

Pirkko Lahti: Tieto vai tunne vai molemmat (23.12.2018)

Luin äskettäisestä Yliopistolehdestä kiintoisan keskustelun avauksen siitä kumpi yhteiskunnassa vaikuttaa enemmän tieto vai kokemus ja tunne. Tiedemaaailman tarkoituksena on avata uusia ovia, saada ihmiset pohtimaan ja uudistamaan ajatteluaan. Käytännössä usein tiedemiehet ovat sitoutuneita yhteen asiaan ja esittävät ajatuksensa sen verran mutkikkaasti, että siitä on vaikea ottaa koppia.