Wanhat Toverit ry

SWT ry:n puheenjohtajisto. Kuvassa vasemmalla 1 varapuheenjohtaja Pekka Myllyniemi keskellä
2 varapuheenjohtaja Ulla Nordman ja oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Kari Salmi.

Uusi johtokunta järjestäytyi

Suomen Wanhojen Toverien uusi johtokunta kokoontui järjestäytymiskokoukseen toukokuun puolivälissä. Johtokunta valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Pekka Myllyniemen Lohjalta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Ulla Nordmanin Porista. Sihteerinä jatkaa Veijo Lehto ja taloudenhoitajana Kari Ahonen. Toisena järjestäytymiseen liittyvänä asiana johtokunta valitsi jäsenet Kansan Sivistysrahastoon kuuluvan Suomen Wanhojen Toverien rahaston johtokuntaan. Johtokuntaan valittiin Ulla Nordman, Marjut Vuotila, Kari Ahonen ja Heikki Kehälinna.

Tietosuojaseloste kotisivuilla

Järjestäytymisasioiden lisäksi johtokunta hyväksyi mm. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) edellyttämän yhdistyksen tietosuojaselosteen. Seloste on luettavissa Wanhojen Toverien kotisivuilta. Selosteessa on kerrottu muun muassa miten jäsenet voivat tarkistaa SWT ry:n jäsenrekisterissä olevat itseään koskevat henkilötiedot.

Seuraavan kerran johtokunta kokoontuu lokakuun 9. päivä. Lokakuun kokouksessa päätetään Jyväskylässä elokuussa 2019 pidettävien retkeily- ja kulttuuripäivien ohjelma ja järjestelyt. Syyskuussa (24.9.) järjestetään Helsingissä kerhojen kotisivupäivittäjien koulutuspäivä. Koulutuspäivästä lähetetään kerhoille erikseen kutsu ja ohjelma.

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat syyskuun alusta 2015 siirtyneet omalle sivulleen "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kijoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Jacob Söderman: Vanhaa ja uutta ulkopolitiikkaa (20.5.2018)

Mannerheimilla on ollut maamme historiassa monta roolia, muutamat kovin kielteisiä. Myönteinen oli hänen roolinsa tasavallan presidenttinä 1944 - 46. Maamme siirtyi silloin rauhan oloihin. Hänet valittiin eduskunnassa tasavallan presidentiksi Risto Rytin pyydettyä eroa. Tarkoituksena oli näin luoda Suomelle mahdollisuus erillisiin rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa.

Sinikka Laisaari: NYT KORJATAAN SITÄ MIKÄ EI OLE RIKKI (10.5.2018)

Silläkin uhalla, että olen kaavoihin kangistunut vanhan liiton edustaja, aion ihmetellä tätä nykyisen hallituksen Sote-esitystä. En ole esityksen asiantuntija. Olen kuitenkin seurannut useiden arvostamieni asiantuntijoiden kuten esimerkiksi arkkiatri Risto Pelkosen ja professori Martti Kekomäen esittämää kritiikkiä nykyistä esitystä kohtaan. Pari päivää sitten Raimo Sailas totesi hallituksen esityksestä, että suuria kuluja syntyy henkilöstön palkkojen yhdistämisestä ja tietojärjestelmistä. Työterveyshuollon ja yksityisten terveysvakuutusten kustannusten mahdolliset siirtymiset yhteisistä verovaroista kustannettaviksi ovat suuria kysymysmerkkejä. Säästöjä ei siis ole näköpiirissä.

Maija Anttila: Solidaarisuus (29.4.2018)

Huomasin eräästä lehtijutusta, että Saksan SPD oli ottamassa puolueteemakseen ”solidaarisuuden”. Aluksi se tuntui absurdilta. Miten yksi arvo voisi kantaa ja konkretisoitua riittävän isoiksi teoiksi Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. Myöhemmin en ole havainnut SPDn uuden puheenjohtajan Andrea Nahleksen kertoneen, millaisia asioita puolue tulee ajamaan solidaarisuus käsitteen alla.

Kari Arola: Padot purkuun ja vaelluskalat uimaan (22.4.2018)

Energiatuotannoltaan vähäiset vesivoimapadot on purettava ja kosket palautettava ennalleen. Aikoinaan vapaana pauhaavat koski oli monien runoilijoiden, kirjailijoiden ja taidemaalareiden muusana. Luonnon jylhyys oli inspiraation lähde. Tänään on toisin.

Pekka Myllyniemi: SISÄLLISSODAN MUISTAMINEN (15.4.2018)

Viime vuonna vietettiin niin sanotusti yhdessä itsenäisyyden satavuotisjuhlia, vaikka kansakunta oli vuonna 1917 ollut perin juurin erillään. Tammikuun lopulla 1918 valtakunta ajautuikin sisällissotaan, joka sota ja kaikki sen seuraukset vaativat lähes 40 000 suomalaisen hengen. Heistä kolme neljäsosaa oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Taisteluissa punaisia kaatui 5 199 ja valkoisia 3 414. Sodassa sai lisäksi surmansa noin 3 000 venäläistä, 500 saksalaista ja muutamia kymmeniä Ruotsin kansalaisia. Sota vaati yli 10 000 suomalaisuhria enemmän kuin talvisota.