Wanhat Toverit ry

Sisällissodan uhreja muistettiin Tie Tammisaareen
100-vuotismuistotapahtumassa.

Sisällissodan uhreja muistettiin lauantaina 9.6.2018 Tammisaaressa, Suomen suurimman joukkohaudan, Dragsvikin Punavankimuistomerkillä. Tilaisuuteen osallistui yli 3000 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Muistomerkillä pitämässään puheessa arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen kiteytti paikallaolijoiden ajatukset ja muistot seuraaviin sanoihin: ”Tämän paikan hiljaisuus on hiljaisuutta niiden yli 3000 ihmisen kohtalon edessä, joitten muistoksi tämä muistomerkki on pystytetty. Kun heidät suljettiin vankileirille, heidät suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle. Niissä olosuhteissa mielivaltaisen väkivallan ja arkisen selviytymistaistelun oloissa, elämä oli vain vaivoin ihmisen elämää. Sitten nälkä, taudit tai teloitukset veivät heiltä senkin. He jäivät pitkäksi aikaa nimettöminä yhteisen historian ulkopuolelle. Niin kaikki ihmiselle kuuluva arvo ja arvokkuus otettiin heiltä pois. Heistä tuli historian hiljaisuuteen unohtunut sivulause, ei enää ihmisiä. Sellaisen ihmisen osan edessä kaikki sanat uupuvat.

Tämä muistomerkki ja tämä muistotilaisuus tekee heidät jälleen osaksi meitä, osaksi historiaa ja osaksi suomalaisen yhteiskunnan yhteistä kertomusta. Ja ennen kaikkea ihmisiksi, ihmisiksi, joilla on arvonsa, nimi, oma elämänkertomus, ihmisiksi kuten me.”

Muistomerkillä pidetyn muistotilaisuuden lisäksi tapahtumaan sisältyi seminaari.

Seminaarin avasi kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja puhujina olivat kirjailija Sirpa Kähkönen, Vankileirihelvetti Dragsvik-kirjan kirjoittanut historioitsija ja tutkija Sture Lindholm, kapteeniluutnantti ja historioitsija Timo Laurila sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Seminaarin osallistui 700 ennakolta ilmoittautunutta osanottajaa.

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat syyskuun alusta 2015 siirtyneet omalle sivulleen "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kijoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Matti Louekoski: SDP – haluttu morsian vai pirttihirmu (17.6.2018)

Viikko sitten pidetyissä hallituspuolueiden kokouksissa jäi ajankohtaisista tärkein ja vaikein asia, sote sivurooliin. Siitä ei juurikaan keskustelua käyty. Sen viipyminen todettiin ja toteuttamisen tarpeellisuutta vakuuteltiin. Katseita käännettiin – sinänsä ymmärrettävästi – tulevaan. Ja siellä näytti kiinnostavan erityisesti yhteistyö suosiomittauksia johtavan SDP:n kanssa. Mitä ehtoja ja mitä vaatimuksia? Aiheen käsittely oli niin innokasta, että media jo alkoi puhua kosintamenoista. Pääministerin viitan sovittelu ja ehtojen asettelu on liian aikaista kummallekin hallituspuolueen puheenjohtajalle.

Matti Hellsten: SATANEN LISÄÄ ELÄKELÄISILLE – POPULISMIA VAIKO TARPEELLISTA? (10.6.2018)

Suomessa on satojatuhansia köyhiä tai köyhyysuhan alla eläviä. Tähän joukkoon kuuluu mittava joukko eläkkeensaajia. He ovat asemassa, jossa eivät enää itse voi mitenkään vaikuttaa asemaansa. Iäkkäät - jo pitkään eläkkeellä olleet - eivät voi millään keinolla lisätä tulojaan. Syitä on monia, miksi niin suuri joukko eläkkeensaajia elää köyhyydessä. Useimmiten se johtuu katkonaisesta työurasta. Se koskee etenkin naisia, jotka ovat olleet kotona hoitamassa lapsia. Toinen keskeinen syy on matalapalkkatyö. Näiden yhdistelmä on erityisen tuhoisa.

Eeva Donner: Katalonia – toisenlainen näkökulma (3.6.2018)

Tätä kirjoittaessani seuraan suorana lähetyksenä Katalonian parlamentin keskustelua, joka koskee Quim Torran valitsemista Katalonian aluepresidentiksi. Torra sai ensimmäisellä kierroksella tarvittavan enemmistön kun äärivasemmistolaisen CUP-puolueen edustajat jättivät äänestämättä. Nyt käydään toisen kierroksen keskustelua ja ilmeisesti Quim Torra valitaan. Näin näyttäyisi päättyvän monien kuukausien piinallinen kausi jolloin Katalonian talous on kärsinyt ja virkakoneisto käytännössä seissyt. Näin myös vältettäisiin välittömät uudet vaalit.

Armas Lahoniitty: PAIKALLISTA ITSEHALLINTOA KAVENNETAAN (27.5.2018)

Suomalaista kuntien itsehallintoa ja kuntalaisten vaikutusvaltaa on pidetty kansainvälisesti esimerkillisenä ja tärkeänä osana kansalaisyhteiskuntaa. Kunnallishallinto on toki kokenut muutoksia runsaan puolentoistasadan vuoden olemassaolonsa aikana. Varallisuuteen perustuva äänioikeus kunnallisvaaleissa muutettiin yleiseksi ja yhtäläiseksi vasta sisällissodan jälkeen.

Jacob Söderman: Vanhaa ja uutta ulkopolitiikkaa (20.5.2018)

Mannerheimilla on ollut maamme historiassa monta roolia, muutamat kovin kielteisiä. Myönteinen oli hänen roolinsa tasavallan presidenttinä 1944 - 46. Maamme siirtyi silloin rauhan oloihin. Hänet valittiin eduskunnassa tasavallan presidentiksi Risto Rytin pyydettyä eroa. Tarkoituksena oli näin luoda Suomelle mahdollisuus erillisiin rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa.