Wanhat Toverit ry

Presidentti Tarja Halosen kanssa kuvassa Suomen ja Helsingin Vanhojen Toverien puheenjohtaja Kari Salmi.

Presidentti Tarja Halonen:

Kestävä kehitys on elämäntapa

Presidentti Tarja Halonen puhui aiheesta ”Kestävä kehitys muuttavassa maailmassa” Helsingin Vanhojen Toverien 11.11.2019 kokoontumisessa.

Halonen aloitti muistelemalla kestävän kehityksen historiallisia vaiheita. Työ käynnistyi Brudlandtin komissiossa ja sen raportista vuonna 1987.

-Silloin nostettiin ensimmäisen kerran esiin käsite kestävä kehitys. Tavoitteeksi asetettiin maailmanlaajuinen, valtioiden välinen, monen keskeinen yhteistyö ympäristön ja kehityksen hyväksi. Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta samaa mahdollisuutta. Kehityksen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.

Komission raportti loi polun kohti vuosituhattavoitteita. –Talouden kasvun tulee hyödyttää kaikkia, ei vain muutamaa harvaa, korosti Halonen.

LUE TIIVISTELMÄ ALUSTUKSESTA KLIKKAAMALLA TÄTÄ LINKKIÄ

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kirjoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Pekka Myllyniemi: Talvisota (tänään)

Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan osana 2. maailmansotaa. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan. Sota alkoi 30.11.1939 ilman edeltävää sodanjulistusta. Kotirintama sai kokea kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.

Raimo Väyrynen: Taloudellisia tarinoita (1.12.2019)

Taloustieteen valtavirralle on tyypillistä nojautuminen peliteoriaan ja matemaattisiin malleihin. Taloudellinen perustilanne ja tulevaisuuden ennusteet supistetaan muutamaan mitattavissa olevaan suureeseen, joita voidaan sitten käsitellä määrällisin menetelmin. Näin saadaan tuloksia, jotka ovat kertovat täsmällisesti talouden lainalaisuudet ja tulevaisuuden näkymät. Juuri täsmällisyys on taloustieteilijän perushyve: hänen tuloksiaan ei voi kyseenalaistaa.

Kari Salmi: Puolueiden asema muuttuu vauhdilla – mitä pitäisi tehdä? (23.11.2019)

Toisen maailmansodan jälkeen useimmat ihmiset Euroopassa antoivat äänensä suurille keskusta-oikeisto tai keskusta-vasemmisto puolueille. Näin ei ole enää. Esimerkiksi kun Espanjassa oikeistolainen PP ja vasemmistolainen PSOE saivat Francon ajan jälkeen 80 % äänistä, niin juuri käydyissä vaaleissa ne saivat häthätää 48 %. Hollannissa ns. kolme suurta saivat joku aika sitten yhteensä vain 40 % kun aikaisemmin kukin niistä oli voinut yksin saada tuon määrän. Saksassa konservatiivinen CDU ja sosialidemokraattien SPD pärjäsivät yhtä huonosti vain 1940-luvulla. Nyt Saksassa kasvaa mm. Vihreät jonka toisesta puheenjohtajasta Robert Habeckista povataan jopa Angela Merkelin seuraajaa liittokanslerina. Ruotsissa varsinkin sosialidemokraatit mutta myös Maltillinen Kokoomus olivat todella pitkään suuret puolueet, mutta eivät enää.

Pirkko Lahti: Kuka pässiä taluttaa (14.11.2019)

Aikoinaan kirkon sanaa luettiin latinaksi ja kielen avulla hallittiin kansaa. Kun kirkon kieli ”maallistui” eli tuli ymmärrettäväksi, myös kirkon valta alkoi heiketä. Toki uskonnon valta on edelleen vahva monissa maissa.

Aimo Massinen: Näköalaton tulevaisuus (10.11.2019)

Maailman mielipidevirrat kärjistyvät, kaksinapaistuvat. Kun vielä vähän aikaa kaikki ryntäsivät kohti poliittista keskustaa, nyt vahvistuvat äärilaidat, ennen kaikkea oikeistolaiset populistiryhmät. En muista aikaa, jolloin tulevaisuuden horisontti olisi näin näköalaton. Kun meilläkin mielipidetiedusteluissa ylivoimaisesti suurimman kannatuksen saa puolue, joka leimaa turhaksi vouhotukseksi kiistattoman ilmastonmuutoksen edessä olevat uhat, se on vastuuton kehityssuunta. Yhtä vaarallista on, kun sananvapauden verhossa yleistyy kiihotus tiettyjä kansanryhmiä tai uskontoja vastaan.

SWT:n Retkeily- ja kulttuuripäivät Jyväskylässä 23.-24.8.2019

Eurooppalaisen demokratian tulevaisuutta pohtinut seminaari ryyditti alkuun Suomen Wanhojen Toverien kulttuuri- ja retkeilypäivät perjantaina Jyväskylässä. Avauspäivä päättyi Toveri-illallisiin ja tansseihin Juurikkasaaren rantapaviljongissa.

Iloinen puheensorina ja monet lämpimät jälleennäkemiset täyttivät Jyväskylän työväentalon Aalto-salin lämpiön, kun Wanhat Toverit eri puolilta Suomea kokoontuivat perinteisille kulttuuri- ja retkeilypäiville. Mukana oli kaikkiaan yli 150 osanottajaa. Edellisen kerran Jyväskylässä oltiin koolla näissä merkeissä 21 vuotta sitten, vuonna 1998.

Katso päivien raportti alla olevasta linkistä. Sieltä löytyvät mm. seminaarin hienot alustukset videoina, osallistumisgallup ja tietenkin kuvagalleria
josta voi bongata joko itsensä tai ystäviä ja tuttuja