Wanhat Toverit ry

Erkki Liikanen

SWT:n uusi kolumnisti Erkki Liikanen muistelee SDP:n puoluekokousta v 1975, professori Hannu Soikkasta ja hänen SDP:n historian teoksiaan ”Kohti kansanvaltaa osat 1, 2 ja 3.” Kolmas osa päättyy vuoteen 1952. Se ajan historia, jonka Wanhat toverit ovat eläneet ja henkilökohtaisesti muistavat, on tekemättä. Kesäkuussa SDP:n puoluehallitus käsitteli historiatyön jatkoa ja hyväksyi historiatoimikunnan esityksen. Historiatyö tulee kiinnostamaan suuresti. Yhtä tärkeää on, että liikkeen historia saadaan valmiiksi, jotta nuorella polvella on käytettävissään sekä sosialidemokraattisen liikkeen ja että hyvinvointiyhteiskunnan historian kattava suuri kertomus. Erkki Liikanen on SDP:n historiatoimikunnan puheenjohtaja ja kertoo kolumnissaan, kuinka työ etenee. Lue hyvin mielenkiintoinen Erkin selvitys

Koko kolumni löytyy tämän alta "Viikon kolumni"

Sen voi tehdä myös klikkaamalla tätä linkkiä

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kirjoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Erkki Liikanen: SDP:n historiatyö uuteen vauhtiin. Hannu Soikkasen aloittama työ kohti nykypäivää. (2.8.2020)

Jyväskylän puoluekokous vuonna 1975 jäi monilla sosialidemokraattisessa liikkeessä vahvasti mieleen. Rafael Paasion arvokas puheenjohtajakausi päättyi ja Kalevi Sorsa valittiin hänen seuraajakseen. Puoluesihteeriksi tuli Ulf Sundqvist. Puoluekokouksen sisäpoliittinen julkilausuma puhutti pitkään. Kalevi Sorsan 1. hallitus oli jättämässä tehtävänsä ja presidentti Kekkonen määräsi uudet vaalit syyskuulle.

Antti Vuorenrinne: Kiiviksi kiivin paikalle (14.6.2020)

Monet ovat varmaankin leikitelleet ajatuksella, mihin maahan muuttaisi, jos olisi pakko. Vaikeusaste nousee, jos Suomen lisäksi muutkin pohjoismaat pitäisi sulkea pois vaihtoehtojen joukosta. Olen melko varma, että minusta tulisi sellaisessa tapauksessa kiwi.

Aulikki Kananoja: Joukkuepeliä virusta vastaan (7.6.2020)

Tuntematon virus haastaa kansallisvaltioiden vakiintuneet toimintatavat. Nyt tarvitaan joukkuepeliä.

Matti Louekoski: Korona- pandemian vahingot on korjattava yhdessä – riittääkö luottamus (31.5.2020)

Korona-pandemia on edennyt vaiheeseen, jossa päähuomio on kiinnittymässä katastrofin aiheuttamien vahinkojen, etenkin talouden tappioiden korjaamiseen. Maailmanlaajuisen onnettomuuden seurausten hoitaminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, jonka avulla voidaan välttää vahinkojen jääminen pysyviksi. Taudin ilmestyttyä on ollut selvää, että sen leviämisen estäminen kuuluu kaikille osaamisen ja voimavarojen mukaan. Jälkihoito ja vastuu vaadittavien toimien rahoituksesta on usein osoittautunut koko prosessin vaikeimmaksi asiaksi. Vastuunkantajat ovat tarkkoja hyväksyttävistä velvollisuuksistaan.

Kirsti Lintonen: Maailmanloppua ei tule eikä globalisaatio lopu – ja YK:ta on lupa juhlia ansaitusti (24.5.2020)

Tänä vuonna juhlitaan maailman kansojen kahta tärkeää tapahtumaa: 75 vuotta tulee kuluneeksi toisen maailmansodan päättymisestä ja Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta. Nämä tapahtumat olivat aikanaan yhtä ja ovat sitä yhäkin: YK:n tarkoitus oli pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta, kuten YK:n peruskirjassa sanotaan; maailmanrauha on edelleen järjestön keskeinen päämäärä. Maailmanjärjestö syntyi edistämään rauhan lisäksi ihmisoikeuksia ja kansainvälistä yhteistyötä.