Wanhat Toverit ry

Matti Louekoski oli 50 v sitten Suomen oikeusministerinä v 1972 kun Ahti Karjalainen teki ehdotuksen tasavallan presidentin toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Karjalaisen esityksen motiiveista heräsi sekavaa arvailua. Karjalaisen katsottiin itsensä olevan vahva kandidaatti Urho Kekkosen seuraajaksi.

”Itse jouduin ihmettelemään Karjalaisen motiiveja, kun hän yritti saada minut luopumaan poikkeuslain valmistelua. Hänen viestinsä vielä joulukuussa 1972 minulle oli, ettei ” asialla ole mitään kiirettä, katsotaan tilannetta kaikessa rauhassa”. Oliko hän mielestään arvioinut tilanteen väärin, laista olikin tulossa vastoin odotuksia totta?”

Louekoski kertoo, kuinka monien vääntöjen jälkeen tilanne askel kerrallaan kääntyi poikkeuslaille suotuisaksi. Laki oli luonnollisesti säädettävä perustuslain säätämisen järjestyksessä.

”Tärkeimmät poliittiset neuvottelut käytiin valmisteluaikana puolueiden johdon tasolla. Esittelevänä ministerinä toimineena seurasin niitä tiiviisti. Suurin henkilökohtainen ongelmani oli tarpeettomana pitämäni lain puolustaminen eduskunnan edessä ja armottomassa julkisuudessa. Laki oli mielestäni tarpeeton.”

Lue hyvin mielenkiintoinen kolumni tapahtumista 50 v takaa, jotka edelleen herättävät keskustelua

Koko kolumni löytyy tämän alta "Viikon kolumni"

Sen voi tehdä myös klikkaamalla tätä linkkiä

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät joka toinen viikko ja keskikesällä kolmen viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kirjoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Matti Louekoski: Politiikan merkkipäivä ilman suuren juhlan aihetta (23.1.2022)

Kirjoitan tätä kolumniani 21 päivänä tammikuuta 2022. Sattumalta tämä päivä on Suomen poliittisen historian merkkipäivä. Tasan 50 vuotta sitten, 21.1.1972, Helsingin Sanomat (HS) julkaisi Ahti Karjalaisen ehdotuksen tasavallan presidentin toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla.

Eeva Donner: Yksinasuvat vanhat naiset (9.1.2022)

Käytävästä, sen pimeimmästä kohtaa, paloi lamppu. Katsoin kattoa, mietin pitkän aikaa mitä tehdä. Polttimoita minulla toki oli, kokonainen laatikollinen. Ja tikkaat. Mutta uskaltaisinko tikkaille, kääntäisinkö lampun kupua kaksi käsin kun en voisi mistään ottaa tukea? Entä sitten, kun kupu olisi irti, miten näkisin irrottaa palaneen polttimon? Mihin asettaisin lampun kuvun vai täytyisikö minun, kupu kädessäni, laskeutua tikkaat lattialle, asettaa kuvun lipaston päälle, kiivetä ylös ja irroittaa sokkona polttimo ja yrittää sovittaa uusi sen tilalle?

Annakati Mattila: Viisauden lahjoista suurin on ystävyys (30.12.2021)

Kirjahyllyä siivotessani putkahti esiin kukkakantinen kirjanen, jonka päälle on painettu koukeroisin kirjaimin sana Muistoja. Kun avasin kirjan, sen sivuilta löytyi toinen toistaan koreampia kiiltokuvia. Pulleiden kerubien ja värikylläisten kukkakimppujen lomaan oli yli puoli vuosisataa sitten raapustettu epävarmoin lapsenkäsin muistovärssyjä, kuten ”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen niin kuin maamies pellolla lyhteen.” Ja alle oli tietysti merkitty kirjoittajan nimi. Muistojen kirjoittaminen oli tyttöjen huvi. Minunkin muistokirjassani on vain yksi pojan nimi. Ne harakanvarpaat kirjoitti pikkuveljeni - myönnän - ankaran painostuksen alaisena.

Maija Anttila: Yksinasuvat esiin (20.12.2021)

Kalevi Sorsa säätiö on julkaissut selvityksen yksinasuvien elinoloista ja miten harjoitettu politiikka kohdentuu heihin. Mielestäni tämä julkaisu on arvokas poliittinen esiin nosto suuren ja yhä kasvavan ihmisryhmän asioissa. Julkaisussa kerrotaan, että Suomessa on 1,25 miljoonaa yhden hengen taloutta. Itse kuulun tähän joukkoon. Helsingissä meitä on lähes puolet kotitalouksista. Säätiön työryhmän ehdotus, että Suomessa pitäisi asettaa komitea selvittämään yksinasuvien asemaa ja heidän kohteluaan hyvinvointipolitiikoissa on tärkeä ja kannatettava.

Eeva Donner: Palmujen alla (13.12.2021)

Elämäni muuttui kertaheitolla lokakuun alussa kun jäin leskeksi. Kun pahin järkytys oli ohi, aloin pohtia tulevaisuuttani. Olen asunut viimeiset yli 12 vuotta Espanjassa ja olin luonnollisesti kuvitellut, kuten niin moni muu ikäiseni, että yhteisiä aktiivisia vuosia kumppanin kanssa olisi vielä jokunen edessä. Ensimmäinen reaktio oli pelko siitä, miten tulen pärjäämään tästä eteenpäin. Yksinäisyyden tunne oli suuri.