Wanhat Toverit ry

Tule mukaan kerhojen kotisivukoulutukseen

Vuosittain järjestettävä koulutuspäivä wanhojen toverien kerhojen kotisivujen päivittäjille järjestetään Helsingissä, TSL-Helsingin tiloissa maanantaina 24.9.2018. Koulutuspäivän aiheina ovat sivujen ylläpidon kertauksen lisäksi mm. sosiaalisen median käyttö kerhojen viestinnässä ja valokuvien käsittelyn ja siirtämisen harjoittelua.

Ilmoittaudu nopeasti -
koulutuspäivään pääsee mukaan 10 - 12 nopeimmin ilmoittautunutta.

Ilmoittautumisohjeet kutsukirjeessä, linkki:
Kutsukirje 24.9.2018

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat syyskuun alusta 2015 siirtyneet omalle sivulleen "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kijoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Aimo Massinen: Pääministeri tuputtanut markkinataloutta kaikkialle (tänään)

"Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa hallitusta. Mutta eihän niin voi missään sanoa." Näin lipsautti kuitenkin arvostettu ja monin tavoin palkittu taloushistorioitsija, professori Markku Kuisma Helsingin Sanomien haastattelussa (29.7.2018). Kuisma viittasi varsinkin siihen, miten Juha Sipilänhallitus tuputtaa markkinataloutta joka paikkaan. " Nyt siitä on tullut itsetarkoitus, kuin uskonto. Vähän kuin sosialismi oli aikaisemmin," sanoi Kuisma, joka on itse markkinatalouden vankka kannattaja. "Markkinat ovat uskomaton voima. Ne ovat kuin tuli, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä, Kuisma vertasi.

Antti Vuorenrinne: Hajamietteitä kapinaviikoista (27.7.2018)

Muistovuoden 1918 vietto on edennyt puoliväliin. Sata vuotta sitten sisällissota oli jo ohi. Sen karmeat jälkiselvittelyt olivat vielä kesken. Näyttää siltä, että sisällissota koskettaa meitä yhä edelleen eri tavoin siksi, että siitä on vain sata vuotta. Useimmat meistä ovat tavanneet ja tunteneet henkilöitä, jotka osallistuivat tai olivat tavalla tai toisella osallisina tapahtumiin. Minunkin isoisäni virui Hennalan vankileirillä kesästä syksyyn. Siksi vuoden 1918 muistelu ei vieläkään ole helppoa eikä sen pidäkään olla. Suomalaisilla on vielä paljon selviteltävää.

Aulikki Kajanoja: KÖYHYYDEN MONET KASVOT (6.7.2018)

Viime vuosina sosiaalipoliittista keskustelua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on hallinnut vanha vitsaus – köyhyys. Vaikka absoluuttinen köyhyys on Suomessa ja koko maailmassa vähentynyt, ei köyhyyttä ole kyetty kitkemään pois edes ns. hyvinvointiyhteiskunnista. Tosin yleisesti käytetty köyhyyden määritelmäkin on sellainen, että osa pienituloisista jää aina tulojaon pohjimmaiseen osuuteen.

Matti Louekoski: SDP – haluttu morsian vai pirttihirmu (17.6.2018)

Viikko sitten pidetyissä hallituspuolueiden kokouksissa jäi ajankohtaisista tärkein ja vaikein asia, sote sivurooliin. Siitä ei juurikaan keskustelua käyty. Sen viipyminen todettiin ja toteuttamisen tarpeellisuutta vakuuteltiin. Katseita käännettiin – sinänsä ymmärrettävästi – tulevaan. Ja siellä näytti kiinnostavan erityisesti yhteistyö suosiomittauksia johtavan SDP:n kanssa. Mitä ehtoja ja mitä vaatimuksia? Aiheen käsittely oli niin innokasta, että media jo alkoi puhua kosintamenoista. Pääministerin viitan sovittelu ja ehtojen asettelu on liian aikaista kummallekin hallituspuolueen puheenjohtajalle.

Matti Hellsten: SATANEN LISÄÄ ELÄKELÄISILLE – POPULISMIA VAIKO TARPEELLISTA? (10.6.2018)

Suomessa on satojatuhansia köyhiä tai köyhyysuhan alla eläviä. Tähän joukkoon kuuluu mittava joukko eläkkeensaajia. He ovat asemassa, jossa eivät enää itse voi mitenkään vaikuttaa asemaansa. Iäkkäät - jo pitkään eläkkeellä olleet - eivät voi millään keinolla lisätä tulojaan. Syitä on monia, miksi niin suuri joukko eläkkeensaajia elää köyhyydessä. Useimmiten se johtuu katkonaisesta työurasta. Se koskee etenkin naisia, jotka ovat olleet kotona hoitamassa lapsia. Toinen keskeinen syy on matalapalkkatyö. Näiden yhdistelmä on erityisen tuhoisa.