Suomen Wanhojen Tovereiden kiertokirje kerhoille ja jäsenille

Vuosi 2019 on myös muistamisen vuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen valtiosäännön hyväksymisestä. Demokratia ja kansanvalta kirjattiin 1919 perustuslaiksi ja torjuttiin kuningasajatukset. Suomi on siitä lähtien pysynyt moneen Euroopan maahan verrattuna demokraattisena maana, missä kansalaisoikeuksilla ja tasa-arvolla on suuri merkitys. Suomi kesti 1930-luvun oikeistolaiset valtapyrkimykset, sodat ja 1940-luvun vaaran vuodet.

Kiertokirjeessä aiheina mm:

Wanhat toverit –arvonimi
Wanhojen toverien retkeily- ja kulttuuri- päivät pidetään Jyväskylässä 23 - 24 elokuuta
Uusia kolumnisteja

LUE KOKO KERHOKIRJE TÄSTÄ LINKISTÄ

"Kynä on miekkaa mahtavampi"

Viikon kolumnit ovat omilla sivullaan "Viikon kolumni", jonne pääset klikkamalla yllä olevaa kynän kuvaa tai yläpalkissa olevaa linkkiä "Viikon kolumni". Tässä etusivulla näkyvät linkit 5 viimeisimpään kolumniin. Niitä pääset lukemaan suoraan näistä linkeistä. Kolumnit ilmestyvät viikon välein ja keskikesällä kahden viikon välein. Kirjoittajien esittelyt löytyvät yläpalkin kolumniarkistosta, jossa jokaisella kijoittajalla on oma kolumniarkisto.

Viimeisimmät kolumnit

Raimo Väyrynen: EUROOPAN UNIONILLA EDESSÄ MONTA SOTKUA (13.1.2019)

Englannin lähtö Euroopan unionista, brexit, on edelleen auki. Ellei ensi viikolla saavuteta brittiparlamentin alahuoneessa päätöstä asiassa, niin on todennäköistä, että Mayn hallitus tulee pyytämään lisäaikaa. Kuitenkin nyt on selvää, että Englanti on ajautumassa unionin ulkoreunalle. Vanha ivallinen sanonta pitää paikkansa; ”sumua kanaalissa, Eurooppa eristyksissä”. Käsitys Englannista on jo muuttunut. Entisestä korkealle arvostetusta kansakunnasta, jota järkevät ihmiset hallitsevat, on tullut eurooppalainen paariavaltio. Siinä unionista eroa ja yleistä mielipidettä lietsovat median avustamina sellaiset höyrypäät kuin David Davis, Boris Johnson ja Jacob Rees-Mogg.

Kari Salmi: Demokratian ja myös sosialidemokratian tulevaisuudesta on huolehdittava (6.1.2019)

Kymmenissä valtioissa valitaan tänä vuonna Suomen tapaan kansalliset parlamentit. Liian harvassa maassa, Euroopassakin, parlamenttivaalit toteuttavat todellista edustuksellista demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kuten Suomessa tapahtuu. Ulf Sundqvist kuvasi viime kolumnissaan sitä muutosta, mikä varsin nopeasti on tapahtunut ihan globaalisti. Monesti samalla myös sosialidemokraattien vaikutus eri maiden politiikassa on huolestuttavasti heikentynyt ja se näkyy myös demokratian heikentymisenä. Oikeastaan vain Saksassa – vaikkakin heikentyen - ja Pohjoismaissa demarit näkyvät ja vaikuttavat, mutta joutuvat sielläkin kamppailemaan perinteisten kilpailijoiden lisäksi yhä kasvavia ääriaineksia vastaan.

Ulf Sundqvist: Kohti vaalivoittoa (30.12.2018)

Suomi on siirtymässä vaalivuoteen ja merkit viittaavat sekä pitkään että ilmeisesti myös tavanomaista kiivaampaan vaalitaisteluun. Poliittinen ilmapiiri on kuumentunut hallituksen kylmäkiskoisen oikeistopolitiikan ansiosta. Blokkiasetelma on eduskunnassa kiristynyt merkittävästi. Olemme saaneet kokea mitä porvarillinen blokkipolitiikka tarkoittaa. Kuvaavaa on se, että jopa Rkp ja Kristillinen liitto ovat vasemmiston ja vihreiden tavoin kauhistelleet keskustaoikeiston edesottamuksia.

Pirkko Lahti: Tieto vai tunne vai molemmat (23.12.2018)

Luin äskettäisestä Yliopistolehdestä kiintoisan keskustelun avauksen siitä kumpi yhteiskunnassa vaikuttaa enemmän tieto vai kokemus ja tunne. Tiedemaaailman tarkoituksena on avata uusia ovia, saada ihmiset pohtimaan ja uudistamaan ajatteluaan. Käytännössä usein tiedemiehet ovat sitoutuneita yhteen asiaan ja esittävät ajatuksensa sen verran mutkikkaasti, että siitä on vaikea ottaa koppia.

Aimo Massinen: Suomen väki vähenee - pahenevatko pidot? (16.12.2018)

Syntyvyys laskee Suomessa dramaattisesti. Nautinnollisesta tekotavasta huolimatta vauvoja syntyy enää alle 50 000 vuodessa, kun luku oli viime sotien jälkeisinä vuosina oli yli 100 000. Nykyisiin, näin alhaisiin synnytyslukuihin jäätiin nälkävuonna 1868.