2026

Paikallishallinnolla ei ole verotusoikeutta Virossa

Suomen ja Viron paikallishallinnon suurin ero on se, ettei paikallishallinnolla ole Virossa verotusoikeutta. Kun Suomessa asukkaat maksavat asuinkunnalleen kunnallisveroa, Virossa ainoa verottaja on valtio,  joka jakaa osan verotuotoista paikallishallintojen käyttöön. 

Suomen ja Viron paikallishallintojen eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä vertailtiin 11.9. Helsingin alueen wanhojen tovereiden ja Tallinn Harjumaa Vanemad Sotsiaaldemokraadid -yhdistyksen seminaarissa Tallinnassa. Tilaisuuden pääteeman lisäksi esillä olivat iäkkäiden hoivaan liittyvät kysymykset sekä kummankin maan poliittinen tilanne. 

Paikallinen itsehallinto oli neuvostoaikana Jaak Aabin mukaan hyvin rajallinen. Hän kertoi, että paikallishallinnon tehtäviä hoitivat käytännössä valtiolliset elimet. Aab on riigikogun jäsen, joka toiminut niin ikään sosiaali- ja julkishallintoministerinä. Tätä nykyä hän on myös valtuuston puheenjohtajana Tallinnan naapurissa Jõelähtmella.

Aab selosti Virossa vuonna 2017 toteutettua suurta hallintouudistusta, jonka seurauksena kuntia yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi. Nyt Virossa on 78 paikallishallinnon yksikköä eli kuntaa ja kaupunkia, kun niitä aiemmin oli peräti 255.

- Paikallishallinnon tehtäviin kuuluvat koulutus, sosiaalihuolto, paikallisten katujen ja teiden ylläpito, alueiden käytön suunnittelu, kulttuuri ja monet muut paikallisen elämän kysymykset, Aab kertoi. 

Suomen kuntien toimintaa valotti Helsingin Vanhojen Tovereiden puheenjohtaja Kari Salmi, joka on aiemmin toiminut Lahden kaupunginjohtajana. 

- Kuntien tehtäväkenttä muuttui historiallisella tavalla sote-uudistuksen myötä, kun sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille, joita on 21. Helsinki vastaa sote- ja pelastuspalveluista omalla alueellaan erillisenä. 

Salmi kertoi, että uudistuksen jälkeen kuntien vastuulle jäivät varhaiskasvatus ja koulutus, elinkeino- ja työvoimapalvelut sekä tekninen toimi ja kaavoitus, Salmi luetteli paikallishallinon tehtäviä Suomessa.

Virossa sosiaalipalvelut ja niiden joukossa myös iäkkäiden hoiva ovat osa paikallishallinnon tehtäväkenttää. Riigikogun jäsen Helmen Kütt kertoi, että paikallishallinto vastaa 13 palvelun järjestämisestä. Niiden joukossa ovat mm. kotipalvelu ja kodin ulkopuolella tarjottavat hoivapalvelut, jotka kohdistuvat useimmiten vanhuksiin. Niiden tarve on suuri, sillä Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 20 prosenttia. 

- Vanhuuseläkeläisiä meillä on 315 000. Keskimääräinen eläke on 866 euroa kuukaudessa. Koska monen eläke on pieni, lisätuloja hankitaan käymällä töissä, Helmen Kütt huomautti.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kertoi puheenvuorossaan suomalaisen vanhuspalvelun erityisistä ja ajankohtaisista piirteistä. Hän huomautti, että sosiaali- ja terveyspalvelujen suuri rakennemuutos siirsi vastuun vanhuspalveluista  kunnilta hyvinvointialueille ja on nyt valtion rahoittama.

Aulikki Kananoja titesi, että iäkkäiden palvelut muodostavat laajan kokonaisuuden alkaen toimintakykyä ylläpitävistä palveluista aina ympärivuorokautiseen hoivaan asti.

Hänen mukaansa ongelma on, että kotihoitoa tuetaan äärimmäisyyksiin saakka ja sen seurauksena kotihoidon varassa on sellaisia ihmisiä, joiden pitäisi adua turvatummissa oloissa.

- Inhimillisen ja kohtuullisen kotihoidon ympärivuorokautisen laitoshoidon välialueelle jää runsaasti erilaisen tuen tarvetta. Siihen ovat vastanneet erilaiset ja eritasoiset palvelu- ja senioriyksiköt, Aulikki Kananoja sanoi. Tätä tehtäväaluetta pitäisi hänen mukaansa selkeyttää sekä lisätä ja tutkia sen eri muotojen soveltuvuutta erilaisiin elämäntilanteisiin.

Teksti Annakati Mattila

Kuvat Hannu Ohvo

Demareiden kannatus myötätuulessa

Suomen ja Viron poliittisessa tilanteessa on useita yhtäläisyyksiä: kummassakin  maassa on ensi keväänä parlamenttivaalit, sosialidemokraatit ovat oppositiossa niin Suomessa kuin Virossakin ja gallupien mukaan demareiden kannatus on myötätuulessa kummassakin maassa. Virossa valitaan 101-jäseninen riigikogu ensi maaliskuun alussa ja meillä 200-jäseninen eduskunta huhtikuun puolivälissä.

Vanemad Sotsiaaldemokraadid -yhdistyksen puheenjohtaja Tiit Tammsaar kertoi, että sosialidemokraattien vaaliteemat keskittyvät sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ihmisten toimeentuloon ja alueelliseen tasavertaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Puolue vastustaa oikeistolaista politiikkaa ja haluaa toimia heikoimpien puolestapuhuja.

Virossa on nyt kahden puolueen eli Reformin ja Eesti 200:n vähemmistöhallitus, jonka kannatus kansan keskuudessa on romahtanut. Viimeisimmän kyselyn mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu tuki nipinnapin 15 prosenttia. Sosialidemokraattien kannatus on nyt viimeisimpien mielipidemittausten mukaan korkeimmillaan kahteen vuoteen. Puolue onkin noussut 15,8 prosentin kannatuksellaan kolmannelle sijalle Isamaan ja Keskustan jälkeen. 

Hyvin eriarvoinen, eripurainen ja pian entinen hyvinvointivaltio, kuvasi Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Pirkko Lahti nyky-Suomea ja huomautti, että SDP on maan suurin puolue ja runsasta puolta vuotta ennen eduskuntavaaleja gallupien vaalivoittaja.

 Suomessa eduskuntavaalit ovat huhtikuun puolivälissä ja sosialidemokraatit asettavat vaalitavoitteet helmikuussa. Puolueen tavoitteena on palauttaa maahan oikeudenmukaisuus ja luottamus sopimuksiin. SDP haluaa myös, että poliittisista päätöksistä ja lupauksista kannetaan vastuuta. Talouden kohentamiseen puolue esittää erilaisia työvoimapoliittisia keinoja, kuten pitkäaikaistyöttömien tilanteen korjaaminen, nuorisotakuu, palkkatuki jne. Puolueen tavoitteisiin kuuluvat niin ikään hoitotakuun lyhentäminen ja energiapolitiikan uudistaminen. Myös puolustuspolitiikka kaipaa tarkastelua ja uudelleenarviointia.

Valtion tulojen lisäämiseksi ehdotetaan mm. määräaikaista puolustusveroa, suurituloisten määräaikaista lisäverotusta, arvonlisäveron korottamista sekä pääomatulojen verotuksen korottamista.

Teksti Annakati Mattila

Kuvat Hannu Ohvo